Ostaisitko huumeita alle 18-vuotiaalta?
Ihmisillä on hyvin erilaisia mielikuvia pimeästä verkosta, mutta läheskään kaikilla ei ole omakohtaista kokemusta sen käyttämisestä. Pimeällä verkolla (dark web) tarkoitetaan internetin rakenteissa toimivaa verkkosivujoukkoa, joka toimii erillisen ohjelmiston avulla. Näitä ovat esimerkiksi Tor (The Onion Router), I2P ja Freenet, joista ensimmäisenä mainittu on selkeästi tunnetuin ja käytetyin. Pimeän verkon sivustot eivät siis ole löydettävissä internetissä tavanomaisilla selaimilla tai hakukoneilla.
Pimeässä verkossa käyttäjän ip-yhteyttä ei voida jäljittää yhteyden kulkiessa usean reitittimen kautta, joten sen käyttö lisää käyttäjänsä yksityisyyttä. Sitä käytetäänkin paljon rikollisiin tarkoituksiin, kuten huumausaineiden, aseiden ja petosten myyntiin, mutta samalla se on myös keino lisätä yksityisyyden suojaa ja vaalia sananvapautta esimerkiksi totalitaristisissa maissa, joissa internetin käyttöä on rajoitettu ja yksilöt joutuvat varomaan sanomisiaan.
Pimeän verkon tarjoama anonymiteetti on luonut joillekin mielikuvan siitä, että sen turvin on mahdollista tehdä rikoksia jäämättä kiinni. Kuten mediassakin esillä olleista tapauksista voi päätellä, ei tämä kuitenkaan pidä paikkansa, vaan tuomioita on tullut esimerkiksi törkeistä huumausainerikoksista, joissa on hyödynnetty pimeää verkkoa myynnissä, markkinoinnissa ja yhteydenpidossa. Moni huumeita pimeässä verkossa välittänyt henkilö on yllättynyt suuresti joutuessaan viranomaistoimien kohteeksi. Viime vuosina poliisissa on lisätty osaamista, työkaluja ja erilaisia menetelmiä pimeää verkkoa hyödyntävän rikollisuuden torjuntaan ja onnistumisia saadaan jatkuvasti.
Tällä hetkellä erityisen huolestuttavalta näyttää se, että entistä nuorempia sekä täysin ilman rikollista taustaa olevia on havaittu mukana suurten huumausaine-erien levityksessä. Mukaan lähteviä nuoria näyttäisi kiehtovan nopeat voitot sekä ajatus siitä, ettei anonyymejä alustoja käytettäessä voi jäädä kiinni. Tietoverkkojen välityksellä käytävä viestinvaihto häivyttää helposti tekijän kosketuspintaa siihen, mitä todellisuudessa tapahtuu. Tekijän ei tarvitse välttämättä kertaakaan olla fyysisesti tekemisissä toisten osapuolten kanssa, eikä hän välttämättä ymmärrä niitä realiteetteja, joita huumausainerikollisuuteen liittyy. Nuoret voivat päästä pimeän verkon turvin hyvinkin nopeasti korkealle tasolle myyntiorganisaatiossa, ja tilanteen vakavuus saatetaan ymmärtää vasta ollessaan tutkintavankeudessa ja käräjäoikeudessa. Vastaavia tapauksia puidaan tälläkin hetkellä tuomioistuimissa, ja vastaajia voi odottaa hyvinkin pitkät vankeustuomiot.
Tietoverkkojen yli tapahtuva viestinvaihto häivyttää realiteetteja myös huumausainekauppaan liittyvien muiden riskien osalta. Viime aikoina on kohdattu tilanteita, joissa nuoret ovat jääneet suuria rahasummia velkaa epäonnistuneista kaupoista, ja tällainen voi tarkoittaa ongelmiin joutuneille pahimmillaan hengenvaaraa. Siellä missä liikkuu suuria huumausaine-eriä, liikkuu myös vaarallisten rikollisryhmittymien intressejä, ja monesti tällaiset tahot toimivat keinoja kaihtamatta. Lisäksi kaupankäyntitilanteissa ilmenevä väkivallan uhka, niin myyjiin kuin ostajiinkin kohdistuen, on kasvanut viime aikoina ryöstö- ja huijausyritysten lisääntymisen myötä.
Tietoteknisen osaamisen tärkeys poliisissa korostuu koko ajan enemmän. Riittävä ja ajantasainen ymmärrys pimeän verkon osa-alueista vaatii etenkin sitä, että jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ei kangistuta kaavoihin. Pimeää verkkoa hyödyntävät rikollisuuden muodot ovat mitä enenevissä määrin myös osa nuorisorikollisuutta, joten panosten laittaminen tähän on elintärkeää viranomaisille, jotta esimerkiksi yllä kuvattua nuorten ajautumista syvälle ongelmiin voidaan ennalta estää tehokkaasti. Siitä voimme olla tyytyväisiä, että ainakin Euroopan mittakaavassa Suomen viranomaiset ovat ansioituneet pimeän verkon osaajina. Tätä osaamista tulee lisätä ja kehittää jatkossakin.
Julkaisemme lokakuun jokaisena viikkona yhden blogin osana kyberturvallisuuskuukautta. Kyberturvallisuuskuukausi on osa laajempaa, Euroopan Unionin järjestämää kyberturvallisuuskuukautta (Cyber Security Month).