Rikostorjunnan haasteita ratkotaan koko henkilöstön voimin

Poliisitoiminnan prosesseja kehitetään Kaakkois-Suomessa tänä vuonna merkittävästi. Syksyllä toimintansa aloittaa kokonaan uusi pikatutkintaryhmä kolmella paikkakunnalla. Samalla uudistetaan koko rikostorjunnan organisaatiota. Tavoitteena on tehostaa rikostutkinnan prosesseja sekä varmistaa työkuorman tasainen jakautuminen ja resurssien joustava käyttö. Muutokset näkyvät kansalaisille nopeampana rikosilmoitusten käsittelynä sekä niin sanotun yhden kosketuksen periaatteen yleistymisellä. Henkilöstölle uudet, monipuoliset työnkuvat tarjoavat mahdollisuuden kehittää omaa osaamista sekä mielenkiintoisen lisän työuralle.

Kun rikos tapahtuu, alkaa monesti asianosaisille pitkä prosessi, joka voi kestää vuosia. On rikosilmoituksen kirjaamista, sen täydentämistä, kuulusteluja ja esitutkintaa, jonka jälkeen asia saattaa edetä syyteharkintaan syyttäjälle. Monille odottaminen ja asian hidas eteneminen on tuskallista. Se tiedetään myös poliisissa. 

Poliisin tutkinnan viivästymisestä kärsii moni. Rikoksen uhri ei saa oikeutta ja korvauksia, todistajien mahdollisuudet muistaa tapahtumien kulkua heikkenevät, varastettua omaisuutta ei välttämättä saada takaisin ja epäilty joutuu kantamaan titteliään pitkään riippumatta siitä, todetaanko hänet lopulta syylliseksi vai ei. Myös luottamus poliisin toimintaan voi hapertua kansalaisten keskuudessa ja kiinnostus ilmoittaa rikoksista pienentyä.

Rikollisuus on muuttunut viime vuosikymmenten aikana maailman mukana. Internet on tuonut mukanaan uusia rikosnimikkeitä sekä rikospaikkoja, kansainväliset yhteydet voivat monimutkaistaa ja paisuttaa rikoksia maailman ääriin. Poliisin on, niin kentällä kuin tutkinnassa, hallittava valtava määrä sellaista tietoa ja taitoa, jota ei vielä ollutkaan parikymmentä vuotta sitten.

Päivittäin Kaakkois-Suomessa kirjataan keskimäärin 44 rikosilmoitusta. Osa esiin tulevista rikoksista on isoja rikoskokonaisuuksia tai muuten vaativia rikostutkinnallisesti. Osa taas on arkisia, pienemmän mittakaavan rikoksia, kuten näpistyksiä, lieviä petoksia, vahingontekoja, rattijuopumuksia tai kolareita. Tällaisia rikoksia käsittelyyn tulevista rikosilmoituksista on noin 60-70 prosenttia.

- Monet niin sanotut perus rikosasiat, kuten rattijuopumukset tai lievät omaisuusrikokset, on mahdollista käsitellä nopeasti. Esitutkinnan toimenpiteet voidaan tehdä jo paikan päällä poliisipartion ja asianosaisen kesken, sanoo poliisipäällikkö Ari Karvonen. 
Tällaista toimintamallia kutsutaan yhden kosketuksen periaatteeksi. 

- Tähän olemme keskittämässä nyt kehittämistoimia. Malli on toiminut jo hyvin esimerkiksi liikennerikosten osalta, ja nyt käytäntöä lähdetään laajentamaan kaikille poliisitoiminnan osa-alueille. 

Nopeamman rikostutkinnan edistämiseksi perustetaan Kaakkois-Suomeen kolme uutta pikatutkintaryhmää, joiden vastuulla on hoitaa edellä mainittujen arkipäiväisten rikosten tutkintaa. Lisäksi ryhmän jäsenten työnkuvaan kuuluu jonkin verran myös valvonta- ja hälytystehtävien hoitamista. 

Vuositasolla kaikista rikosilmoituksista pikatutkintaryhmän tutkintaan soveltuvia on noin 3000 rikostapausta, mikä on kaikista rikosilmoituksista noin 20 %  

- Näiden rikosten määrä on rikostutkinnassa merkittävä. Haluamme organisaatiomuutoksella tehostaa rikosten esitutkintaa niin, että resurssit jakautuvat tasaisesti ja pienet rikoskokonaisuudet saadaan hoidettua jouhevasti pois. Näin myös isoihin rikosasioihin vapautuu tutkinnan kapasiteettia.

Taustalla valtakunnalliset kehittämistavoitteet sekä oman henkilöstön näkemykset

Poliisihallitus on määrittänyt poliisin valtakunnalliseksi tavoitteeksi tälle vuodelle rikostorjunnan kokonaiskehittämisen. Jokapäiväisen toiminnan on turvattava rikostorjunnan lakisääteistem velvoitteiden toteutuminen sekä taattava rikostorjunnan vaikuttavuus. 

Kaakkois-Suomessa pohjatyötä kehittämiselle lähdettiin tekemään jo viime vuonna. Taustalla olivat etenkin rikosten pitkittyneet tutkinta-ajat ja rikostutkinnan ruuhkautuminen sekä henkilöstön valtava työkuorma. 

- Viiden vuoden aikana Kaakkois-Suomen rikostutkinta-ajat ovat kasvaneet keskimääräisestä 140 vuorokaudesta 235 vuorokauteen, toteaa rikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Juha Junkkari.

Eri kyselytutkimusten mukaan yli 80 prosenttia rikostutkijoista arvioi, että työn kiireellisyys on lisääntynyt ja yli 15 prosenttia kertoo kyselyssä kokevansa työuupumusta viikoittain tai jopa päivittäin. Moni harkitsee jatkuvasti alan vaihtoa. 

Tähän on puututtu myös valtakunnan laillisuusvalvonnan tasolta. Eduskunnan oikeusasiamiehen 25.10.2022 antaman ratkaisun mukaan esitutkintojen viivästymisen perusongelmana on voimavarojen riittämättömyys tehtävämääriin nähden. 

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella ratkaisuja haasteisiin on etsitty yhdessä henkilöstön kanssa.

- Syksyn aikana teimme laajan selvityksen rikostorjunnan tilanteesta henkilöstön kanssa. Jokaisella työntekijällä oli mahdollisuus tuoda esille oma näkemyksensä kehittämistarpeista ja ratkaisuista. Tästä selvitystyöstä saimme valtavasti tietoa siitä, mihin suuntaan toimintaamme pitää kehittää, sanoo poliisipäällikkö Karvonen.

Tämän tiedon pohjalta on luotu toimenpidesuunnitelma, jota nyt lähdetään toteuttamaan. Ensimmäisenä lähdetään purkamaan avointen rikostutkimusten sumaa keskittämällä työvoimaa tutkintaan. Kyseessä on noin 7500 avoimen rikosasian massa. Tavoitteena on selvittää tätä sumaa kesään mennessä reilusti, noin 1500 - 2000 rikosasialla.

Tämä tehdään koko poliisitoiminnan voimin.

-  Talkoisiin osallistuu henkilöstöä niin valvonta- ja hälytyssektorilta kuin rikostorjunnan eri yksiköistä, kertoo Juha Junkkari.

Henkilöstölle onkin nyt tarjolla monipuolisia uusia työrooleja, mikä olikin yksi selvitystyössä esille noussut henkilöstön toive. Pikatutkintaryhmien henkilöstö tulee pääosin valvonta- ja hälytystoiminnan henkilöstöstä niin sanonut koulutuksellisen työkierron kautta. 

- Jokainen pääsee vuorollaan tekemään myös näitä hybridirooleja ja kartuttamaan tärkeää ammattiosaamista. Tämä on iso kulttuurin muutos poliisityöhön, siilomaisesta ajattelusta siirrytään moniosaajamalliin.  Tätä hybridimalliahan olemme jo käyttäneet Imatralla, missä monialainen poliisiryhmä on nyt toiminnassa toista vuotta, sanoo poliisipäällikkö Ari Karvonen. 

Uusi organisaatio valmis syksyllä

Samaan aikaa rakennetaan uutta rikostorjunnan organisaatiota, joka otetaan käyttöön syyskuun alussa. Muutoksessa yksinkertaistetaan organisaatiorakenteita ja tehostetaan rikospoliisitoiminnan johtamista.

Poliisipäällikkö Karvosen mukaan uudet toimintamallit ja rakenteet mahdollistavat entistä paremman työvoiman kohdentamisen päivittäisten, pienten rikoskokonaisuuksien selvittämisen sekä vaativien, laajempien rikoskokonaisuuksien välillä. Työvoimaa on tulevaisuudessa entistä helpompi kohdentaa sinne, missä sitä aina hetkittäin eniten tarvitaan. 

Poliisitoiminta on poliisitoimintaa ja siihen kuuluu niin hälytyskeikan ajamista kuin rikostutkintaakin, painottaa poliisipäällikkö Karvonen.

- Me olemme täällä kansalaisia varten, turvaamassa heidän arkensa ja palvelemassa parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on tultava toimeen olemassa olevalla henkilöstömäärällä, mutta se vaatii meiltä painotuksia toiminnassamme. Nyt teemme isoja muutoksia ja kehitämme uusia toimintamalleja, jotta voimme paremmin vastata nykyiseen tilanteeseen ja muutoksiin tehtäväkentässämme.

Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa on nyt kaikista Euroopan maista vähiten poliiseja suhteessa väkilukuun. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa on viime vuosina ollut noin 200 poliisia 100 000 kansalaista kohden. Suomessa vastaava luku on alle 140. 

Poliisipäällikkö Karvonen korostaa, että on hieno asia, että poliisien määrää on saatu lisättyä tällä hallituskaudella 7566 poliisiin. Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että poliisin resurssit, välineet ja lainsäädäntö olisivat mahdollisimman hyvin tasapainossa toimintaympäristön sekä poliisille asetettujen tavoitteiden ja odotusten yhtälössä. 

- Suomen poliisin tekee eurooppalaisittain erinomaista tulosta, vaikka taloudelliset voimavarat ovat pienet väkilukuun suhteutettuna.  Prosessien tehostaminen ja oman organisaation kehittäminen on vain yksi osa selviämisratkaisua, toteaa poliisipäällikkö.

- Kokonaisuutena poliisin on oltava tuloshakuinen, laadukas ja yhtenäinen toimija, joka kykenee turvaamaan kaikkia, kaikkina aikoina.