Poliisihallitus on luovuttanut 3.10.2020 mielenosoitusta koskevan selvityksen sisäministeriölle

Sisäministeriö on pyytänyt Poliisihallitukselta selvitystä poliisin voimankäytöstä sekä poliisin tehtävästä huolehtia mielenosoitusten järjestyksestä ja turvallisuudesta. Selvityspyyntö liittyi 3.10.2020 Helsingissä järjestettyyn Elokapina-yhteisön mielenosoitukseen.

Poliisihallitus on tänään 8.10.2020 luovuttanut selvityksensä ministeriölle. Selvitystä varten Poliisihallitus pyysi Helsingin poliisilaitokselta lausunnon mielenosoituksen tapahtumista. Poliisihallituksen selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan: https://www.poliisi.fi/selvitykset/Poliisihallituksen_selvitys_20201008

Mielenosoitusta koskevia asioita on vireillä tällä hetkellä Valtakunnansyyttäjän toimistossa sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa. Tästä johtuen Poliisihallitus ei antamassaan selvityksessä ota enemmälti kantaa 3.10.2020 tapahtumiin siltä osin, kuin niiden lainmukaisuus on mainittujen tahojen arvioitavana.

Poliisin neuvot, kehotukset ja käskyt eivät riittäneet

Poliisin tehtävänä on turvata mielenilmaisun vapaus ja samalla muidenkin kansalaisten oikeudet. Mielenilmaisun vapaus ei tarkoita vapautta rikkoa lakia. Helsingin poliisilaitoksen antaman lausunnon mukaan 3.10.2020 tapauksessa voimakeinojen käyttö tapahtui tilanteessa, jossa osa mielenosoittajista oli asettautunut vilkasliikenteiselle Kaisaniemenkadulle ja sulkenut toiminnallaan ajoradan.

Poliisille ei ollut annettu etukäteen tietoa mielenosoittajien suunnitelmasta estää liikenne Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun ajoradoilla. Tästä toiminnasta aiheutui häiriöitä ja esteitä yleiselle liikenteelle, vaaraa mielenosoittajille sekä poliisitehtäviä suorittaneille poliisimiehille. Lisäksi liikenteelle aiheutunut haitta aiheutti vaaraa pelastusviranomaisten toiminnalle. Huomattavaa on, ettei poliisi missään vaiheessa keskeyttänyt mielenilmaisua, vaan mahdollisti mielenosoittajien ajoradalta poistamisen jälkeenkin mielenilmaisun jatkumisen turvallisesti.

Helsingin poliisilaitoksen antaman lausunnon mukaan tilanne ajautui siihen pisteeseen, että poliisin käytössä olleet keinot, jotka olivat painottuneet jo tuntien ajan neuvoihin, kehotuksiin ja käskyihin, eivät enää riittäneet. Myös mielenosoittajien fyysinen kantaminen ja siirtäminen jalkakäytävälle ei enää tuottanut toivottua lopputulosta, koska jokaisen poliisin käskyä laiminlyöneen henkilön kuljettamiseen ei ollut voimavaroja, ja toisiinsa kahliutuneiden mielenosoittajien kantaminen tai irrottaminen kahleista voimakeinoin olisi voinut aiheuttaa fyysisiä vammoja.

Poliisioperaation johtaja hyväksyi OC-sumutteen käytön lievimpänä käytettävissä olevana voimakeinona väkijoukon hajottamiseen. Ennen sumutteen käyttöä oli vielä varmistettu, että sumutteen käyttö on olosuhteissa mahdollista ja niiden käyttö kohdistui vain rajattuun joukkoon mielenosoittajista. Poliisi oli lisäksi varoittanut mielenosoittajia sumutteen käyttämisestä sekä antanut viisi minuuttia aikaa poistua itse ajoradalta.

Operaation johtaja oli voimakeinojen käytön harkinnassaan arvioinut väkijoukon aiheuttamaa merkittävää liikennehaittaa, käytössä olevia poliisiresursseja, vaihtoehtoisia keinoja sekä poliisiresurssien vapauttamista kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen. Tilanteessa tuli myös arvioida vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja, jos tilanteen olisi annettu jatkua.

Poliisitoiminnan periaatteena on voimankäyttötilanteen välttäminen

Poliisin voimakeinojen käyttöä ohjaavat perus- ja ihmisoikeudet, poliisilain yleiset periaatteet sekä poliisin voimankäyttösäännöksen erityiset periaatteet, joita ovat voimankäytön tarpeellisuus ja puolustettavuus. Lisäksi Poliisihallitus on antanut poliisin voimankäyttö- ja suojavälineitä sekä voimakeinojen ja suojavälineiden käytön koulutusta koskevan määräyksen.

Poliisitoiminnan periaatteena on voimankäyttötilanteen välttäminen. Tarve voimakeinojen käytölle voi syntyä muun muassa silloin, jos kohdehenkilö ei noudata poliisin antamia neuvoja, kehotuksia tai käskyjä. Tällöin poliisi suorittaa lainmukaisen tehtävänsä loppuun tarvittaessa tarpeellista ja oikeasuhtaista voimakeinoa käyttäen. Kaikissa tilanteissa poliisi pyrkii hoitamaan tehtävän ensisijaisesti vähimmän haitan periaatteella, kohdehenkilön ja sivullisten turvallisuus huomioiden.

‒Tarpeellisen voimakeinon valintaan vaikuttaa tilanteen kokonaisarviointi. Esimerkiksi jos lievemmät keinot kuten neuvot, kehotukset ja käskyt osoittautuvat tehottomiksi, voidaan siirtyä käyttämään sitä voimakeinoa joka on lievin, mutta riittävän tehokas käsillä olevan virkatehtävän päämäärän saavuttamiseksi, toteaa poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.

Heikinheimo kertoo, että poliisin voimakeinoilla ja voimankäyttövälineillä ei ole erikseen säädettyä tai määrättyä käyttöjärjestystä. Ainoastaan ampuma-aseen käytölle on säädetty poliisilaissa erilliset käytön edellytykset.

‒Poliisi arvioi lievimmän, riittävän tehokkaan ja puolustettavissa olevan voimakeinon tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi fyysisten voimakeinojen, joita ovat esimerkiksi henkilön kantaminen tai siirtäminen, sijaan ensimmäiseksi voimakeinoksi voi tilanteesta riippuen valikoitua OC-sumutteen käyttäminen, hän sanoo.

Voimakeinojen käytön ja käyttöperiaatteiden koulutuksesta huolehditaan kattavasti jo poliisin peruskoulutuksessa. Koulutus jatkuu koko virkauran ajan säännöllisesti poliisiyksiköiden järjestämässä täydennyskoulutuksessa.

Poliisin toiminnan on oltava kriittisen tarkastelun kestävää

Poliisihallituksen näkemyksen mukaan poliisin toimia 3.10.2020 mielenosoituksessa tulee arvioida kokonaisuutena. Vertaaminen joidenkin aiempien mielenosoitusten toimintamalleihin ei ole yksiselitteistä, koska tapahtumien olosuhteet ovat aina toisistaan eriäviä.

‒Poliisille on elintärkeää, että toimintamme on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää ja kriittisen tarkastelun kestävää. Siksi on tärkeää, että tapaus arvioidaan myös ulkopuolisten toimesta ja tarvittaessa sen pohjalta kehitämme toimintaamme. Tapaus osoittaa, kuinka tärkeää poliisin on sen ohella, että teemme lakeihin ja ohjeistuksiin nojaavia päätöksiä, pystyä myös perustelemaan ne avoimesti sekä osallistua aktiivisesti toimintaamme koskevaan keskusteluun. Se miten toimintamme näyttäytyy kansalaisten silmissä, luo perustan suomalaisten poikkeuksellisen korkeaan luottamukseen poliisiin. Luottamus on koko toimintamme elinehto, sanoo poliisijohtaja Heikinheimo .