Petosten, asuntomurtojen ja pahoinpitelyiden määrä kääntyi laskuun Helsingissä

Helsingin poliisilaitokselle ilmoitettujen rikoslakirikosten kokonaismäärä väheni alkuvuodesta verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Rikoslakirikoksia (pois lukien liikennerikokset) ilmoitettiin tammi-maaliskuussa 14 566 kappaletta, joka on 1 167 vähemmän kuin vuonna 2016.

Hälytystehtävien määrä sen sijaan nousi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. A-kiireellisyysluokan tehtäviä oli 259 enemmän kuin vuoden 2016 tammi-maaliskuussa.

Aktiivisia petosten tekijöitä saatu vangittua

Pitkään rajussa kasvussa olleet petosrikokset kääntyivät alkuvuoden aikana lähes 30 prosentin laskuun. Petosrikoksia ilmoitettiin 532 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Käänteeseen vaikuttaa monta eri tekijää. Poliisi on tehnyt muun muassa paljon yhteistyötä verkossa toimivien yritysten, kauppapaikkojen ja pankkien kanssa. Erilaisista nettipetosmuodoista on myös tiedotettu aktiivisesti ja niitä on käsitelty laajasti julkisuudessa, jolloin netissä asioivat osaavat varoa paremmin mahdollisia huijauksia.

- Netissä toimivat yritykset ovat panostaneet enemmän omavalvontaan. Muun muassa vahvempaa tunnistautumista vaaditaan nykyisin entistä useammilla sivustoilla. Tilastojen positiiviseen käänteeseen ei saa kuitenkaan missään nimessä tuudittautua, sillä rikolliset kehittävät jatkuvasti uusia keinoja ihmisten erehdyttämiseen. Tästä yhtenä esimerkkinä Itä-Suomen poliisilaitoksen tiedottamat rikokset, joissa kauppojen maksupäätteitä on onnistuttu ohittamaan ja tekemään suuriakin ostoksia ennen kuin kauppias on huomannut, ettei rahaa olekaan siirtynyt, rikoskomisario Hannu Kortelainen toteaa.

Helsingin poliisilaitokselle perustettiin viime vuonna pelkästään petosrikollisuuteen keskittyvä ryhmä ja tulosta on saatu aikaiseksi.

- Petosrikostutkintamme on kehittynyt ja jäntevöitynyt. Poliisitoiminta on suoraviivaisempaa ja pakkokeinojen käyttö on lisääntynyt. Olemme saaneet aktiivisia tekijöitä vankilaan. Nämä asiat vaikuttavat varmasti osaltaan petosmäärien vähenemiseen, petosryhmää vetävä Kortelainen uskoo.

Asuntomurrot vähentyneet, liikemurroissa lisäystä

Kaiken kaikkiaan omaisuusrikokset ovat vähentyneet kymmenellä prosentilla viime alkuvuoteen verrattuna. Osa tästä selittyy nimenomaan petosten vähenemisellä, mutta myös asuntomurtojen, automurtojen ja varkauksien osalta alkuvuodesta on menty parempaan suuntaan.

- Taskuvarkauksiin olemme panostaneet jo useamman vuoden ajan ja edelleen niiden määrä on vähentynyt kymmenellä prosentilla (111 kpl). Taskuvarkauksien osalta on tehty tiivistä yhteistyötä kaupungin, HSL:n ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Olemme pystyneet vaikuttamaan pääosin ulkomaalaisiin tekijöihin ja keskeyttämään rikossarjoja. Myös asuntomurrot ovat poliisin painopistealue ja olemme saaneet muutamia aktiivisia tekijöitä vangittua, mikä näkyy heti tilastoissa, rikosylikomisario Kari Niinimäki kertoo.

- Valitettavasti liikemurroissa tilanne on taas päinvastainen. Aktiivisia tekijöitä on vapaana tai mukaan on tullut kokonaan uusia tekijöitä, mikä näkyy nousuna tilastossa.

Niinimäki muistuttaa, että tilastot kertovat vain pienen osan totuutta. Aina panostukset ja tehty työ ei tule luvuista selkeästi ilmi.

- Esimerkiksi ryöstöjen kanssa on tehty paljon töitä ja niihin on panostettu. Tilastoissa tämä ei tule kuitenkaan niin selvästi esiin. Ryöstöjä on ollut alkuvuonna viisi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tekijäkunta vaikuttaa pääosin vaihtuvan vuosittain, eli hyvä työ täytyy tehdä joka vuosi uudestaan.

Väkivalta- ja seksuaalirikosten määrä laskussa

Myös väkivaltarikosten kokonaismäärä on laskenut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Pahoinpitelyjen määrä erityisesti yksityisillä paikoilla, mutta myös julkisilla paikoilla on vähentynyt.

- Viime vuonna pahoinpitelytilastoon tuli piikki, koska yhdessä alkuvuodesta tehdyssä rikosilmoituksessa oli kirjattuna yli sata eri rikosta. Kyseessä oli vuosia jatkunut perheväkivaltatapaus, joka paljastui poliisille. Kokonaan tämä piikki ei selitä pahoinpitelyjen laskua. Teemme tehokasta ja laajaa yhteistyötä sovittelutoimintojen, Rikosuhripäivystyksen, sosiaaliviranomaisten, ankkuritiimin, Aseman lasten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Monipuolinen ennaltaehkäisy yhdessä sovittelutoiminnan kanssa ja myös tehokas pakkokeinojen käyttö sekä väliaikaisten lähestymiskieltojen määrääminen vaikuttavat pahoinpitelyrikosten määrään sekä yksityisillä että julkisilla paikoilla, toteaa rikoskomisario Heikki Sandberg Rikostorjuntayksiköstä.

Henkirikosten yrityksiä on alkuvuoden aikana ollut 15.

- Nämä ovat pääsääntöisesti tuttujen tai puolituttujen välillä tapahtuneita puukotuksia, joihin liittyy oleellisesti päihteiden käyttöä. Osassa jutuista taustalla on ollut myös ryöstöyritys, toteaa rikosylikomisario Jonna Turunen Vakavan rikollisuuden tutkintayksiköstä.

Seksuaalirikosten määrä on Helsingissä kääntynyt alkuvuoden tilastoissa laskuun. Ainoastaan lasten seksuaalisissa hyväksikäytöissä on nousua.

- On ollut havaittavissa sellaista ilmiötä, että osassa tapauksista syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Näihin tapauksiin liittyy myös vahvasti päihteet. Nuoret viettävät aikaansa keskustan alueella ja heille on tarjottu alkoholia ja päihteitä palkkioksi seksiä vastaan. Tämä osittain selittää lukujen nousua, Turunen sanoo.

Alle 16-vuotiaaseen kohdistuneissa, koskettelemalla tehdyissä seksuaalisissa teoissa on lähtökohtaisesti rikosnimikkeenä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Seksuaaliseen ahdisteluun liittyvä lisääntynyt ilmoitusaktiivisuus näkyy siten osittain myös poliisin tietoon tulleissa, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määrissä. Alle 16-vuotiaisiin kohdistuvia, koskettelemalla tehtyjä seksuaalisia tekoja on ilmoitettu erityisesti keskustasta ja rautatieaseman alueelta.

HPL mediatilasto tammi-maaliskuu 2017 pdf, 239,7 kB

Statistik jan-mars 2017 pdf, 240,5 kB

Tilasto ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa pdf, 228,3 kB

Utländska medborgares andel i brottsligheten pdf, 230 kB