Poliisin viime vuosi sujui hyvin tiukasta taloustilanteesta huolimatta - Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä laski lähes viisi prosenttia

Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä väheni viime vuonna lähes viidellä prosentilla. Rikoksin ilmoitettiin yhteensä 813 000. Rikoslakirikosten määrä on laskenut hieman pariin edelliseen vuoteen verrattuna, kun liikennerikoksia ei oteta mukaan. Ulkomaalaisten rikollisryhmien ansiosta asuntomurrot ovat kasvaneet yli 15 prosenttia.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero pitää poliisin viime vuoden tuloksia varsin myönteisinä.
- Poliisin taloustilanne on ollut tiukka ja hallinnon uudistus on vienyt osan voimavaroista, hän sanoo.

Pahoinpitelyjen määrä laski, henkirikosten nousi

Väkivaltarikokset vähenivät runsaalla seitsemällä (-7,3 %) prosentilla. Eniten vähenivät yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyrikokset (-10,4 %).

- Tähän on varmasti osaltaan vaikuttanut poliisin oikein ajallisesti ja paikallisesti kohdennettu yleisten paikkojen valvonta, poliisiylijohtaja Mikko Paatero arvioi.

Yksityisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt laskivat 5,7 %.

Törkeiden pahoinpitelyiden määrä laski 5,6 %, mutta henkirikosten ja niiden yritysten määrä nousi 21 %. Suurin osa noususta selittyy henkirikosten yritysten määrä kasvusta. Henkirikosten yritysten määrä nousi 71 kappaleella.

- Törkeiden pahoinpitelyiden määrä on laskenut 80:lla eli käytännössä henkirikosten yritysten ja törkeiden pahoinpitelyiden yhteismäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Näyttääkin siltä, että törkeitä pahoinpitelyitä on kirjattu aiempaa herkemmin henkirikosten yrityksiksi, Paatero sanoo.
Henkirikosten uhrina kuoli 102 ihmistä eli kuusi enemmän kuin edellisenä vuonna. Oulussa, Rautavaaralla ja Kuopiossa ilmitulleet lastensurmat ja niitä koskevat kirjaukset ovat osaltaan vaikuttaneet tilanteeseen. Luku on kuitenkin kolmanneksi alhaisin viimeisen 18 vuoden aikana (91 kpl vuonna 2012, 96 kpl 2013).

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja perheväkivallan määrät laskeneet

Lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrä on laskenut yli 14 % siitä huolimatta, että tietoisuus lapsiin kohdistuneesta hyväksikäyttörikollisuudesta on lisääntynyt ja yhä useampi aiemmin piilorikollisuudeksi jäänyt seksuaalirikos ilmoitetaan poliisin tietoon ja tulee tilastoiduksi.

Poliisin tietoon tulleet poliisin kirjaamat perheväkivaltatapaukset vähenivät noin seitsemällä prosentilla.

- Poliisin aktiivinen osallistuminen ennaltaehkäisevään viranomaistyöhön ja sen kehittämiseen useiden viranomaisten sekä monien järjestöjen kanssa viime vuosina on varmasti osaltaan vaikuttanut merkitsevästi väkivaltarikollisuuden sekä poliisin tietoon tulleen lähisuhde- ja perheväkivallan vähenemiseen, Mikko Paatero sanoo.

Omaisuusrikosten ja ryöstöjen määrät kasvussa

Omaisuusrikollisuuden osalta asuntomurtojen määrä lisääntyi viime vuonna reilut 15 %. Lukuun sisältyvät asuttuihin asuntoihin kohdistuneiden törkeiden varkauksien lisäksi myös muut vähemmän vakavina rikoksina pidettävät murtautumiset asuntoihin.

- Eniten tähän asuntomurtojen määrän nousuun on vaikuttanut ulkomaalaisten liikkuvien rikollisryhmien lisääntyminen, Paatero sanoo.

Kuluvana vuonna on saatu selvitettyä useita laajoja asuntomurtosarjoja, muun muassa Länsi-Uudellamaalla n. 70 jutun sarja, joista on vangittuna ulkomaalaiseen rikollisryhmään kuuluva henkilö
Ryöstöjen määrä nousi yli 11 %. Näistä valtaosa on tapahtunut suurimmissa kaupungeissa julkisilla paikoilla.

Huumausainerikosten määrä ennallaan

Huumausainerikosten määrä pysyi kutakuinkin samalla tasolla (+ 0,2 %) kuin vuotta aiemmin. Huumausaineen käyttörikokset lisääntyivät (+7 %), kun sen sijaan vähenivät sekä huumausainerikokset (-7 %) että törkeät huumausainerikokset (-19,7 %).

- Törkeistä huumausainerikoksista on todettava, että ne eivät tilastoidu tasaisena virtana.  Huumerikostutkintoja valmistuu niin, että niitä koskevat rikosilmoitukset on kirjattu vuonna 2013 ja ne valmistuivat ja veivät resursseja vielä vuoden 2014 puolella. Vastaavasti loppuvuonna valmisteltuja huumerikosjuttuja todentuu ilmoitusjärjestelmään vasta kuluvan vuoden puolella, Mikko Paatero sanoo.

Törkeiden huumausainerikosten selvittämiseksi käytetään runsaasti pakkokeinoja.

- Pakkokeinolainsäädännön muuttuminen vuoden 2014 alussa on lisännyt tutkinnanjohtajien tehtäviä ja muuttanut myös näkemystä kovimpien pakkokeinojen käytettävyydestä tietyissä tilanteissa. Näillä seikoilla on vaikutuksia huumejuttujen käsittelyyn.

Hälytystehtävien määrä kasvoi 38 000 tehtävällä

Poliisille annettiin viime vuonna noin 1 050 000 hälytystehtävää. Määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 3,8 %.  Tehtävämäärä kasvoi noin 38 000 tehtävän verran. Toimintavalmiusajat A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävissä pitenivät noin puolella minuutilla.

Rikoslakirikosten selvitysprosentissa ovat hieman heikentyneet kahteen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Vuoteen 2013 verrattuna muutos on 1,4 %. Vuoden 2014 selvitysprosenttia osoittava tunnusluku paranee jonkin verran alkuvuodesta, kun vielä kesken olleet esitutkinnat valmistuvat.
Henkirikoksista ja niiden yrityksistä poliisi on selvittänyt viime vuoden aikana lähes yhdeksän rikosta kymmenestä (87,4 %). Väkivaltarikoksista selvitettiin yli kolme rikosta neljästä (75,8 %).

Tutkinta-ajat pidentyneet

Rikoslakirikosten tutkinta-ajat (liikennerikokset eivät kuulu tähän) ovat pidentyneet vuodessa yli 10 vuorokautta (+9 %) ja kahdessa vuodessa lähes 17 vuorokautta (+18 %). Väkivaltarikosten tutkinta-aika on noussut 29 % vuoteen 2012 verrattuna.

- Tutkinta-aikojen pidentymiseen ovat vaikuttaneet toisaalta sopeuttamistoimenpiteet, joita poliisissa on jouduttu resurssisyistä tekemään sekä toisaalta viime vuoden alussa voimaan tulleet esitutkinta- ja pakkokeinolakien muutokset, jotka ovat lisänneet esitutkinnassa tehtävien toimenpiteiden määrää selvästi, Paatero sanoo.

Sopeuttamistoimien johdosta rikostorjunnan henkilötyövuosimäärä on laskenut vuodesta 2009 lähes 500:lla. Poliisihallitus on ohjauksessaan korostanut tutkinnan laadun tärkeyttä, jolloin myöskään ohjauksessa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, kestääkö tutkinta viikon tai kaksi pidempään.

maisuusrikosten tutkinta-ajat ovat pidentyneet vuodessa 9 % ja kahdessa vuodessa yli 17 %.

- Rikostorjunnan vähentyneiden henkilötyövuosien lisäksi pidentymisen syitä ovat rikostorjunnan sisäiset painotukset muun muassa talousrikollisuuteen ja harmaan talouden torjuntaan, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sekä liikkuvien ulkomaalaisten rikollisryhmien torjuntaan, jotka vievät resursseja päivittäisrikosten tutkinnasta, Paatero sanoo.

Liikenteenvalvonnan tehokkuus kasvussa loppuvuodesta

Liikennerikosten (-2 %) ja liikennerikkomusten määrät -(8,9 %) laskivat, vaikka liikennevalvonnan työaika kasvoi samaan aikaan.

- Liikennevalvonnan uudelleenorganisointi vuoden alkupuolella on hiukan heikentänyt tehokkuutta. Loppuvuodesta toiminta kuitenkin tehostui. Myös automaattivalvonnan suoritemäärässä jäätiin alkuvuodesta edellisen vuoden tason alle, mutta viime kesänä tapahtuneen uudelleenorganisoinnin jälkeen suoritetehokkuus lähti nousuun ja oli loppuvuodesta selvästi edellistä vuotta parempi, Paatero sanoo.
Liikenteessä kuolleiden määrä on laskenut (16 %) edellisen vuoden marraskuun lopun tietoihin verrattuna. Joulukuun tiedot eivät ole vielä saatavilla. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on edellisen vuoden tasolla.

Poliisien henkilötyövuosien määrä väheni 85:llä ja muun henkilöstön 158:lla

Poliisin koko henkilöstön henkilötyövuosien määrä (mukana eivät ole opiskelijat) väheni viime vuonna 243:llä edelliseen vuoteen nähden. Poliisin määrä laski 85,5 henkilötyövuodella  (-1,14 %) ja muun henkilöstön 157,6 henkilötyövuodella (- 5,96 %).

Poliisin kenttätyötä suuresti helpottavien opiskelijoiden henkilötyövuosien määrä väheni 41,7 (-20,09 %).

- Muun henkilöstön vähennys johtui poliisin hallintouudistuksen tavoitteiden toteuttamisesta ja poliisin määrän vähennys rahan riittämättömyydestä, Mikko Paatero sanoo.

Lupien määrä jatkaa kasvuaan

Poliisin lupien määrä on jatkanut maltillista kasvua, edelliseen vuoteen verrattuna lupien kokonaismäärä nousi hieman (+3,14 %). Tuottojen määrä väheni runsaan prosentin, koska tavallisen passin hinta laski.

Passien myöntömäärät ovat jatkaneet edelleen kasvuaan, joskin kasvu on pienempää kuin aikaisempina vuosina. Henkilökorttien määrä jäi hieman alhaisemmaksi kuin edellisenä vuonna (-0,87 %). Kaikkien matkustusasiakirjojen myöntömäärä nousi hieman. Viime vuoden joulukuun alusta on ollut mahdollista tehdä passi- tai henkilökorttihakemus poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Palvelua on käytetty innokkaasti. Sähköisten hakemusten osuus esim. passien kokonaishakemusmäärästä oli joulukuussa noin. 20 %.

Poliisille vireille tulleiden ajolupien ja muiden samaan luokkaan tulleiden asioiden määrä on kasvanut 12,3 %.  Asioiden määrä on palannut yhden poikkeuksellisen vuoden jälkeen lähes samalle tasolle kuin vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina.

Myönnettyjen ampuma-aselupien määrä on vakiintunut vuosikymmenen alun voimakkaan laskun jälkeen noin 60 000 lupaan vuosittain eikä viimeisimpien lakimuutosten jälkeen pelättyä ampuma-aselupien myöntämisen tyrehtymistä ole tapahtunut. Tiukentuneiden lupakäytäntöjen voidaan arvioida karsineen hakijoita, mutta erityisesti viimeaikaisella taloudellisella taantumalla on todennäköisesti ollut vaikutuksensa erityisesti ampuma-aseen hankkimislupien määrään.

Ulkomaalaislupien määrä laskee

Poliisin käsittelemien ulkomaalaislupa-asioiden määrä jatkoi pienenemistään kiihtyvällä vauhdilla viime vuonna. Ulkomaalaislupa-asioita käsiteltiin noin 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.  Hakemusten määrä väheni noin 6 200:lla.

Yksityisen turvallisuusalan lupien määrässä on laskua 8,8 % edellisen vuoteen verrattuna. Vastaavia vuosittaisia lupamäärien laskuja ja nousuja on ollut myös aikaisempina vuosina. Poliisilta haettujen lupien määriin vaikuttaa omalta osaltaan kulloinkin vallitseva yksityisen turvallisuusalan koulutus- ja työllisyystilanne. Suurin yksittäinen turvallisuusalan lupamäärän lasku (noin -20 %) oli yksittäiseen tilaisuuteen hyväksyttyjen (kouluttamattomien) järjestyksenvalvojien osalta. Tämä selittynee osittain sillä, että tilaisuuksiin pyritään saamaan entistä enemmän ns. kortillisia järjestyksenvalvojia.