Julkisuudessa on ollut esillä kolmeen kansanedustajaan kohdistuvat rikosepäilyt. Poliisi on aloittanut esitutkinnan kaikissa näissä tapauksissa. Kolmea kansanedustajaa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Ensimmäinen tapaus:
Poliisille tehdyn rikosilmoituksen perusteella selvitetään, onko kansanedustaja syyllistynyt kesäkuussa julkaisemallaan Twitter-viestillä rikokseen. Viesti kuvaa Helsinki Pride -tapahtumaa synnin ja häpeän nostamiseksi ylpeyden aiheeksi sekä kyseenalaistaa kirkon osallistumisen tapahtumaan. Ilmoittajan mukaan viesti on vähemmistöihin kohdistuva suvaitsemattomuuden ilmaus.
Toinen tapaus:
Kansanedustajan Facebook-viesteistä tehtiin tutkintapyyntö Valtakunnansyyttäjänvirastolle, josta se siirrettiin poliisille. Tutkintapyynnön mukaan kansanedustaja on syyllistynyt rikokseen viesteillään, joissa mainitaan eri etnisiä ryhmiä. Helsingin poliisi suoritti Valtakunnansyyttäjänviraston ohjeesta esiselvityksen siitä, onko syyteoikeus vanhentunut vuosina 2011–2012 julkaistujen viestien osalta.
Kolmas tapaus:
Kansanedustaja piti eduskunnan täysistunnossa kesäkuussa puheenvuoron, jossa hän käsitteli turvapaikanhakijoita. Poliisille on tehty rikosilmoituksia, joiden mukaan kansanedustaja syyllistyi puheenvuorollaan kiihottamiseen kansaryhmää vastaan. Kansanedustaja vertasi puheessaan tiettyyn etniseen ryhmään ja tiettyyn uskontokuntaan kuuluvia turvapaikanhakijoita torjuttaviin eli haitallisiin vieraslajeihin.
Jos syyttäjä päätyy syyteharkinnassa syytteen nostamiseen, on eduskunnan äänestettävä, antaako se suostumuksen asettaa kansanedustaja syytteeseen valtiopäivätoimessa tehdystä teosta.
Yleisesti:
Poliisi aloittaa esitutkinnan, kun poliisi on tehnyt arvion, että poliisille ilmoitettu teko täyttää mahdollisesti rikoksen tunnusmerkistön. Jos rikoksella epäillään olevan poliittinen tai laissa tarkoitettuun ihmisryhmään kohdistuva motiivi, esitutkinnan alkamisesta tehdään ilmoitus syyttäjälle. Syyttäjä ilmoittaa asiasta Valtakunnansyyttäjänvirastoon.
Esitutkinnan jälkeen asia lähetetään syyttäjälle syyteharkintaan, ellei asiassa ole käynyt ilmi, ettei rikosta ole tapahtunut tai asiaa esitetä syyttäjälle rajoitettavaksi. Syyttäjä ratkaisee tämän jälkeen, onko asiassa todennäköisiä syitä rikosepäilyn tueksi. Jos syyte nostetaan, asia etenee tuomioistuimeen, joka tekee päätöksen, tuomitaanko rikoksesta syytetty ja määrätäänkö hänelle rangaistus.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikos määritellään Suomen rikoslaissa seuraavasti:
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Tapauksista on käyty runsaasti julkista keskustelua.
– Esitutkinnat ovat kesken. Poliisi tiedottaa niistä seuraavan kerran, kun ne siirretään syyttäjälle syyteharkintaan tai päätetään. Sitä ennen poliisi ei kommentoi tapauksia enempää, toteaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Hätönen Helsingin poliisilaitokselta.
