- Poliisi
- fi
- Uutishuone
- Uutinen
Poliisin toiminnalliset tulokset ovat kehittyneet positiivisesti alkuvuodesta - lähiesimiestyö vahvuus
- Poliisin toiminnalliset tulokset alkuvuonna ovat kehittyneet pääosin myönteisesti. Kokonaisuutena poliisin toiminta on alkuvuonna vahvistunut erityisesti vakavan rikollisuuden torjunnassa ja palvelujen saatavuudessa, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki sanoo.
- Käsittelyajat, tutkinnan reaaliaikaisuus ja alueellisen yhdenvertaisuuden varmistaminen edellyttävät jatkotoimia.
Poliisihallitus kävi viime viikolla välituloskeskustelut poliisiyksiköiden päälliköiden kanssa. Niissä arvioitiin tavoitteiden toteutumista ja loppuvuoden painotuksia.
Väkivaltarikosten selvitysaste on parantunut
Väkivalta- ja ryöstörikosten selvitysaste on parantunut 64 prosentista 71:een
- Vakavia rikoksia on saatu selvitettyä aiempaa nopeammin ja viime vuonna rikoskierteitä katkaistua varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi nuorten rikosten voimakkain kasvu vuosina 2023-2024 saatiin pysäytettyä tehostetulla tutkinnalla ja kohdennetuilla toimilla, poliisiylitarkastaja Minna Ketola sanoo.
- Nyt näyttäisi jälleen siltä, että nuorten rikokset ovat palanneet muutaman prosentin kasvu-uralle ja hyväksi koettuja toimia pitää jatkaa ja tehostaa edelleen.
Poliisilla on myös vireillä lakiesityksiä, joilla erityisesti alaikäisten vakavien tekojen osalta välttämättömiä toimia voitaisiin tehdä negatiivisen kehityksen torjumiseksi.
Törkeitä huumausainerikoksia paljastetaan aiempaa enemmän ja yksittäisten takavarikoiden koot ovat kasvaneet. Suuri osa käyttörikoksista paljastuu liikennevalvonnan yhteydessä, erityisesti huumaantuneena ajamisena.
Lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa on edistytty. Poliisi tekee noin 950 rikos- ja lastensuojeluilmoitusta kuukaudessa. Määrä on kasvanut noin 200 ilmoituksella kuukaudessa sen jälkeen, kun valtakunnallista ohjeistusta päivitettiin. Väliaikaisia lähestymiskieltoja on määrätty hieman yli 50 kuukaudessa.
Toimintavalmiusaika on parantunut, tehtävämäärä kasvanut
Toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä on parantunut, samalla kun niiden määrä on kasvanut.
- Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että poliisi ehtii paikalle nopeammin, vaikka kiireellisiä tehtäviä on enemmän kuin aiemmin, poliisiylitarkastaja Sami Hätönen toteaa.
Myös poliisin valvonta ja ennalta estävä työ näkyvät arjessa aiempaa enemmän.
- Oma-aloitteisten tehtävien osuus on noussut vähintään 50 prosenttiin lähes kaikissa yksiköissä. Poliisipartiot jalkautuvat aktiivisesti kouluihin ja päiväkoteihin ja ovat siten yhä paremmin läsnä nuorten parissa. Näin voidaan myös varhaisesti puuttua häiriöihin.
Maastapoistamisten ja käännytysten määrät ovat kasvaneet
- Toimintaa johdetaan aiempaa tarkemman tilannekuvan perusteella. Erityisenä esimerkkinä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden -perusteella tehdyt käännytykset, joilla estetään esimerkiksi ammattirikollisten tai väkivaltaiseksi tiedettyjen kannattajien maahanpääsy.
Sähköinen asiointi on noussut uudelle tasolle. Poliisin lupapalveluista 78,9 prosenttia hoidetaan sähköisesti.
Rikosilmoitusten käsittely yhä pullonkaula
Seitsemän rikosilmoituksen kohtalo kymmenestä on ratkaistu alle kuukaudessa. Asetettu tavoite on vielä kunnianhimoisempi, 75–80 prosenttia.
- Tavoitteeseen ei kaikkien asioiden osalta päästä johtuen esimerkiksi rikosilmoitusten vaatimien lisäselvitysten ja niihin tulevien vastausviiveiden takia, Minna Ketola toteaa.
Myös nuorten ja lasten rikosten reaaliaikainen tutkinta on yhä haaste ja tutkinta-ajat ovat kasvaneet. Nuorten väkivaltarikosepäilyt kasvoivat alkuvuonna kahdeksan prosenttia ja nuorten rikokset kokonaisuutena 3,5 prosenttia.
- Kasvu lisää tutkinnan kuormitusta ja vaikeuttaa nopeaa käsittelyä, vaikka tutkintaa on keskitetty ja kehitetty useissa yksiköissä.
Harva-alueilla partioita voi joutua odottamaan
Alueelliset erot vaikuttavat väistämättä poliisin palvelutasoon. Harva-alueilla toimintavalmiusaika on tehdyistä kehittämistoimenpiteistä huolimatta jäänyt tavoitteista pitkien etäisyyksien ja rajallisten resurssien takia.
- Vaikutus yksittäisiin tehtäviin voi olla suuri, vaikka valtakunnallinen keskiarvo on pysynyt edelleen hyvällä tasolla, Sami Hätönen sanoo.
- Osana rikostutkinnan sujuvuuden ja nopeuden lisäämistä, asiakkaisen palvelun parantamiseksi, sekä rikostutkinnan juttukuorman keventämiseksi olemme kehittäneet tutkintaan liittyvien toimien suorittamista jo kenttäpartioiden tekeminä.
Kenttäpartioiden tekemät tutkintatoimet parantavat poliisipalvelujen laatua ja nopeuttavat esitutkintaa. Niiden osalta on edistytty jokaisella poliisilaitoksella.
Lähiesimiestyö on poliisin vahvuuksia
Lähiesihenkilötyö on poliisin henkilöstöbarometrin mukaan yksi organisaation vahvuuksista. Valtakunnallinen painopiste on ihmislähtöinen ja ammattimainen johtaminen. Tavoite perustuu poliisin valitsemaan kehittämisteemaan ja edelleen valtion henkilöstöstrategiaan 2030.
- Viime vuodesta lähtien kehittämisen kärkenä on ollut työkykyjohtaminen. Esimiehet tukevat työkykyä päivittäisjohtamisessa ja puuttuvat haasteisiin varhain. Ratkaisuja haetaan yhdessä työntekijöiden kanssa, hallintojohtaja Kati Korpi sanoo.
Poliisin esimiehiä on koulutettu työkykyjohtamiseen. Työterveyshuolto tukee, jotta henkilöstön kuormitusta vaativissa tehtävissä voidaan ehkäistä.
Poliisi seuraa aiempaa tarkemmin myös henkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ja uhkatilanteita. Tavoitteena on parantaa tilannekuvaa ja kehittää työturvallisuutta.
Esimiehet antavat lupauksen hyvästä esimiestyöstä
Hyvän esimiestyön lupaus otettiin käyttöön viime vuonna. Sen jalkauttamista jatketaan. Työkyvyn johtaminen arjessa on kaikkien esimiesten normaalia päivittäisjohtamista.
- Poliisiyksiköiden päälliköt ovat sitoutuneet johtamaan arvojen, eettisen koodiston ja työhyvinvoinnin mukaisesti. Johtamisemme on ihmislähtöistä ja varmistaa tuottavuuden ja tuloksellisen toiminnan, Korpi sanoo.
Sairauspoissaolot poliisissa ovat pysyneet viime vuodet samalla tasolla, noin 11 päivässä henkilötyövuotta kohden. Poliisivirassa toimivilla luku on hieman alle 10.
Alkuvuodesta poliiseilla poissaolot ovat hieman vähentyneet. Poliisin koko henkilöstön yleisin sairaspoissaolojen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet.