- Poliisi
- fi
- Uutishuone
- Uutinen
Suojatien yli vain kävellen -pyöräiljöiden väistämisvelvollisuutta ei tunneta
Suojatieonnettomuudet tilastoissa
Pimeä vuodenaika ja ruuhka-ajat näkyvät tilastoissa
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella tapahtui vuonna 2013 suojateillä 21 onnettomuutta, vuoden 2014 alusta elokuun loppuun mennessä on tapahtunut 12 suojatieonnettomuutta. Onnettomuusluokittelujen mukaan näiden vuosien aikana vaarallisimpia tilanteita ovat olleet ne, joissa ajoneuvo on kääntynyt risteyksessä oikealle (6 tapausta) tai kun jalankulkija on ollut suojateillä risteyksen jälkeen (9 tapausta).
Kaupungeittain eniten onnettomuuksia on tapahtunut Kouvolassa, jossa on tapahtunut 11 onnettomuutta, Lappeenrannassa 11 ja Kotkassa 6.
Pimeä vuodenaikana loka-helmikuu korostuu tilastoissa. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut tammikuussa, jolloin on sattunut 7 onnettomuutta. Vaarallisimpia vuorokaudenaikoja ovat olleet aamu- ja iltapäivät, kello 9-11 ja 15-17, jolloin kulkijoita on liikkeellä eniten. Vaarallisimpia päiviä ovat olleet alkuviikon päivät, joista pahin on ollut tiistai.
Onnettomuuksissa vakavia seurauksia
Vuonna 2013 Kaakossa tapahtuneista onnettomuuksista yksi aiheutti kuoleman. Vakavammin loukkaantui 8 henkilöä. Vuoden 2014 alun aikana on suojateillä tapahtunut jo 4 vammantuottamusta, joista yksi onnettomuus on johtanut kuolemaan.
Henkilöauto ja jalankulkija yleisimmin osallisina
Vuonna 2013 onnettomuuksissa oli toisena osallisena henkilöauto 18 kertaa, linja-auto kahdesti ja pakettiauto kerran. Kahdessa onnettomuudessa toinen osallinen oli liikkeellä polkupyörällä, lopuissa jalan. Yhdessä onnettomuudessa oli kaksi jalankulkijaa osallisena törmäyksessä auton kanssa.
Korkea ikä riskitekijä suojatieonnettomuuksissa
Liikennerikoksista epäillyt ovat olleet kahta lukuun ottamatta suomalaisia, joista puolet on ollut naisia (10) ja puolet miehiä (11). Suurin osa epäillyistä on ollut 30-40 -luvuilla syntyneitä henkilöitä (8 kpl). Alkoholilla ei ollut osallisuutta näihin onnettomuuksiin.
Suojatiesäännökset Tieliikennelaissa
Suojatie vaatii ennakointia ja varovaisuutta autoilijalta ja jalankulkijalta
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Autoilijan pitäisi pysähtyä, vaikka jalankulkija olisi astumassa suojatielle toiselta puolelta
Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.
Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien, jos se on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä. Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä. (Viite: Tieliikennelaki 32 ja 44 ).
Polkupyörä talutettava suojatien yli
Ellei suojatie jatku pyörätien jatkeena, ei pyöräilijä saa tieliikennelain mukaan pyöräillä suojatiellä. Jalkakäytävän jatkeena oleva suojatie on tarkoitettu pelkästään jalankulkijoille. Tällöin pyöräilijä saa ylittää tien suojatietä pitkin vain taluttamalla pyörää. Edes alle 12-vuotiaat lapset eivät saa pyöräillä suojatietä pitkin, vaikka saavatkin pyöräillä jalkakäytävällä. Jos polkupyöräilijä nousee satulasta ja talu ttaa pyöräänsä suojatien yli, hän on jalankulkija, ja ajoradalla liikkuvien on väistettävä häntä. Jalankulkija ja pyöräilijä ovat siis suojatietilanteessa täysin eri asemassa. Kävelijälle on annettava esteetön kulku, mutta pyöräilijän on väistettävä muita.
Pyöräilijän väistämisvelvollisuutta ei tunneta
Kouvolan pääpoliisiaseman lyhytkestoisessa tutkinnassa törmätään tämän asian tietämättömyyteen kuukausittain ja yleensä liikennevahingon tutkinnan yhteydessä.
- Tyypillisin tilanne on sellainen, jossa alakouluikäinen lapsi on ajanut pyörällä suojatietä pitkin ja jäänyt auton töytäisemäksi. Silloin on käyty keskustelua vanhempien kanssa muun muassa pyöräilijän väistämisvelvollisuuksista ja vanhemmille on tullut yllätyksenä se, että tietyssä tilanteessa se onkin pyöräilijä, joka on väistämisvelvollinen. Vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa on monesti tullut ilmi, että he ovat opettaneet lapselle koulureitin lähes kädestä pitäen, samoin sen kuinka suojatietä lähestytään ja ylitetään jalankulkijana. Vanhemmat eivät ole tulleet ajatelleeksi sitä, että heidän ohjeensa eivät sovi suoraan siihen tilanteeseen, jossa heidän lapsensa kulkee saman reitin polkupyörällä, kertoo ylikonstaapeli Panu Uusitalo.
Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla
Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään (1996:125) todennut, ettei ole selvää, missä tilanteissa suojatiemerkintä katsotaan pyörätien jatkeeksi, mutta tullessaan pyörätieltä ajoradalle pyöräilijä on oikeutettu käyttämään suojatietä tien ylittämiseen. Tästä syystä vuonna 2010 voimaan tullut tieliikenneasetuksen muutos velvoittaa muuttamaan kaikki suojatie -maalauksella merkityt pyörätien jatkeet varsinaiseksi pyörätien -jatke maalaukseksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Uusi asetus määrää, että pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Lisäksi pyörätien jatke on merkittävä pyörätietä osoittavilla liikennemerkeillä.
- Pyöräilijän on tärkeä muistaa myös oikea tilannenopeus silloin kun hän ajaa pyörätien jatkeena olevalle suojatielle. Pyöräilijän on oman turvallisuutensa vuoksi syytä sovittaa ajonopeus sellaiseksi, että autoilija ehtii havaita tietä ylittämään lähtevän pyöräilijän ja autoilijalle on näin annettava mahdollisuus suoriutua väistämisvelvollisuudestaan. Tämä korostuu erityisesti sellaisissa tilanteissa, jossa on useampi kaista samaan suuntaan tai risteyksessä on näkemäesteitä. Vanhemmat pyöränpolkijat tämän ehkä jo ymmärtävät, mutta alakoululaisten ikäluokka ei aina muista tätä -lainlaatija on luonut pyöräilijälle melkoisesti haasteita pyöräilijän iästä riippumatta, toteaa ylikonstaapeli Panu Uusitalo.
Pyöräilijällä ei ole aina etuajo-oikeutta suojatiellä
Pyörätien jatkeena toimivan suojatien käyttö ei anna pyöräilijälle automaattisesti etuajo-oikeutta. Pyöräilijällä on etuajo-oikeus, mikäli autoilijan väistämisvelvollisuus on osoitettu erillisellä liikennemerkillä (kärkikolmio tai stop-merkki) ennen suojatietä tai jos autoilija kääntyy risteävän tien yli. Muissa tapauksissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen, kuten silloin kun ajoratojen risteystä ei ole tai kun ja pyöräilijä vaihtaa tien puolelta toiselle. (Viite: Tieliikennelaki 14 § ).
- Polkupyörällä liikkuminen oikein tieliikennesäännöksiä noudattaen ei ole helppoa. Pyörällä ajo ei vaadi minkäänlaista ajokorttia, ja sillä voi ajaa minkä ikäinen tahansa. Vaikeaksi asian tekee se, että ajaessasi pyörällä olet ajoneuvon kuljettaja, jolloin noudatetaan ajoneuvoa koskevia säännöksiä, mutta kun talutat pyörää oletkin jalankulkija, jolloin on jalankulkijan velvollisuudet. Meidän kaikkien tulee muistaa, että liikenteessä ei ole oikeuksia vaan velvollisuuksia. Minä itse -asenteella ei siellä pärjätä, muistuttaa Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen liikennepoliisin päällikkö komisario Jari Strengell.
A joneuvon väistämisvelvollisuus
Kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on kuitenkin väistettävä pyörätien jatkeella ajavaa pyöräilijää. Myös kiertoliittymään saapuva tai siitä poistuva ajoneuvo väistää ensin jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Autoilijan on väistettävä lisäksi silloin, kun väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä.
Lisätietoa: Liikenneturva: Pyörätien jatke ei ole suojatie .
