Talousjärjestö OECD:ssä toimiva lahjonnan vastainen työryhmä kehuu Suomen poliisin toimia kansainvälisissä lahjusjutuissa. Tunnustusta saavat useat toimintatavat: rikosepäilyjen aktiivinen ja riippumaton selvittäminen, kirjallisen tutkintasuunnitelman käyttö sekä yhteisten tutkintaryhmien perustaminen ja hyödyntäminen.
Yhteiset tutkintaryhmät ja kirjalliset tutkintasuunnitelmat työryhmä nimeää ns. hyviksi käytänteiksi, joista muiden maiden viranomaistoiminta voisi ottaa mallia. Yhteinen tutkintaryhmä tarkoittaa kahden tai useamman valtion tutkivien viranomaisten tietyn rikosasian tutkintaa varten muodostamaa yhteistyöryhmää, jossa tutkintatoimia ja niiden kohdentamista voidaan suunnitella ja ajoittaa yhdessä tavanomaisia menettelyjä helpommin sekä tutkinnassa kertyvä aineisto on mahdollista saada joustavammin käyttöön.
Kirjalliset tutkintasuunnitelmat ovat Suomessa olleet jo vuosia talousrikostutkinnan olennainen työkalu: siihen kirjataan syyttäjän kanssa yhdessä sovitut tutkinnassa selvitettävät asiat ja vaihtoehtoiset tapahtumankulut, sitä päivitetään tutkinnan edetessä ja se auttaa jäsentämään usein hyvin laajoja talousrikosvyyhtejä. Tutkintasuunnitelma auttaa myös tutkinta-aikojen hallinnassa ja viranomaisyhteistyössä.
Käytännössä OECD:n sopimuksen mukaiset kansainväliset lahjusrikosepäilyt kuuluvat Keskusrikospoliisin (KRP) tutkintavastuulle, ja OECD antaakin KRP:lle tunnustusta lain suomien esitutkinta- ja pakkokeinovaltuuksien aktiivisesta käytöstä jo päättyneissä tutkinnoissa. Kiitosta saa myös se, että KRP:lla on kyky tarttua useanlaisista lähteistä saamaansa alustavaan tietoon: esimerkiksi suurlähetystöjen, median, yksittäisten ilmoittajien, rahanpesun selvittelykeskuksen ja muiden valtioiden antama tieto on otettu vakavasti.
OECD:n työryhmän jäseninä ovat ne jäsenvaltiot, jotka ovat hyväksyneet OECD:n yleissopimuksen kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuneen ulkomaisen virkamiehen lahjonnan torjunnasta. Yleissopimuksen mukaan sen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa valvotaan maatarkastusten kautta, joille osallistuu yleensä kahden muun jäsenvaltion edustajia.
Tarkastusvierailu Suomeen tapahtui lokakuussa 2016. Tällä kertaa Suomea tarkastavaan ryhmään kuuluivat Hollannin ja Luxembourgin edustajat, jotka toimivat omassa maassaan rikostutkinnan, syyttämisen tai korruption torjunnan ammattilaisina. Edellinen Suomea koskeva tarkastusvierailu tehtiin vuonna 2010, ja nyt OECD luonnehtii viranomaistoiminnan kehittyneen korruption torjunnan kannalta hyvään suuntaan.
Parantamisen mahdollisuuksia OECD näkee esimerkiksi veroviranomaisten oikeudessa luovuttaa tietojaan poliisille, ulkomaisen virkamiehen lahjusrikoksen piirteiden tunnistamisessa rikosprosessin joka vaiheessa ja rikoshyödyn määrittelyssä. Näistä aiheista Suomen tulee raportoida työryhmälle kahden vuoden kuluttua.
OECD:n tiedote
Oikeusministeriön tiedote
OECD:n raportti
