Poliisin viesti sidosryhmille on selkeä: toiminnan sopeuttaminen näkyisi kansalaisten arjessa

26.8.2021 17.01
Uutinen

Mikäli poliisin määrärahatasoon ei saada muutosta menossa olevissa budjettineuvotteluissa, joudutaan toimintaa sopeuttamaan jo ensi vuodesta alkaen nopeilla toimenpiteillä.

Poliisilla ei ole tarvittavia määrärahoja nykytasoisen toiminnan ylläpitoon. Näillä näkymin ei pystytä jatkamaan vain vuodeksi rahoitettuja ihmiskaupparikosten torjunnan, verkkorikostorjunnan tehostamisen ja harvaan asuttujen alueiden poliisitoiminnan vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Näin totesi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen avatessaan torstaina 26.8. 2021 Poliisihallituksen järjestämän valtakunnallisille sidosryhmille suunnatun virtuaaliseminaarissa Miten poliisi on kaikkien turvaaja, kaikkina aikoina, nyt ja huomenna?

Kolehmaisen mukaan tilanne poliisin osalta oli keväällä niin kestämätön, että heti kehyspäätöksen jälkeen aloitettiin varautuminen ja valmistautuminen pahimpaan eli sopeuttamiseen nykykehyksiin.

- Poliisi ei kykene enää jatkamaan lyhytjänteistä, lisätalousarvioilla paikattua toimintaa, tarvitaan pohja pitkäjänteiselle suunnittelulle, hän korosti puheenvuorossaan.
Hänen mukaansa ero valtiovarainministeriön kannan mukaisen esityksen ja poliisin ehdotuksen välillä on edelleen noin 40 miljoonaa euroa.

Tilanne pahasti vinoutunut

Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen selvitteli puheenvuorossaan poliisin rahoituksen käyttöä sekä sopeuttamisen suunnittelua.

- Vuoteen 2021 lähdettäessä poliisi joutui sopeuttamaan ns. konserni- ja kehittämisrahoituksella keskitetysti hoidettavia eriä, koska pääpaino on ollut poliisien määrän kasvattamisessa. Näitä keskitettyjä eriä ovat mm. ajoneuvo- ja muut kalustohankinnat ja poliisitoiminnan kehittämishankkeet, Aaltonen totesi. 

Lisäksi poliisin on vastattava koko ajan kasvavista pakollisista menoista, kuten toimivista ja turvallisista ICT-järjestelmistä ja toimitiloista. Näitä menoja hoidetaan pitkäkestoisilla sopimuksilla, joiden kasvuun tai sisältöön poliisi ei yksin pysty vaikuttamaan. 

- Poliisitoiminnan kannalta tilanne on tällä hetkellä pahasti vinoutunut; pakollisiin pysyviin kustannuksiin ei ole nykyhenkilöstön määrällä riittävästi määrärahoja ja yhtä vuotta pidempi toiminnan suunnittelu tehokkaimman mahdollisen toteutuksen kannalta on käytännössä mahdotonta, Aaltonen totesi

- Vuosi vuodelta nousseet ICT- ja toimitilamenot vievät yhä suuremman osan perusbudjetista. 

Toimintaympäristön muutos ja lainsäädännöstä tulevat uudistusvaatimukset vaativat poliisia kehittämään toimintaansa, tietojärjestelmiään ja toimitilojaan; tämä kaikki siis nousevien perustoiminnan kulujen päälle. 

Poliisin menoista valtaosa henkilöstökuluja

Poliisin menoista selvästi suurin osa on henkilöstökuluja (lähes 70 prosenttia), jonka jälkeen suurimmat erät ovat ICT- ja toimitilakulut. 

ICT- ja toimitilamenot ovat käytännössä pakollisia kuluja, joissa kummassakin on merkittävästi korjausvelkaa; osin tähän on johtanut se, että poliisin toiminnan suunnittelu ja rahoitus on toteutettu tähän saakka selkeästi poliisimiesmäärä edellä, jolloin kaikesta muusta on jouduttu karsimaan ja investointivelka on kasvanut. 

Aaltosen mukaan on arvioitu, että luonnollista poistumaa hyödyntämällä ja määräaikaisia tehtäviä lakkauttamalla voitaisiin henkilöstömenoista karsia noin 25 milj. euroa.

Vähennys luonnollisen poistuman kautta tarkoittaisi, että sellaisia määräaikaisia virkasuhteita ei jatketa, joiden perusteena on työn luonne ja eläköityvien tai muuten poliisin palveluksesta poistuvien tilalle ei palkata uutta henkilöstöä.

- Henkilöstövähennyksen piiriin kuuluu myös täksi vuodeksi myönnetty määräraha ihmiskaupparikosten tutkintaan, harva-alueiden poliisipalveluiden turvaamiseen ja IT -rikosten tutkintaan. Rahoitusta ei näihin tehtäviin ole jatkettu vuodesta 2022 eteenpäin, jolloin ydintehtäviensä turvaamiseksi poliisi joutuisi näistä määräaikaisista lisäpanostuksista luopumaan. 

Hälytysajat ja rikosten tutkinta-ajat pitenevät

Anne Aaltonen korosti, että tässä vaiheessa isossa kuvassa on hahmoteltu mahdollisia sopeuttamiseen liittyviä erilaisia vaihtoehtoja vaikutuksineen. 

- Kyse on huonojen vaihtoehtojen punninnasta. Vaikutukset konkretisoituvat vasta, kun rahoituspäätös selviää ja samalla mahdollinen sopeuttamistarve, jolloin kohdennukset tehdään.

Aaltosen mukaan kiireellisten hälytystehtävien hoitaminen pyritään edelleen turvaamaan, mutta muutoin vaikutukset heijastuvat laajalle. 

- Hälytysajat pitenevät etenkin vähemmän kiireellisten hälytystehtävien osalta, poliisin paikalle saapumista joudutaan odottamaan aikaisempaa pidempään ja tämä heikentää samalla edellytyksiä rikosten selvittämiseen.  Poliisi ei pysty ennalta estävästi puuttumaan esim. häiriökäyttäytymiseen tai häiritsevään päihteiden käyttöön julkisilla paikoilla. 

Rikosten tutkinta-ajat pitenevät, selvitystasot laskevat ja poliisin paljastavaa toimintaa edellyttävien rikosten määrä vähenee. 

- Paljastavasta toiminnasta karsiminen tarkoittaisi muun muassa sitä, että poliisin tietoon tulleiden järjestäytyneiden rikollisryhmien tekemien rikosten määrä ja mahdollisesti huumausainerikosten määrä tulisi laskemaan. Tilastojen valossa tilanne siis kääntyisi parempaan suuntaan, vaikka näin ei todellisuudessa tapahtuisi. Rikollisuus jäisi piilorikollisuudeksi. 

Mitä säästöt voisivat tarkoittaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa?

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoi, mitä vaaditut sopeuttamistoimet käytännössä voisivat tarkoittaa yhden poliisilaitoksen näkökulmasta.
- Jos säästöt kohdennettaisiin pelkästään poliisin valvonta- ja hälytystoimintaan, koko poliisilaitoksemme alue olisi ilman ainoatakaan poliisipartiota joka toinen yö. Jos säästöt kohdennettaisi pelkästään liikennevalvontaan, vastaisivat säästöt pelkästään meidän poliisilaitoksemme osalta esimerkiksi koko poliisin liikennevalvonnan lakkauttamista, Koskimäki sanoi. 

Poliisin toimintaympäristössä suuret muutokset

Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo selvitteli tilaisuudessa toimintaympäristön muutosta ja sen vaikutusta poliisitoimintaan. 

- Yhteenvetona: poliisin tehtäväkenttä laajenee, tehtävämäärät kasvavat ja tehtävät monimutkaistuvat. Haasteen voittaminen edellyttää riittävän henkilöstömäärän lisäksi jatkuvaa lainsäädännön ja teknologian kehittämistä sekä henkilöstön osaamisen ylläpitämistä.

Heikinheimon mukaan rikostorjuntaa haastavia muutoksia ovat muun muassa teknologien nopea kehittyminen sekä digitalisaatio.

- Digitalisaatio ja kyberympäristö muuttaa rikoksentekotapoja, kasvattaa rikosten uhrien ja vahinkojen määrää eksponentiaalisesti sekä haastaa poliisin tutkinnan ja todisteluketjun. Tästä esimerkkinä tapaus Vastaamo, Heikinheimo totesi.

Haasteena hän mainitsi myös ilmastonmuutoksen tuomat muuttoliikkeet, joiden oheisilmiönä ovat mm. laiton maahantulo, ihmiskauppa ja ilmastoääriliikkeet.

Valvonta- ja hälytystoimintaa haastaa muun muassa sosiaalinen media, mikä mahdollistaa suurten ihmismassojen nopean mobilisoinnin sekä julkisuuden maksimoimisen poliisin avulla.
Heikinheimon mukaan myös aggressiivinen käytös virkavaltaa kohtaan on kasvussa useissa maissa. Sama kehitys on näkyvissä myös Suomessa.

Hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen näkyy sekä rikostorjunnassa että valvonta- ja hälytystoiminnassa.

- Tämä on kasvualusta erilaisille ääriliikkeille, Heikinheimo totesi.

Etusivun uutinen Poliisihallitus Poliisin toiminta ja kehittäminen Uutinen
Poliisihallitus
poliisilaitokset
resurssit