Kyberrikollisuus, hybridiuhat, terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa, liikkuva omaisuusrikollisuus. Nämä ovat esimerkkejä siitä, mihin suuntaan poliisin toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu yhä kiihtyvällä tahdilla.
Kehitykseen poliisi on pyrkinyt vastaamaan asettamalla selvityshenkilön, joka antoi rikostorjuntaan 73 toimintasuositusta. Toimintasuositukset löytyvät Poliisihallituksen julkaisemasta Rikostorjunnan tila -selvityshankkeen loppuraportista, joka julkistettiin tänään 22.10.2018.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen pitää raporttia hyvin tärkeänä rikostorjunnan kehittämisen kannalta.
– Mielestäni raportin toteuttaminen nyt on erittäin tärkeää, koska edellisestä vastaavasta selvityksestä on kulunut jo 15 vuotta ja poliisin toimintaympäristö on muuttunut todella paljon, Kolehmainen toteaa.
Kokonaiskuva rikostorjunnan kehittämistarpeista
Raportin selvityshenkilönä oli Keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Tero Kurenmaa . Hän työskenteli Poliisihallituksen nimeämänä selvityshenkilönä 1.4–30.9.2018. Myöhemmin hänet nimitettiin Keskusrikospoliisin päälliköksi.
Tero Kurenmaan mukaan raportin tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen näkemys rikostorjunnan kehittämistarpeista.
Raportissa rikostorjunnan tilaa tarkasteltiin haastattelemalla kaikkia keskeisiä rikostorjuntaan liittyvä tahoja. Haastatteluja tehtiin 28, jotka toteutettiin ryhmähaastatteluina. Niihin osallistui 120 henkilöä. Lisäksi haastateltiin poliiseja.
Muutosten nopeutta ja laajuutta ei osattu ennakoida
Rikostorjunnan tilaa Suomessa selvitettiin edellisen kerran 15 vuotta siten, jolloin selvityksen teki sisäministeriön poliisiosasto (julkaisu 4/2003). Tuolloin suosituksia annettiin 47, jotka koskivat lähinnä omaisuus-, talous- ja huumausainerikoksia.
Tero Kurenmaan mukaan poliisissa on kohtuullisen hyvin pystytty arvioimaan erilaisia rikollisuuden kehityssuuntia ja haasteita, mutta muutosten laajuutta ja nopeutta ei ole kyetty ennakoimaan.
– Esimerkiksi terrorismi esitutkinnan haasteena nousi esille vasta 2010-luvulla ensin terrorismin rahoittamisen muodossa ja sen jälkeen Suomesta ulkomaille lähteneiden vierastaistelijoiden johdosta. Vuonna 2017 tapahtui Suomen maaperällä ensimmäinen varsinainen terrorismirikokseksi luokiteltu teko Turussa, Kurenmaa kertoo.
Poliisin henkilötietolain mahdollistettava tietojen käyttö
Nyt julkistetussa raportissa annetaan yhteensä 73 toimenpidesuositusta. Nämä koskevat muun muassa lainsäädäntöä, rikostorjunnan johtamista ja toimintaprosesseja, yhteistyötä eri tahojen kanssa, rekrytointia, henkilöstön kehittämistä ja työssä jaksamista.
Kurenmaan mukaan tärkein toimenpidesuositus poliisin rikostorjunnan kannalta on poliisin henkilötietolain uudistaminen.
– Laki olisi hyväksyttävä niin, että se mahdollistaa tehokkaan tiedon tallennuksen ja hyödyntämisen. Laki määrittää siis pitkälle esimerkiksi sen, miten hyvin poliisin on mahdollista ennalta estää erilaisia joukkosurmia ja terroritekoja.
Erittäin tärkeänä hän pitää myös sitä, että poliisin tietojärjestelmät ovat ajan tasalla ja niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti.
– Tietojärjestelmien tulee mahdollistaa poliisin hallussa olevan tiedon automaattinen yhdistäminen erilaisten uhkien tunnistamiseksi, Kurenmaa sanoo.
Pitkäjänteisyyttä rahoitukseen
Kurenmaan mukaan poliisin tulosohjaus tulisi saada resurssien osalta pitkäjänteisemmäksi.
– Tulosjohtamisessa tulisi päästä pidempään kuin yhden vuoden mittaisiin tulossopimuksiin. Sopimusten tulisi olla jopa hallituskauden mittaisia ainakin resurssien suunnittelun osalta.
Toimenpidesuosituksissa mainitaan myös rekrytointi ja työssä jaksaminen.
– Rekrytoituminen rikostutkintaan ja rikostutkijoiden jaksaminen ovat vaarantuneet juttupaineen kasvettua suuriksi ja yksittäisiin poliiseihin kohdistuvien kanteluiden ja siviilioikeudellisten vaatimusten takia.
Raportti on poliisin verkkosivulla osoitteessa https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/julkaisut/julkaisu/rikostorjunnan_tila_selvityshankkeen_loppuraportti?docID=75227
