Sormenjälkitutkimukset rikosteknisessä laboratoriossa
Sormenjälkitutkimukset ovat yksi rikosteknisen laboratorion vanhimmista tutkimusaloista. Jokaisella ihmisellä on kämmenissä, sormissa ja jalkapohjissa poimuttunutta ja yksilöllistä ihonharjuihoa, joka muodostuu geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta sikiön kehittyessä ja pysyy muuttumattomana läpi elämän. Tämän ihon jättämiä jälkiä kutsutaan sormenjäljiksi ja ne ovat niin yksilöiviä, että jopa identtiset kaksoset voidaan erottaa toisistaan sormenjälkitutkimusten perusteella.
Vuorovaikuttaessamme ympäristömme kanssa jätämme jälkeemme sormenjälkiä johtuen erilaisista pintamateriaaleista tai niiden sekä ihon pinnalla olevien aineiden, esimerkiksi hien, rasvan tai lian vuorovaikutuksesta. Tätä vuorovaikutusta ja sormenjälkien yksilöivyyttä voidaan käyttää hyväksi rikosteknisissä tutkimuksissa. Sormenjälkitutkimusten tulokset eivät sellaisenaan selitä tapahtumien kulkua, vaan arviointi tulee aina tehdä kokonaisuutena huomioiden muu todistusaineisto.
Rikosteknisen laboratorion tekemiä sormenjälkitutkimuksia säätelevät laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019), pakkokeinolaki (806/2011) ja ulkomaalaislaki (301/2004) sekä näihin lakeihin pohjautuvat Poliisihallituksen ohjeet ja määräykset.
Alla on yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia sormenjälkitutkimuksista.
Mitä rikosteknisessä laboratoriossa tutkitaan?
Sormenjälkitutkimuksessa tutkitaan sormenjälkiä, jotka ovat peräisin rikospaikoilta ja ne voivat olla näkyviä tai piileviä. Rikosteknisen laboratorion sormenjälkitutkimuksiin saapuu kuvia valmiiksi erilaisilla kemikaaleilla ja menetelmillä esillehaetuista sormen- ja kämmenenjäljistä, jotka voivat olla osittaisia tai kokonaisia. Jo hyvin pienestä sormenjäljen alueesta on mahdollista tunnistaa henkilö.
Rikospaikoilta löydettyjen sormenjälkien lisäksi rikosteknisen laboratorion sormenjälkien tutkimusalueella tutkitaan sekä pakkokeinolain että ulkomaalaislain perusteella rekisteröityjen henkilöiden sormenjälkiä. Sormenjälkitutkimusten osalta rikostekninen laboratorio tekee laajaa viranomaisyhteistyötä ulkomaille.
Miten sormenjälkien vertailu tehdään?
Sormenjälkien analysoinnissa ja vertailussa käytetään apuna järjestelmää, joka hyödyntää huipputeknologiaa ja algoritmeja. Niiden avulla se vertaa sormenjälkitutkijan analysoimia jälkiä tietokannassa oleviin jälkiin. Lopullinen vertailu ja arviointi tapahtuu kuvaruudulla sormenjälkikuvia toisiinsa vertaamalla aina koulutettujen sormenjälkitutkijoiden toimesta.
Millaisia tuloksia sormenjälkitutkimuksista saadaan?
Vertailukelpoisen rikospaikkasormenjäljen vertailututkimuksen tuloksena saadaan tulos ”tunnistus” tai ”ei tunnistettu”. Ei tunnistettu -tutkimustulos tarkoittaa, että rikospaikkajälkeä ei ole tunnistettu vertailussa ilmoitettuihin henkilöihin tai sormenjälkitietokantoihin. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, ettei rikospaikkajälki voisi olla edellä mainittujen jättämä. Se ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että henkilöä ei ole rekisteröity. Syitä tulokseen on monia. Jälki jää tunnistamatta, jos jäljen yksityiskohtien todetaan eroavan vertailtavista jäljistä tai haun antamista ehdokkaista. Jälki voi myös olla alueelta, jolta tarpeeksi hyviä vertailujälkiä ei ole saatavilla. Jäljen laadusta riippuen jälki voidaan jättää vertautumaan uusiin myöhemmin rekisteröitävien henkilöiden jälkiin.
Ei-vertailukelpoinen sormenjälki sen sijaan sisältää niin vähän yksilöiviä yksityiskohtia, että tunnistusta henkilöön ei voida tehdä. Suurikin sormenjälki voi joissain tilanteissa olla ei-vertailukelpoinen, mikäli se sisältää vain vähän yksityiskohtia tai on epäselvä. Toisaalta pienikin sormenjäljen osa voi johtaa tunnistukseen, mikäli siinä näkyy selkeästi tarpeeksi yksilöiviä yksityiskohtia.
Mikä merkitys sormenjälkitutkimuksilla on rikostutkinnassa?
Rikostutkinnassa hyödynnetään ihmisen toiminnan jättämiä yksilöllisiä jälkiä rikospaikoille. Sormenjäljet voivat sitoa henkilön paikkaan tai tietyn esineen hallussapitoon, mutta ajallista yhteyttä ei voida sormenjälkien perusteella osoittaa. Sormenjälkien ikää tai jättämisaikaa ei voida määrittää. Sormenjälkitutkimuksissa verrataan sormenjälkiä toisiinsa. Siten sormenjälkitutkimus ei ota kantaan siihen, onko henkilö syyllistynyt rikokseen vai ei. Rikostutkinnan kannalta on tärkeää, että asianosaisten vertailujäljet toimitetaan tutkittavaksi, jotta voidaan poissulkea asianosaiset sormenjälkien jättäjinä.
Kuinka kauan sormenjälki voi säilyä pinnalla?
Otollisissa olosuhteissa sormenjäljet voivat säilyä pitkiäkin aikoja. Säilyvyyteen vaikuttavat esimerkiksi sää- ja ympäristöolosuhteet, mekaaninen hankaus sekä päällekkäiset kosketukset samalla alueella.
Millaisissa tilanteissa sormenjälkiä tallennetaan?
Sormenjälkiä tallennetaan useisiin eri tarkoituksiin ja eri lakiperustein, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Pakkokeinolain perusteella sormenjälkitietoja tallennetaan rikoksista epäiltyjen ja rikoksista tuomittujen osalta. Rikospaikoilta kerättyjä sormenjälkiä verrataan tallennettuihin tietoihin. Turvapaikanhakijoiden sormenjäljet tallennetaan ulkomaalaislain perusteella. Tallennettuja sormenjälkitietoja käytetään aina siihen lain mukaiseen tarkoitukseen, johon ne on kerätty ja josta niiden antajaa on tiedotettu. Sormenjälkien osuma tunnetun henkilön sormenjälkitietoihin osoittaa ainoastaan jälkien kuulumisen tietylle henkilölle. Syyllisyyskysymyksen arviointiin tarvitaan aina tutkinnan kokonaistulos.
Miten Rikosteknisen laboratorion sormenjälkitutkimusten laatua valvotaan?
Rikostekninen laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio, ja sen toiminta pohjautuu ISO 17025 -standardiin. Tämä tarkoittaa muun muassa käytettyjen menetelmien testausta ennen käyttöönottoa sekä niiden jatkuvaa toimivuuden seurantaa, kehitystä ja dokumentointia. Laboratorio osallistuu säännöllisesti ulkoisiin laadunvalvontatesteihin, ja toimintaa valvoo ulkopuolinen taho. Näillä toimenpiteillä varmistetaan tulosten oikeellisuus ja oikeusvarmuus. Sormenjälkitutkimuksissa on käytössä akkreditoitu tutkimusmenetelmä.
