Verkkorikokset eivät ole vähentyneet koronan myötä. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella on samanaikaisesti käynnissä useita verkkorikostutkintoja. Rikosnimikkeenä on usein törkeä petos.
Tuoreessa tapauksessa huijarit tyhjensivät espoolaismiehen ja hänen perheenjäsentensä tilit. Miehen sähköpostiin saapui pankin nimissä viesti, jossa kehotettiin kirjautumaan järjestelmään. Linkki johdatti käyttäjätiedot huijareiden käsiin. Miehen ja tämän verkkopankkiin liitettyjen kahden aikuisen lapsen tileiltä vietiin kymmeniä tuhansia euroja.
Kevättalvella tapahtuneessa huijauksessa kirkkonummelainen mies menetti kymmeniä tuhansia euroja. Huijari soitti uhrille esiintyen Microsoftin mikrotukihenkilönä. Miestä pyydetiin maksamaan 10 euroa uudesta sertifikaatista. Rikolliset pääsivät miehen antamilla tiedoilla käsiksi hänen pankkitileihinsä ja siirsivät useita kymmeniä tuhansia euroja ulkomaille. Poliisi selvittää rahojen pelastamista Suomeen.
Lohjalla mies onnistui estämään verkkohuijauksen. Hänellekin soitettiin tekeytymällä Microsoftin tekniseksi tueksi. Huijari oli kertonut puhdistavansa tietokoneen ja tarvitsevansa sitä varten kuvan miehen ajokortista. Kuvan toimittamisen jälkeen miestä oli pyydetty kirjautumaan verkkopankkiin, jotta hän voisi maksaa korvauksen puhdistuksesta. Mies oli avannut verkkopankin, mutta sulkenut sen ymmärtäessään olevansa huijaustilanteen keskellä. Taloudellisia vahinkoja ei päässyt tapahtumaan.
– Tapaukset ovat tyypillisiä esimerkkejä tästä rikosilmiöstä. Huijauksissa toistuu kaava. Huijari saa tarinansa myytyä ja taloudellinen sitoumus tehdään välittömästi, verkkorikosten tutkintaa koordinoiva rikoskomisario Janne Saari kertoo.
On tärkeää tunnistaa huijaukset
Tietoverkkohuijausten yksityiskohdat voivat vaihdella, mutta niissä on yhteisiä piirteitä.
– Tietoverkkorikoksissa uhria lähestytään puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Puhelu voi tulla joko suomalaiselta vaikuttavasta suuntanumerosta, ulkomaisesta numerosta tai tuntemattomasta numerosta. Usein puheluissa puhutaan murtaen englantia. Rikollinen esiintyy esimerkiksi teknisenä tukena tai pankin edustajana. Hän vakuuttaa uhrin luovuttamaan pankkitunnuksen, luottokortin numeron tai kopion passista, vanhempi rikoskonstaapeli Niina Eränen kertoo.
Poliisi painottaa, ettei henkilö- tai pankkitietoja tule luovuttaa vieraalle henkilölle puhelimitse. Sähköpostin tai tekstiviestin mukana tulevia linkkejä ei tulisi klikata, vaan esimerkiksi pankin sivuille on turvallisinta mennä suoraan verkkoselaimesta.
Nopealla reagoinnilla voidaan minimoida vahingot
Paras keino ehkäistä rikoksia on levittää tietoisuutta huijauksista ja varoittaa etenkin oman lähipiirin ikäihmisiä. Jos herää epäily siitä, että on joutunut huijatuksi, on tärkeää reagoida välittömästi. Ripeät alkutoimenpiteet parantavat poliisin mahdollisuuksia saada rahat palautettua sekä rikolliset kiinni.
– Kaikki kulunut aika auttaa rikoksentekijää ja hankaloittaa uhrin tilannetta. Varat siirtyvät eri tilien kautta nopeassa tahdissa Suomesta myös ulkomaille, jolloin poliisin tutkinnan työ hankaloituu, Saari kertoo.
Ensimmäiseksi tulee ottaa välittömästi yhteys omaan pankkiin ja kertoa huijausepäilystä. Pankkia tulee pyytää palauttamaan kaikki rahasiirrot ja sulkemaan tilit.
– Välittömästi tämän jälkeen tulee ottaa yhteys poliisiin soittamalla tai henkilökohtaisesti poliisiasemalla asioimalla. Näissä tilanteissa kannattaa pyrkiä asioimaan poliisin kanssa henkilökohtaisesti sähköisen ilmoituksen sijaan. Kaikki asiaan liittyvät dokumentit, erityisesti kuitit tai tarkat tiedot rahasiirroista kannattaa olla mukana, Eränen ohjeistaa.
