Sisä-Suomen poliisin toiminta tilastoina tammi-syyskuulta 2016

Rikosten kokonaismäärä pieneni lähinnä liikenteeseen liittyvien rikosten vähenemisen seurauksena

Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tuli vuoden 2016 tammi - syyskuussa yhteensä 79 136 rikosta. Määrä oli edellisen vuoden vastaavaan aikaväliin verrattuna yli 12 prosenttia pienempi eli rikokset vähenivät noin 11 000 kappaleella. Suurimmaksi osaksi rikosten väheneminen oli seurausta poliisin tietoon tulleiden tieliikenteeseen liittyvien rikosten määrän pienenemisestä.

Voimakkaimmin vähenivät liikennerikkomukset, joiden määrään vaikutti "heilahdukset" liikenteen automaattivalvonnan painotuksissa. Vähenemiseen vaikuttivat myös perinteisellä liikennevalvonnalla paljastuneiden liikennerikkomusten väheneminen ja poliisin tietoon tulleiden tieliikenneonnettomuuksien määrän pieneneminen.

Myös liikennerikosten ryhmään kuuluvien liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä väheni edellisestä vuodesta. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat suurelta osin liikennerikkomuksia moitittavampia ylinopeuksia sekä seuraamuksiltaan liikennerikkomuksia vakavampia tieliikenneonnettomuuksia. Syyt vähenemiseen olivat samat kuin liikennerikkomusten kohdalla.

Rikoslakirikosten määrä ilman liikennerikoksia lähes edellisen vuoden tasolla

Rikoslakirikoksia tuli Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon 48 902 kappaletta. Määrä laski edellisestä vuodesta lähes 1 900 rikoksella eli 3,7 prosenttia. Liikennerikosten lisäksi rikoslakirikosten kokonaismäärän vähenemiseen vaikuttivat myös omaisuusrikosten sekä väkivaltarikosten määrän väheneminen.

Poliisin toimintaa mitattaessa mainitaan usein rikoslakirikokset, joista liikennerikokset on suljettu ulkopuolelle. Niiden määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Vaikka rikokset vähenivät edellä mainituissa rikosryhmissä, niiden määrä lisääntyi mm. petoksiin, ampuma-aseisiin ja huumausaineisiin liittyvien rikosten kohdalla.

Omaisuusrikokset vähenivät

Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tuli omaisuusrikoksia tammi - syyskuussa hieman alle 25 000 kappaletta. Määrä oli 221 rikosta eli 0,88 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 vastaavalla aikavälillä.

Määrä väheni vahingonteko- ja varkausrikosten kohdalla yhteensä yli 800 rikoksella lähes 11 400 rikokseen eli lähes seitsemän prosenttia. Samaan aikaan petosrikosten määrä jatkoi kasvua 461 rikoksella yli 5 000 rikokseen eli noin 10 prosenttia.

Ryöstöjen määrä lisääntyi lähes 34 prosenttia

Vuoden 2016 tammi - syyskuussa tuli poliisin tietoon 206 ryöstörikosta. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 52 rikoksella eli lähes 34 prosenttia. Lukumäärällisesti enemmän lisääntyivät ryöstöt yrityksineen, joiden määrä kasvoi 140 rikoksesta 174 rikokseen. Törkeiden ryöstöjen määrä yrityksineen kasvoi 14 rikoksesta 32 rikokseen.

Ryöstöstä tekee törkeän mm. se, että aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, rikos tehdään erityisen julmalla tavalla tai käytetään hengenvaarallista välinettä. Törkeät ryöstöt yrityksineen jakautuivat lähes tasan, kun tarkastellaan asianomistajien jakoa yksityis- ja oikeushenkilöiden välillä.

Varkausrikokset luvatta tunkeutuen vähenivät yli 10 prosenttia

Varkausrikokset, jotka toteutettiin luvatta tunkeutuen, vähenivät edellisestä vuodesta yli 10 prosenttia eli 367 rikoksella. Vuoden 2016 tammi - syyskuussa rikoksia tuli Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon 3 150 kappaletta. Lisäystä oli vain tapauksissa, jotka kohdistuivat asuttuun asuntoon. Näiden määrä lisääntyi 84 rikoksella 534 rikokseen eli lähes 19 prosenttia. Rikosten määrä lisääntyi lähinnä Pirkanmaan alueella ja erityisesti Tampereella.

Väkivaltarikosten kokonaismäärä väheni lähes kolme prosenttia

Väkivaltarikoksiksi luetaan henkirikokset, pahoinpitelyrikokset ja seksuaalirikoksista raiskausrikokset yrityksineen. Näiden rikosten kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta 108 rikoksella 3 718 rikokseen. Määrä väheni kaikissa rikosryhmissä.

Lukumäärällisesti eniten vähenivät pahoinpitelyrikokset yrityksineen, joissa pudotusta oli erityisesti lievien ja törkeiden pahoinpitelyjen kohdalla. Suhteessa eniten vähenivät henkirikokset yrityksineen, joiden määrä väheni kolmanneksella edellisestä vuodesta. Erityisesti vähenivät tapon yritykset.

Raiskausrikokset vähenivät edellisen vuoden 136 rikoksesta 130 rikokseen eli 4,41 prosenttia. Toteutuneet teot vähenivät 15 rikoksella, kun samaan aikaan yrityksen asteelle jääneet teot lisääntyivät yhdeksällä rikoksella.

Seksuaalirikosten kokonaismäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Poliisin tietoon tulleiden lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen ja raiskausrikosten määrä yhteensä väheni lähes kuudella prosentilla eli 17 rikoksella. Samaan aikaan määrä lisääntyi muut seksuaalirikokset rikosryhmässä, jossa määrää kasvatti seksuaaliset ahdistelut. Rikosnimike lisättiin rikoslakiin syyskuussa 2014.

Yleisen paikan pahoinpitelyrikokset vähenivät

Yleisen paikan pahoinpitelyrikokset vähenivät edellisestä vuodesta lähes kuudella prosentilla 1 463 rikoksesta 1 554 rikokseen. Yksityisen paikan pahoinpitelyrikokset pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla lähes 2 100 rikoksessa. Suurin osa yksityisen paikan pahoinpitelyistä tapahtuu yksityisasunnoissa.

Huumausainerikokset lisääntyivät

Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tulleet huumausainerikokset lisääntyivät 2 321 rikoksesta 2 407 rikokseen edellisen vuoden tammi - syyskuusta. Suhteessa lisäys oli 3,71 prosenttia.

Huumausaineen käyttörikokset lisääntyivät 13 rikoksella 1 723 rikokseen eli suhteessa alle prosentin. Huumausaineen käyttörikoksia ovat huumausaineen laittomat käytöt, vähäiset hallussapidot ja hankkimisyritykset ym.

Huumausainerikokset lisääntyivät 53 rikoksella 598 rikokseen eli lähes 10 prosenttia. Huumausainerikoksia ovat mm. huumausaineen valmistamiseen, viljelyyn, tuontiin, vientiin, kuljettamiseen, myyntiin, välittämiseen, luovuttamiseen ja levittämiseen liittyvät rikokset. Kyseessä on huumausainerikos myös silloin, kun pitää hallussaan huumausainetta tai yrittää hankkia sitä ja määrää ei voi pitää vähäisenä.

Törkeiden huumausainerikosten määrä lisääntyi 21 rikoksella 86 rikokseen eli yli 32 prosenttia. Huumausainerikoksesta tekee törkeän, jos kyseessä on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä, tavoitellaan suurta taloudellista hyötyä, toiminta on laajamittaista, aiheutetaan ihmisille vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, levitetään huumausainetta alaikäisille tai erityisen häikäilemättömällä tavalla ym.

Huumausainerikokset ovat piilorikollisuutta tyypillisimmillään eli usein rikosten poliisin tietoon saanti vaatii poliisilta aktiivista toimintaa. Poliisin huumausainerikosten paljastamiseen kohdennettavissa olevat resurssit ja tutkinnassa laajenemaan lähteneet rikossarjat saattavat vuositasolla muuttaa rikosten määrää voimakkaasti. Pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna huumausainerikosten ja huumausaineiden käyttäjien määrä on lisääntynyt.

Liikennerikosten määrä väheni

Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä väheni yli 2 000 rikoksella 13 111 rikokseen eli lähes 13,5 prosentilla. Eniten vähenivät liikenneturvallisuuden vaarantamiset, jotka suurelta osin ovat kohtalaisia nopeusrajoituksen ylityksiä ja tieliikenneonnettomuuksia, joista on aiheutunut omaisuusvahinkoja tai jopa henkilövahinkoja. Vähenemisen syinä olivat muutokset liikenteen automaattivalvonnan painotuksissa sekä tapausten käsittelystä aiheutuva viive, perinteisellä liikennevalvonnalla paljastuneiden rikosten määrän pieneneminen ja tieliikenneonnettomuuksien väheneminen.

Rattijuopumusrikokset vähenivät 2,65 prosenttia eli 1 961 rikoksesta 1 909 rikokseen. Suuntaus on ollut jo useamman vuoden aikana sellainen, että rattijuopumukset lisääntyvät ja törkeät rattijuopumukset vähenevät. Muutos aiheutuu muun huumaavan aineen kuin alkoholin osuuden lisääntymisestä. Muun huumaavan aineen kohdalla käytetään useammin rikosnimikettä rattijuopumus.

Liikennerikkomusten määrä väheni voimakkaasti

Liikennerikkomusten määrä väheni lähes 24 prosenttia eli 37 539 rikoksesta 28 642 rikokseen. Syyt ovat lähes samat kuin liikenneturvallisuuden vaarantamisten kohdalla. Vaikutus vain on suurempi, koska suuri osa liikennerikkomuksista tulee poliisin tietoon liikenteen automaattivalvonnan avulla. Liikennerikkomuksia ovat mm. pienet ylinopeudet sekä tieliikenneonnettomuudet, jotka aiheuttavat enintään vähäisiä omaisuusvahinkoja.

Rikosten selvitystaso parani

Rikosten selvitystasoa ei yleensä tarkastella kaikkien rikosten osalta, koska mukana on suuri joukko liikennerikkomuksia, jotka tulevat poliisin tietoon lähes samaan aikaan tekijän henkilöllisyyden kanssa. Sama koskee rikoslakirikoksia, joissa liikennerikokset ovat mukana.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tulleiden rikoslakirikosten (ilman liikennerikoksia) selvitystaso nousi kuluvan vuoden aikana 47,2 prosentista 48,7 prosenttiin. Paikallispoliisin selvitystaso oli tammi - syyskuussa keskimäärin 46,5 prosenttia.

Myös pimeänä Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tulleiden rikosten selvitystaso parani. Selvitystaso nousi 15,3 prosentista 16,2 prosenttiin. Paikallispoliisin selvitystaso oli keskimäärin 13,9 prosenttia.

Omaisuusrikosten selvitystaso parani 35,7 prosentista 36,2 prosenttiin ja pimeänä tulleiden osalta 13,1, prosentista 14 prosenttiin, kun keskimääräiset paikallispoliisin lukemat olivat 35,5 prosenttia ja 11,7 prosenttia.

Väkivaltarikosten selvitystaso heikkeni 75,5 prosentista 73,7 prosenttiin ja pimeänä tulleiden osalta hieman parani 35,7 prosentista 35,9 prosenttiin. Keskimääräiset paikallispoliisin selvitystasot olivat 68,5 prosenttia ja 33,5 prosenttia.

Tutkinta-ajat pitenivät

Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkimien rikoslakirikosten (ilman liikennerikoksia) tutkinta-aika piteni selvitettyjen rikosten osalta yhdeksällä vuorokaudella 123 vuorokauteen. Keskimäärin paikallispoliisissa tutkinta-aika oli kaksi vuorokautta lyhempi.

Omaisuusrikoksissa tutkinta-aika heikkeni 18 vuorokaudella 130 vuorokauteen, kun paikallispoliisin keskimääräinen lukema oli 124 vuorokautta.

Väkivaltarikosten tutkinta-aika piteni 10 vuorokaudella 152 vuorokauteen, keskimääräisen paikallispoliisin tutkinta-ajan ollessa 155 vuorokautta.

Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa kasvoi rikoksesta epäillyn ja asianomistajan ominaisuudessa, kun tarkastellaan rikoslakirikoksia ilman liikennerikoksia (erillinen tilasto)

Rikoksesta epäiltyjen ulkomaan kansalaisten osuus lisääntyi 4,8 prosentista 6,5 prosenttiin, kun tarkastellaan rikoslakirikoksia, joista liikennerikokset on rajattu ulkopuolelle. Luvut tarkoittavat rikoksesta epäiltyjen ulkomaan kansalaisten määrää niistä rikoksista, joissa rikoksesta epäillyn henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Myös ulkomaan kansalaisten asianomistajien osuus lisääntyi 3,6 prosentista 5,6 prosenttiin. Osuuksien lisääntymiset ovat luonnollista seurausta Suomessa oleskelevien ulkomaan kansalaisten lisääntymisestä.

Liitteenä olevasta tilastosta voi tarkastella ulkomaan kansalaisten osuuksien muutoksia rikoksesta epäiltyinä ja asianomistajina usean eri rikosryhmän sekä rikosnimikkeen osalta. Tilastossa tarkoitetaan ulkomaan kansalaisella henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Suomessa oleskelun syyllä tai pituudella ei tässä tilastossa ole merkitystä.

Poliisin hälytystehtävien kokonaismäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla

Poliisi hoiti hälytystehtäviä Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella tammi - syyskuussa 102 854 kappaletta. Tehtävistä noin 70 prosenttia oli poliisille annettuja tehtäviä ja noin 30 prosenttia poliisin oma-aloitteisia tehtäviä. Määrä lisääntyi edellisen vuoden vastaavasta aikavälistä 532 tehtävällä eli 0,52 prosenttia.

Poliisin tehtävät jaetaan kiireellisyyden perusteella A-, B- ja C -tehtäviin, joista A tarkoittaa korkeinta kiireellisyyttä, B kiireellistä ja C kiireetöntä tehtävää. A -kiireellisyysluokan tehtävät lisääntyivät edellisestä vuodesta 59 tehtävällä eli alle prosentilla. Tehtäviä hoidettiin tammi - syyskuussa 7 122 kappaletta. B -kiireellisyysluojan tehtävät vähenivät 52 367 tehtävästä 49 619 tehtävään eli yli viisi prosenttia. Samaan aikaan C -kiireellisyysluokan tehtävät lisääntyivät noin 7,5 prosenttia. Osan B -kiireellisyysluokan tehtävien vähenemisestä selittää se, että vähemmän kiireisiä tehtäviä on siirretty C -kiireellisyysluokkaan.

Edelliseen vuoteen nähden eniten lisäystä oli onnettomuus tai vaarallinen tilanne tehtäväryhmässä, jossa lisäystä oli lähinnä vahingontorjuntaan ja rakennuspaloihin liittyvissä tehtävissä. Eniten vähenivät omaisuuden suojaan kohdistuneet tehtävät, mikä oli seurausta vahingontekojen ja liikehuoneistojen varkauksiin liittyvien tehtävien vähenemisestä. Kotihälytystehtävät vähenivät 52 tehtävällä, vaikka perheväkivaltaan liittyvät kotihälytystehtävät lisääntyivät 106 tehtävällä.

Toimintavalmiusajat paranivat edellisestä vuodesta

Aikamäärää, joka ensimmäiseltä poliisipartiolta kuluu tapahtumapaikalle pääsemiseksi tehtävän vastaanotettuaan, kutsutaan toimintavalmiusajaksi.

Poliisi ehti A -kiireellisyysluokan tapahtumapaikoille Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella tammi - syyskuussa keskimäärin 9,9 minuutissa. Vuoden 2015 vastaavalla aikavälillä toimintavalmiusaika oli keskimäärin 10,2 minuuttia. Myös A + B -kiireellisyysluokan tehtävien toimintavalmiusaika parani saman verran 19,4 minuuttiin.

Merkityksellisin toimintavalmiusaikojen muutoksiin vaikuttava tekijä on poliisin käytössä oleva resurssi. Toimintavalmiusajat lyhenevät, kun tehtävää hoitamaan voidaan viiveettä lähettää poliisipartio, jolloin odotusaikaa ei kerry ennen tehtäväpaikalle siirtymistä. Myös poliisipartioiden tehtävämäärien mukainen oikea sijoittelu alueella lyhentää toimintavalmiusaikaa.

Katuturvallisuusindeksi parani

Katuturvallisuusindeksi tarkoittaa ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen ja liikennejuopumusten määrän suhdetta asukaslukuun siten, että vakavimmilla rikoksilla on suurempi painoarvo. Suomi vuonna 1999 = 100.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueen katuturvallisuus parani edellisen vuoden 96,86 lukemasta kuluvan vuoden 100,20 lukemaan. Keskimääräinen paikallispoliisin katuturvallisuusindeksi oli tammi - syyskuussa 101 yksikköä.

Indeksin paranemiseen vaikuttivat pahoinpitelyrikosten, vahingontekorikosten ja rattijuopumusrikosten väheneminen, vaikka samaan aikaan suurimman painoarvon ryöstörikokset lisääntyivät. Myös väestön lisäys poliisilaitoksen alueella vaikutti indeksiin positiivisesti.

Poliisin lupien kokonaismäärä pieneni voimakkaasti

Poliisin myöntämien lupien määrä väheni edellisestä vuodesta lähes 17 prosenttia. Vuoden 2015 tammi - syyskuussa Sisä-Suomen poliisilaitos myönsi lähes 154 000 lupaa. Kuluvan vuoden vastaavalla aikavälillä määrä oli noin 25 500 kappaletta pienempi.

Eniten kokonaismäärän pienenemiseen vaikuttivat vuoden alussa poliisilta Liikenteen turvallisuusvirastolle siirtyneet ajoluvat. Poliisi hoitaa edelleen ajo-oikeuksiin liittyvät ajokieltoasiat, mutta niiden osuus ei näy oheisessa tilastossa. Myös suppeat turvallisuusselvitykset siirtyivät pois paikallispoliisilta. Vuoden 2016 alusta alkaen ne ovat kuuluneet Suojelupoliisin vastuualueeseen.

Passien kysyntä jatkui vilkkaana. Tammi - syyskuun aikana passeja myönnettiin 98 240 kappaletta, mikä on yli 10 000 passia edellistä vuotta enemmän. Suhteessa lisäys oli lähes 12 prosenttia. Passien kysyntää on jo pidemmällä aikavälillä lisännyt siirtyminen pisimmillään viiden vuoden passeihin. Vuoden 2016 aikana myös viimeiset 10 vuoden passit ovat vanhenneet, mikä on osaltaan lisännyt kysyntää.

Myös passien lisäksi matkustusasiakirjana käytettävien henkilökorttien kysyntä lisääntyi voimakkaasti. Niitä myönnettiin vuoden alusta lähtien 16 641 kappaletta eli lähes 2 000 henkilökorttia edellistä vuotta enemmän. Suhteessa lisäys oli yli 13 prosenttia.

Henkilöstön kokonaismäärässä ei suuria muutoksia

Henkilöstön kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 11 henkilöllä 1 058 henkilöön eli hieman yli prosentin. Määrä oli laskenut vuosien 2014 ja 2015 aikana.

Poliisien määrä lisääntyi 18 henkilöllä 829 henkilöön eli 2,23 prosenttia. Vastaavasti muiden kuin poliisien osuus väheni kahdeksalla henkilöllä 208 henkilöön. Suhteessa henkilömäärä pieneni 3,81 prosenttia. Henkilömäärän väheneminen liittyi lupatoimintojen siirtymiseen pois paikallispoliisilta ja vähennys koski lähinnä toimistotyöntekijöitä.

Kunta- ja maakuntakohtaiset tilastot julkaistaan mahdollisimman pian.

Tilastot - Sisä-Suomen poliisilaitos tilastot syys 2016 pdf, 80,6 kB

Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa Sisä-Suomi syys 2016 pdf, 79,7 kB