Poliisihallitus oikoo virheellisiä tietoja: Poliisin hallintorakenneuudistus viety läpi - Poliisihallituksen ylijohtotehtävissä toimivien määrä laskenut

Poliisin toimintaan käytettävissä olevia varoja on valtiontalouden säästöjen takia viime vuosina leikattu. Jotta poliisitoiminnan taso pystyttäisiin säästöistä huolimatta turvaamaan, on poliisin hallintoa uudistettu useita kertoja voimakkaasti. Viimeisin niistä oli juuri päättynyt PORA III.

Vuodelle 2015 asetettuihin säästötavoitteisiin lähes päästiin, vaikka Poliisihallitukselle on tullut uusia tehtäviä vuoden 2011 jälkeen.

Sisäministeriö linjannut uudistuksen periaatteet

PORA III -uudistuksen periaatteet ja säästötavoitteet perustuivat sisäministeriön linjauksiin. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli säilyttää poliisitoiminnan nykyinen hyvä taso. Tilannetta seurattiin niin ikään sisäministeriön kehittämällä mittaristolla.

Savon Sanomien artikkeleissa (16.6. ja 17.6.) on ollut virheellistä tietoa hallintorakenneuudistuksen toteuttamisesta ja sen vaikutuksista poliisitoimintaan.

Lehden mukaan poliisin hallintorakenteen uudistuksen ei pitänyt koskea operatiivista henkilöstöä. Tosiasiallisesti tavoitteeksi oli määritelty, että operatiiviseen henkilöstöön kohdennetaan mahdollisimman pienet vähennykset.

Koko poliisissa hallinto- ja esikuntatehtävissä tehtäviä on vähennetty. Nyt näitä tehtäviä on noin viisi prosenttia koko henkilöstöstä.

Liikkuvan poliisin lakkauttamisen tarkoituksena ei ole ollut paikata paikallispoliisin resursseja vaan tehostaa liikenneturvallisuustyötä yhdistämällä sisäministeriön päätöksen mukaisesti paikallispoliisi ja Liikkuva poliisi.

(Liitteessä 1. on kuvattu tarkemmin PORA III -tavoitteet ja niiden toteutuminen ja liitteessä 2. poliisihallinnon htv-kehitystä vuosina 2011–2015)

Vähennysvelvoite koski Poliisihallituksen ylijohtotehtäviä

Lehden mainitsemat Poliisihallituksen henkilötyövuositavoitteet olivat niin ikään virheelliset.

Poliisihallituksen tehtävät jaettiin ennen PORA III -hallintorakenneuudistusta ylijohdon perustehtäviin sekä lupa- ja valvontatehtäviin, joiden lisäksi Poliisihallitukseen on sijoittunut määräaikaisia valtakunnallisia hanketehtäviä. Lupa- ja valvontatehtävillä tarkoitetaan arpajaishallinnon, asehallinnon ja turvallisuusalan valvonnan toimintoja, jotka PORA III:ssa sijoitettiin valtakunnallisiksi erillistoiminnoiksi.

Vähennysvelvoite koski ylijohtotehtäviä, joihin sijoittui vuonna 2015 noin 124 henkilötyövuotta eli 23 vähemmän kuin vuonna 2011.

Vuoden 2014 alusta Poliisin tekniikkakeskus PTK lakkautettiin ja sisäministeriön päätöksen mukaisesti sen toiminnot organisoitiin Poliisihallitukseen osaksi perustettuihin konsernipalveluihin.

Poliisihallitukseen perustettiin PORA III:n yhteydessä poliisihallinnolle valtakunnallisia palveluja tuottava yksikkö konsernipalvelut, jossa tehdään muun muassa hankintaan, logistiikkaan, toimitilahallintoon, riskienhallintaan, rekisterinpitoon, talouteen ja henkilöstöhallintoon liittyviä valtakunnallisia hallintotehtäviä.

Poliisin tekniikkakeskukseen kohdistuneet vähennykset toteutettiin konsernipalveluiden organisoinnissa. Lisäksi huomioitiin poliisin hallinto- ja esikuntatehtävien vähennysvelvoitteet. Erillistoiminnoille ja kehittämishankkeille ei asetettu vähennystavoitteita.

Poliisihallitus on kohdentanut vähennyksiä PORA III -tavoitteiden mukaisesti, mutta Poliisihallituksen kokonaishenkilöstömäärä on kasvanut. Tämä johtuu Poliisin tekniikkakeskuksen lakkauttamisesta, konsernipalveluiden organisoimisesta, valtakunnallisten hankkeiden määrän kasvusta ja rekisterinpitotehtävien siirrosta Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKista Poliisihallitukseen.

Poliisihallituksen palkat linjassa muun hallinnon kanssa

Savon Sanomissa myös väitettiin, että ylijohdon palkat olisivat liukuneet muuta hallintoa enemmän. Poliisihallituksen vaativuustason ja henkilökohtaisen tason suoritusten muutokset ovat kuitenkin olleet linjassa muun poliisihallinnon kanssa.

Poliisihallituksen palkkaliukuma on alle turvallisuusalan kokonaistuloksen. Poliisihallituksessa palkkaliukumavaikutus 2014–2015 oli -1,67, kun se muilla turvallisuusaloilla oli 1,02. Turvallisuusalaan kuuluvat poliisitoimen lisäksi Rikosseuraamuslaitos, Suojelupoliisi, Maahanmuuttovirasto, Pelastushallinto, Puolustusvoimat (sis. Rakennuslaitos), Rajavartiolaitos ja Hätäkeskuslaitos.

Konsernipalveluihin sijoitettujen entisen Poliisin tekniikkakeskuksen henkilöiden palkat sen sijaan nousivat PORA III:n toimeenpanon yhteydessä keskimääräistä enemmän, koska uudistuksen yhteydessä useat tehtävät muuttuivat vaativimmiksi asiantuntijatehtäviksi.

Lakkauttamisen yhteydessä luovuttiin tuotannollisista tehtävistä, joita olivat myymälöiden ja varastojen ylläpito, ajoneuvojen varustelu sekä elektroniikan ja aseiden huolto- ja korjaus. Poliisin tekniikkakeskukselta jääneet asiantuntijatehtävät siirrettiin Poliisihallituksen konsernipalveluihin.

Asiantuntijatehtäviä hoitamaan siirrettiin Poliisin tekniikkakeskuksesta Poliisihallituksen konsernipalveluihin 29 virkaa, jotka täytettiin edellä mainitun lakkautetun viraston henkilöstöstä. Noin kolmannes Poliisin tekniikkakeskuksen henkilöstöstä siirrettiin toisaalle poliisihallintoon.

4 000 henkilötyövuotta rikostorjuntaan

Savon Sanomissa kirjoitettiin, että poliisissa on pulaa tutkijoista. Tähän voimme yhtyä. Tarve olisi useammalle. Poliisissa on käytetty vuodesta 2008 lähtien keskimäärin 4 000 henkilötyövuotta rikostorjuntaan. Vuosittainen vaihtelu on ollut hyvin pientä.

Esitutkinnassa syyteharkintaan vuosittain toimitettavien juttujen määrät (noin 75 000), rikosten selvitysasteet (48–52 %) ja yhdellä henkilötyövuodella käsiteltyjen juttujen määrät (85–87 juttua / htv) ovat muuttuneet varsin vähän. Tuloksellisuus ja tuottavuus ovat pysyneet lähes ennallaan.

Sen sijaan tutkinta-ajat ja juttujen lopettamiset ovat kasvaneet. Vuonna 2008 tutkinta-aika oli keskimäärin 79 vuorokautta, kun se viime vuonna oli 119.

Myös lakiuudistukset ovat lisänneet työtehtäviä tutkinnassa, arviolta 10–30 prosenttia. Lopettamispäätöksiin on vaikuttanut tiivistynyt yhteistyö syyttäjän kanssa. Samalla painopistettä on jouduttu siirtämään asianomistajan ja yhteiskunnan kannalta vahingollisimpiin rikoksiin. On selvää, että tutkinnan painopisteen kohdistuessa vaativiin ja vahingollisiin rikosasioihin, myös keskimääräiset tutkinta-ajat pitenevät.

PORA III:n tavoitteiden asettamisen jälkeen turvallisuusympäristö Suomessa on muuttunut radikaalisti. Tilannetta on kuvattu noin kuukausi sitten julkaistun sisäisen turvallisuuden selonteossa. Muutos vaikuttaa väistämättä koko poliisin ja samalla myös Poliisihallituksen tehtäviin.

Poliisihallituksen organisaatio

Liite 1. PORA III:ssa asetettujen tavoitteiden toteutuminen docx, 22,8 kB

Liite 2. Poliisihallinnon htv-kehitys vuosina 2011-2015 docx, 19,8 kB