Poliisihallitus: Rikostutkinnan taakkaa helpottaa vain resurssien lisäys

Aluehallintovirasto AVI on tänään 5.8.2019 tiedottanut poliisiyksiköihin tekemistään työsuojelutarkastuksista ja niiden tuloksista. Poliisihallitus perehtyy selvitykseen ja toimenpide-esityksiin. Alustavasti kuitenkin voidaan jo todeta, että poliisi on tunnistanut samat ongelmat ja ryhtynyt jo toimiin. Toimintaa organisoimalla ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan resurssivajetta.

‒Pidämme Aluehallintoviraston tekemiä tarkastuksia erittäin hyvänä asiana. Heidän havaintonsa osoittavat, että poliisin resurssipyynnöt vuosien varrella ovat oikeita ja perustuvat oikeaan tilannekuvaan. Poliisi tarvitsee lisää väkeä, sanoo Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen .

Poliisihallitus teetti vuonna 2018 rikostorjunnan tila ‒selvityshankkeen, jonka loppuraportissa kiinnitettiin huomiota rikostutkinnan kuormitukseen, taustasyihin ja resurssitarpeeseen. Poliisihallitus teettää parhaillaan valvonta- ja hälytystoiminnan tilasta vastaavaa selvitystä, joka valmistuu syksyn 2019 aikana.

Aluehallintoviraston työsuojelulliset huomiot kohdistuvat nyt erityisesti rikostutkintaan, mutta Aaltosen mukaan poliisia on katsottava kokonaisuutena. Tutkinnan tehtäviä on jo osin siirretty hälytyspartioiden hoidettavaksi.

Aaltosen mukaan poliisiyksiköt ovat jo tehneet paljon toimenpiteitä mm. toimintaa uudelleen organisoimalla ja kuvaamalla prosesseja, mutta se ei riitä, kun resurssivaje on suuri. Kevään hallitusneuvottelujen aikana poliisi pyysi vähintään 650 uutta poliisivirkaa ja sai 300. Tämä on askel oikeaan suuntaan. Poliisien määrä on vuodesta 2010 vuoteen 2018 laskenut noin 7700:sta henkilötyövuodesta noin 7200:aan.

‒Puutteellisista resursseista huolimatta poliisissa tuetaan jokaisen työntekijän työssä jaksamista ja pyritään laajan työterveyshuollon sekä muiden tukimuotojen avulla pitämään huolta siitä, ettei kukaan työn vuoksi sairastuisi, Aaltonen toteaa.

Rikostutkinnan kokonaiskuormitus on noussut rikosten määrän laskusta huolimatta; tutkinta kestää keskimäärin kauemmin, koska rikokset ovat usein vaativampia selvittää. Uusia haasteita rikostutkinnalle tuovat mm. teknologian kehitys, tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus ja kansainvälistyminen. Monimutkaistuneen toimintaympäristön lisäksi rikostutkintaan liittyvät muotomääräykset ovat kasvaneet jatkuvasti perusoikeuksien tuomien muutosten myötä.

‒Viimeisimmän laajan muutoksen, vuoden 2014 alusta voimaan tulleen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kokonaisuudistuksen, arvioidaan lisänneen rikostutkinnan työmäärää 20–30 prosenttia. Samanaikaisesti rikostorjunnan voimavarat ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Muutokset ovat sinällään tavoitteiltaan positiivisia, mutta työmäärän kasvua ei ole huomioitu poliisille osoitetuissa resursseissa, sanoo poliisitarkastaja Antti Leppilahti Poliisihallituksesta.

Leppilahden mukaan rikostutkinnalle asetettujen suoritusvaatimusten ylläpitäminen ja tavoitteiden saavuttaminen nykyresursseilla on johtanut siihen, että työ on työntekijän kannalta muuttunut merkittävästi aiempaa kuormittavammaksi, eikä kuormitustekijöitä ole mahdollista poistaa ilman merkittäviä poliisin resurssien muutoksia. Tutkinta ja siihen liittyvä päätöksenteko on myös yhä enemmän erilaisen arvostelun ja kantelun kohteena, mikä osaltaan lisää työntekijöiden henkistä kuormitusta.

Kuormituksen kasvu koskee kaikkia poliisilaitoksia, mutta yksiköiden kesken on alueellisia eroja.

‒Kokonaisuutena tarkastellen on koko ajan tehty toimenpiteitä, joilla tutkinnan rakenteita ja prosesseja on kehitetty ja kehitetään, jotta rikostutkinnan suorituskyky pysyisi yllä. Nämä eivät kuitenkaan riitä vähentämään tutkinnan kuormittavuutta, vaan ainoastaan pitämään yllä tavoiteltua suorituskykyä, Leppilahti sanoo.

Poliisi joutuu priorisoimaan resurssejaan vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin sekä kiireellisiin hälytystehtäviin, mikä on johtanut siihen, että päivittäisrikostutkinta ja ennalta estävä valvonta ovat jääneet heikommalle resurssille.

‒Tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta haitallisimmat rikokset selvitetään nopeasti ja tasokkaasti. Valinta ohjaa resursseja pois päivittäisrikostutkinnasta, missä kuitenkin käsitellään suurin osa kaikista tutkittavista asioista. Samalla kuormitus on korostuneesti siirtynyt päivittäisrikostutkinnan puolelle, Leppilahti sanoo.

Leppilahden mukaan päivittäisrikostutkinnan juttumäärät suhteessa tutkijoihin ja tutkinnanjohtajiin ovat suuressa epäsuhdassa. Epäsuhtaa on mahdotonta korjata nykyresursseilla.

‒Tutkintaa ei ole mahdollista tehdä sillä intensiteetillä mitä haluttaisiin, mikä syö ymmärrettävästi motivaatiotakin. Päivittäisrikosten tutkinta on yksi poliisityön tärkeistä peruskulmakivistä, mutta kehitys on ajanut sen työntekijöiden näkökulmasta epäkiinnostavaksi, Leppilahti sanoo.

Poliisilla on lakisääteinen velvollisuus tutkia sen tietoon tulleet rikokset. Nykylainsäädännön mukaan poliisi ei juuri voi priorisoida rikostutkintaa jättämällä rikoksia tutkimatta. Päivittäisrikosten tutkinnan massojen hallintaa on kaikissa poliisilaitoksissa tehostettu muun muassa rikosten esikäsittelytoimintaa kehittämällä. Juttumassojen vuoksi kyseisissä toiminnoissa työn kuormitus korostuu, mutta se turvaa muulle tutkinnalle edes kohtuulliset mahdollisuudet tehdä varsinaista tutkintaa tuloksellisesti.