Espoo
Niin kunnon kansalaisia kuin poliisiakin ovat viime vuosina puhuttaneet poliisin vähenevät resurssit, tutkimatta jäävät eli jostain syystä rajatut rikostutkinnat sekä niin sanotut umpipimeät jutut. Enenevässä määrin kuulee kommentteja siitä, että: "On ihan turhaa tehdä ilmoitus, ei kannata, mitä sillä on väliä tekeekö ilmoituksen vai ei, mikään ei johda mihinkään, ne myyvät siellä vaan eioota."
Väärin. Kyllä pitää ja kyllä kannattaa tehdä. Rikosilmoitus. Aina, kun rikos on tapahtunut.
Vaikka yksi yksittäinen polkupyörävarkaus olisikin umpipimeä lähtökohtaisesti, jokin toinen rikos rajataan kustannus- tai kohtuusyistä ja joku kolmas odottaa pitkän aikaa jonon jatkeena esimerkiksi siksi, että tutkinnassa on sata muutakin juttua jonossa, on kirjaamisella varmasti väliä.
Ilman rikoksen kirjaamista tilastot vääristyvät ja seuraa ketjureaktio, jossa tehdään villejä johtopäätöksiä siitä, miten kyseisen tyyppiset rikokset ovat tilastollisesti vähentyneet, joten resursseja ei enää tarvita entiseen malliin ja taas voidaan poliisien määrää vähentää.
Ilman kirjaamista ei voida nähdä alueellisia ilmiöitä ja kohdentaa resursseja sinne missä tulipalo on syttymässä tai liekit jo roihuavat.
Ilman kirjaamista ei voida jäljittää omaisuuden oikeita omistajia. Rosvojen välivarastoista ja kätkemispaikoista löytyy usein tavaraa kuin Tokmannilta konsanaan. Rosvoilla riittää sen seitsemän sortin selityksiä siitä mistä tavara on hankittu. Poliisin takavarikkovarasto pursuaa polkupyöriä ja metsäkätköistä löytyy koruja asuntomurtojen jäljiltä. Jos rosvolta löydetyn omaisuuden ei voida toteen näyttää rikoksella viedyn, ei myöskään voida nostaa syytettä saatikka rikoksesta tuomita.
Ilman kirjaamista ei voida sarjoittaa rikoksia eikä analysoida syy seuraussuhteita, rosvon tunnusomaisia tekotapoja, tehdä rikospaikkatutkintaa tai tehdä tehokasta viranomaisyhteistyötä.
Ilman riittävän tarkkoja tietoja varastetusta omaisuudesta ei voida kirjata laadukkaita rikosilmoituksia, joiden avulla omistajan suhde löydettyyn omaisuuteen voidaan toteen näyttää. "valkoinen miestenpyörä" tai "punainen porakone" ei riitä. Tarvitaan tunnistetietoja. Sarjanumero, tarkka merkki ja malli, valmistenumero, koko jne. Arvokkaampi omaisuus olisi hyvä valokuvata. Tänä digiaikana se on yksinkertaista. Omatoiminen kaiverrus omaisuuteen on sekin suositeltavaa.
Ei anneta turhautumiselle tilaa. Tehdään yhteistyötä. Se alkaa laadukkaasta rikosilmoituksesta.
