Long Play -verkkojulkaisussa julkaistiin tänään poliisin suljettua Facebook-ryhmää ja poliisin suorittamaa ulkomaalaisvalvontaa käsittelevä artikkeli. Artikkelissa tuotiin esiin salainen Facebook-ryhmä, jossa myös poliisihenkilöstöön kuuluneet henkilöt ovat käyneet keskustelua.
Poliisihallitus on tutustunut artikkelin sisältöön ja toimittaa sen sunnuntaina valtakunnansyyttäjänvirastoon esitutkinnan edellytysten selvittämiseksi. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan selvityksen edetessä arvioidaan myös se, antavatko artikkelissa esitetyt asiat aiheen virkamiesoikeudellisiin toimiin.
- On poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen vuoksi välttämätöntä, että asia selvitetään perusteellisesti, Kolehmainen sanoo.
Edelleen poliisihallitus käynnistää selvityksen siitä, ovatko vallitsevat ulkomaalaisvalvonnan käytännöt kaikilta osin lain mukaisia.
Facebook-ryhmä ei ole poliisin viestintäkanava
Poliisin ylijohto on ollut tietoinen suljetun Facebook-ryhmän olemassaolosta. Kyseessä ei kuitenkaan ole poliisin viestintäkanava, vaan salainen, yksittäisten henkilöiden ylläpitämä ryhmä. Viranomainen ei voi vapaasti tehdä virkamiestensä vapaa-ajan somekäyttäytymisen seurantaa, vaan työelämän yksityisyys- ja henkilötietolainsäädäntö asettaa tällaiselle toiminnalle rajoituksia. Jos viranomaisen tietoon tulee jostain ulkopuolisesta lähteestä tieto epäasiallisesta menettelystä, voidaan tällaisiin tapauksiin puuttua ja on puututtukin.
Poliisiyksiköiden päälliköitä on jo aiemmin kehotettu puuttumaan epäkohtiin, joita heidän tietoonsa mahdollisesti tulee sosiaalisen median käyttöön liittyen. Jokainen sosiaalisessa mediassa kirjoittava vastaa henkilökohtaisesti omista julkaisuistaan. Yksityisissä profiileissa ei ole sallittua käsitellä virkatehtävissä saatuja luottamuksellisia tietoja. Poliisiylitarkastaja Janne Paavola Poliisihallituksen laillisuusvalvonnasta sanoo, että viime vuosina poliisilaitoksissa on jouduttu puuttumaan muutamien yksittäisen poliisimiesten epäasiasialliseksi arvioituun kirjoitteluun sosiaalisessa mediassa.
Etninen profilointi ei ole sallittua
Etnisen profiloinnin kielto on kirjattu ulkomaalaislakiin ja Poliisihallituksen ohjeeseen selkeästi. Valvontatoimenpide ei siis saa perustua pelkästään tai ratkaisevassa määrin henkilön todelliseen tai oletettuun etniseen alkuperään.
Poliisin ylijohdon antamissa ulkomaalaisvalvontaohjeissa etninen profilointi on ollut nimenomaisesti kielletty ainakin vuoden 2013 alusta alkaen.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa ulkomaalaisvalvontaa koskevassa osiossa etnisen profiloinnin kielto on tärkeä osa opetuksen sisältöä. Lisäksi ulkomaalaisasioiden perus- ja jatkokursseilla yhdenvertaisuusvaltuutetun edustaja käy säännöllisesti kouluttamassa poliiseja syrjivän etnisen profiloinnin kiellosta.
Poliisihallituksen tiedossa ei ole, että ylimmät laillisuusvalvojat olisivat joutuneet puuttumaan poliisin menettelyyn etnisen profiloinnin osalta. Myöskään Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan tietoon ei ole tullut puutteita ulkomaalaisvalvonnan osalta.
- Artikkelin tietojen perusteella katsomme, että asiaa tulee selvittää ja toisaalta varmistaa, että voimassaolevaa lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti, Kolehmainen sanoo.
Nollatoleranssi rasismille, asiallinen käytös on toiminnan kulmakivi
Poliisissa on nollatoleranssi rasismiin ja vihapuheeseen liittyen. Poliisilla on sananvapaus, mutta se on lain perusteella rajoitettua. Poliisilaki velvoittaa käyttäytymään myös vapaa-ajalla niin, että toiminta ei vaaranna luottamusta poliisiin.
Poliisitoiminnassa noudatettavat arvot ja hyvät toimintatavat sisältyvät poliisin eettiseen valaan. Poliisin arvot ovat oikeudenmukaisuus, osaaminen, palvelu ja henkilöstön hyvinvointi. Poliisin strategiassa vahvistettujen arvojen mukaan poliisi on luotettava ja lahjomaton.
Poliisihallinnon tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
– Asiallinen käyttäytyminen on poliisitoiminnan kulmakiviä. Suunnitelman mukaan jokainen poliisihallinnossa työskentelevä vastaa osaltaan siitä, ettei käyttäydy tai yllytä muita käyttäytymään syrjivästi tai halventavasti, Poliisihallituksen henkilöstöpäällikkö Tiina Eränkö sanoo.
Päivitettävänä olevan poliisin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on lisätä molemminpuolista tietoisuutta poliisin ja eri vähemmistöjen välillä.
Poliisin tavoitteena on muun muassa luoda valtakunnallisia verkostoja vähemmistöryhmiin sekä ottaa vähemmistöryhmien edustajia alueelliseen turvallisuussuunnitteluun.
