Rikos- ja riita-asioiden sovittelu tutuksi

Rikos- ja riita-asioita on soviteltu Suomessa jo parin kymmenen vuoden ajan. Sovittelutoiminta on rikosprosessin rinnalla merkittävä keino asianosaisille kohtaamiseen sekä asianomistajalle korvausten ja hyvityksen saamiseen. Sovittelun merkityksen odotetaan edelleen kasvavan erityisesti sen nopeuden, toimivuuden ja maksuttomuuden ansiosta.

Sovittelulaki tuli Suomessa voimaan vuonna 2005, mutta sovittelutoimintaa oli tehty jo vuo-sia sitä aiemmin eri puolilla maata. Lain voimaantulon jälkeen sovittelusta tuli valtakunnallinen toiminto. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on alusta asti ollut asianosaisille maksutonta. 

Sovittelun tavoitteena on auttaa osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut ja keinot aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi.

Sovittelu on kustannustehokas tapa hoitaa rikos- ja riita-asioita. Itä-Suomessa yhden sovittelun keskihinta on noin 500 euroa ja vastaavasti yhden tapauksen oikeuskäsittely maksaa käräjäoikeudessa vähän alle 2 000 eurosta jopa reiluun 10 000 euroon asti.    

Sovittelu poliisin näkökulmasta    

- Itä-Suomessa poliisi on kiinnittänyt erityishuomiota jo rikosten esikäsittelyvaiheessa siihen, että sovitteluun toimitettaisiin mahdollisimman pikaisesti ne rikosasiat, joissa on tai voi olla sovittelulle mahdollisuuksia. Monessa tapauksessa rikosilmoituksen teon jälkeen asianosaisia lähestyykin ensimmäisenä sovittelutoimiston henkilö eikä poliisi, kertoo Itä-Suomen poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin johtaja rikosylikomisario Kalle Toivanen. 

Suurelta osin poliisin tai syyttäjän sovitteluun lähettämät tapaukset johtavat sovitteluproses-siin, eivät tietenkään kaikki. Vaikka sovintoon esimerkiksi korvauksista ei päästäisikään, on monesti itse prosessi jo hyödyllinen, varsinkin asianomistajan kokeman henkisen hyvityksen tai anteeksipyynnön näkökulmasta. 

- Olenkin avoimesti viestinyt sitä, että esitutkintaviranomainen ei saisi ”viedä” asianosaisilta sitä kohtaamisen mahdollisuutta, johon Sovittelulakikin pohjautuu. Periaatteessa sovittelu sopii pienin poikkeuksin kaikkiin sellaisiin rikosasioihin, joissa on asianosaisten välinen konflikti. Näkisin, että rikoksesta epäillylle asianomistajan uudelleen kohtaaminen ja anteeksi pyytäminen on henkisesti jopa kovempi juttu, kuin muodollinen rangaistusseuraamus. Sovittelussa epäilty ei siis pääse kuin koira veräjästä, ilman vastuunottoa tavalla tai toisella, Kalle Toivanen sanoo.

Mikäli sovittelu ei johda toivottuun lopputulokseen, asia palautuu takaisin rikosprosessiin joko poliisille tai syyttäjälle.    

Mitä sovittelu on?   

Sovittelu on vapaaehtoista, luottamuksellista, puolueetonta ja maksutonta.

- Sovittelu perustuu rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettuun lakiin (1015/2005, Sovittelulaki). Sovittelussa osapuolet kohtaavat toisensa ja käsittelevät rikoksen tai riidan aiheuttamia haittoja. Kohtaamisen mahdollistavat koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat, jotka toimivat sovittelutoimiston ammatillisen ohjauksen alaisina, kertoo Pohjois-Savon sovittelu-toimiston johtaja Mika Murtorinne

-Sovittelijat toimivat sovittelussa puolueettomasti ja auttavat kaikkia osapuolia tasapuolisesti asian käsittelyssä. Sovittelijat eivät ratkaise asiaa osapuolten puolesta eivätkä tee heille valmiita sovintoesityksiä, osapuolet päättävät itse oman asiansa lopputuloksesta, Murtorinne painottaa.

Murtorinteen mukaan sovittelussa ei ratkaista asian rikosoikeudellista puolta. Sovittelu voi kuitenkin vaikuttaa mahdolliseen rangaistusseuraamukseen siten, että rangaistusta lieven-netään tai rikosoikeudellisista toimenpiteistä luovutaan.

- Aloitteen sovittelusta voi tehdä kumpi tahansa rikoksen osapuolista, alaikäisen vanhemmat, poliisi, syyttäjä, sosiaaliviranomainen tai muu viranomainen. Lähisuhdeväkivaltarikoksissa aloitteen voi tehdä vain poliisi tai syyttäjä, Murtorinne kertoo.

Itä-Suomen sovittelutoimistojen yhteisiltä verkkosivuilta sovittelu.fiLinkki toiselle sivustolle löytyy sekä sähköinen aloitelomake että tulostettava sovittelutoimistoon toimitettava lomake.   

Mitä sovitellaan?    

Sovittelussa voidaan käsitellä rikos- ja riita-asioita. Sovittelu on mahdollista tapauksissa, joissa on vähintään kaksi osapuolta, ja joista ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö. Kahden yrityksen tai yhteisön välisiä riita-asioita tai rikoksia ei siis voida sopia sovittelun kautta. 
- Yleisimmin soviteltavia rikosasioita ovat väkivalta- ja omaisuusrikokset, kun taas riita-asioista yleisimpiä ovat koulukiusaaminen ja naapuruusriidat, Mika Murtorinne kertoo. 
Sovittelu on mahdollista myös alle 15-vuotiaiden riita- ja rikosasioissa, vaikka alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa teostaan.     

Sovittelijoina toimivat koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat    

Kansallinen vastuu sovittelutoiminnan järjestämisestä, koordinaatiosta ja kehittämisestä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Sovittelutoimintaa organisoivat ja ohjaavat pai-kallisten sovittelutoimistojen ammattilaiset, mutta sovittelutapaamisista vastaavat pääasiassa koulutetut vapaaehtoiset. Itä-Suomen alueella vapaaehtoisia sovittelijoita on n. 250.
Sovittelulain mukaan sovittelijana voi toimia henkilö, joka on suorittanut sovittelutoimintaan perehdyttävän koulutusjakson ja jolla muutoin on sellainen koulutus, taito ja kokemus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja joka on muutoin tehtävään soveltuva (1015/2005, Sovittelulaki). 

- Hyvä sovittelija on täysi-ikäinen tavallinen ihminen, joka suhtautuu ihmisiin tasavertaisesti ilman ennakkoluuloja ja haluaa tehdä vapaaehtoistyötä. Se, että sovittelijoilla on erilaisia koulutus- ja ammattitaustoja ja että heitä on monen ikäisiä, on todellinen rikkaus ja edesaut-taa sovitteluprosessin onnistumista, sanoo Mika Murtorinne.

Pohjois-Savon sovittelutoimistossa alkaa uusi vapaaehtoissovittelijoiden koulutus ensi syksynä ja kurssille ehtii vielä hakea joko sovittelu.fiLinkki toiselle sivustolle -sivujen kautta tai puhelimitse. Koulutukseen mahtuu 25 osallistujaa ja kurssilaiset valitaan haastattelujen perusteella.    

Mitä tapahtuu sovittelun jälkeen?   

Sovittelun jälkeen sovittelutoimisto lähettää rikosasian sovittelusopimuksen tiedoksi oikeus-viranomaisille ja tarvittaessa muulle sovittelualoitteentekijälle. Mikäli sovittelu keskeytyy tai sopimusta ei synny, lähetetään siitä tieto aloitteentekijälle.

Sovittelutoimisto seuraa sovittelusopimuksen toteutumista, ilmoittaa oikeusviranomaisille sen täyttymisestä ja neuvoo tarvittaessa osapuolia korvausten maksamisessa ja saamisessa.

Mikäli sovittelu ei johda toivottuun lopputulokseen, asia palautuu takaisin rikosprosessiin joko poliisille tai syyttäjälle. 

Lisätietoja sovittelusta löydät osoitteesta sovittelu.fiLinkki toiselle sivustolle