Poliisi ei näe välittömiä tarpeita muuttaa huumausaineiden käyttämiseen liittyvää lainsäädäntöä.
Huumeita käyttävät eivät ole poliisin ensisijainen kohde huumausainerikostorjunnassa. Prioriteetti on puuttua aineiden tarjontaan, välittämiseen ja maahantuontiin.
– Poliisi katsoo riippuvuuden olevan lähtökohtaisesti kansanterveysongelma, johon pyritään puuttumaan haittojen ehkäisyn keinoilla, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Poliisilla on kuitenkin tässäkin oma roolinsa, kuten yhteistyö ja koordinaatio muiden viranomaisten kanssa, hoitoonohjaus ja muut ehkäisevät toimenpiteet.
Huumeiden käyttö paljastuu muiden rikosten yhteydessä
Poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta kertoo, että moni käyttäjä jää kiinni muiden tehtävien, esimerkiksi häiriökäyttäytymisen tai rattijuopumuksen yhteydessä.
Tätä tukevat myös tilastot. Esimerkiksi vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 16 992 huumausaineen käyttörikosta, joista eri rikoksesta epäiltyjä eri henkilöitä oli 11 038. Näistä henkilöistä 3 221:lla käyttörikos on ollut vakavin rikos ja 7 813 osalta mukana on ollut joku vakavampi rikos. Suurin osa näistä on ollut rattijuopumuksia, joissa päihtymisen syyksi on epäilty muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia.
Saukoniemi muistuttaa, että poliisilla on lainsäädännöstä johtuva niin sanottu esitutkintapakko. Esitutkinta on toimitettava, kun ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Esimerkiksi huumausainerikosten kohdalla poliisilla ei juuri ole harkinnanvaraa tilanteissa, joissa henkilöä on syytä epäillä huumeiden käyttämisestä.
– Joissakin lievemmissä tapauksissa voidaan syyttäjälle esittää, että esitutkintaa rajoitetaan tai käytetään esitutkintalain mukaista huomautusmenettelyä. Alaikäisten huumausainerikoksesta epäillyillä ensikertalaisilla voidaan soveltaa myös syyttäjän johdolla tehtävää ns. puhuttelumenettelyä, Saukoniemi sanoo.
Hän korostaa, että tavoitteena on ohjata nuorta henkilöä luopumaan huumausaineiden käytöstä, Saukoniemi sanoo.
Pääkaupunkiseudun huumausainerikostorjuntaa on kehitetty
Pääkaupunkiseudun huumausainerikostorjuntaa on kehitetty voimakkaasti viime vuosien aikana. Yhteistyön tehostamiseksi on perustettu Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten yhteisryhmä, johon myös tullin rikostorjunta on osallistunut.
Tilannetta on pohdittu myös työryhmässä, jossa yhteistyötä päätettiin kehittää nykyisen yksikkömallin pohjalta. Yhteistyö toimivuutta ja operatiivisen toiminnan tiedonvaihdon kehittymistä on arvioitu Poliisihallituksen johdolla mm. poliisiyksiköiden huumausainerikostorjunnan auditointien muodossa.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen katsoo tilanteen kohentuneen pääkaupunkiseudun huumausainerikostutkinnassa huomattavasti.
– Yhteistoiminnalla on pystytty tunnistamaan akuutteja yhteistyötarpeita ja karsimaan päällekkäisyyksiä, hän sanoo.
