Suomi tarvitsee 8200 poliisia vuonna 2030

Suomalaiset luottavat poliisiinsa. Tuoreen selvityksen mukaan myös keskeisten sidosryhmien edustajista 97 prosenttia arvioi poliisin maineen erittäin tai jokseenkin hyväksi. Kyselyyn vastasi poliittisia vaikuttajia, kunnanjohtajia, johtavia virkamiehiä, poliisin neuvottelukuntien jäseniä sekä järjestöjen edustajia.

Hyvä maine syntyy siitä, että tekee oikeita asioita ja kertoo niistä. Hyvä maine vaikuttaa suoraan luottamukseen ja siihen, miten organisaatiota tuetaan, miten sen kantoja kuunnellaan, sen puolesta puhutaan tai sen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. 

Luottamus on poliisin tärkein strateginen pääoma, josta on syytä pitää kiinni, kaikkina aikoina. Luottamusta ja tukea poliisi ja kaikki sisäisen turvallisuuden toimijat juuri nyt tarvitsevat. 

Perinteiset ja uudet uhat haastavat

Suomi on tänään yksi maailman turvallisimmista maista. Oman asuinalueen turvallisuus koetaan paremmaksi kuin vuosituhannen alussa. Sisäisen turvallisuuden selonteko kuvaa megatrendejä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Perinteiset uhat eivät ole kadonneet ja samalla uudet ilmiöt haastavat. 

Esimerkiksi verkossa tehtailtavat rikokset ovat ylittäneet rahassa mitattuna globaalin huumekaupan. Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee. Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä, lähisuhdeväkivalta ja huumausaineiden käyttö sekä niihin liittyvä rikollisuus lisääntyvät. Väestörakenne muuttuu, kaupungit kasvavat ja maaseutu tyhjenee.

Poliisi on turvallisuuden yleisviranomaisena paljon vartijana. Poliisien määrä kasvoi viime vuonna lähes sadalla henkilötyövuodella. Lisäresursseja on kohdennettu muun muassa ihmiskaupan ja verkossa tapahtuvien rikosten torjuntaan ja tutkintaan sekä toimintavalmiusaikojen parantamiseen harva-alueilla. 

Ensi vuoden loppuun mennessä poliisien määrä on tarkoitus nostaa 7500 henkilötyövuoteen. Tämä on hyvä alku. 

Poliisi joutuu priorisoimaan ja venymään

Poliisin tehtäväkenttä on pysyvästi monimutkaistunut ja laajentunut samalla kun osaamisen vaatimustaso on moninkertaistunut. Lakisääteisiä velvoitteita on tullut lisää. Olosuhde on pakottanut priorisoimaan ja venymään. Poliisi ei voi kuitenkaan jättää tehtäviä hoitamatta. Seurauksena on ollut, että rikosten tutkinta-ajat ovat kasvaneet, haja-alueilla partion saapuminen kestää, välttämättömästäkin kehittämisestä on tingitty, toimitilat rapistuvat ja henkilöstö väsyy. 

Samalla rikokset koskettavat yhä enemmän tiettyjä haavoittuvia ryhmiä. Ongelmat kasautuvat. Arvojen polarisaatio, syrjäytyminen ja segregaatiokehitys lisäävät yleistä eriarvoistumista, jengiytymistä, ääriliikkeiden houkuttelevuutta, terrorismin uhkaa ja poliittisen väkivallan kasvupotentiaalia.

Poliisi tarvitsee lisää ihmisiä ja teknologiaa ongelmien etupuolelle: analyysikykyä, piilorikollisuuden paljastamista, toimivia tietojärjestelmiä, sujuvaa tiedonkulkua eri viranomaisten välillä sekä ennalta estävää työtä erityisesti lasten, nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien tukena.

Poliisin pitäisi pystyä ehkäisemään ongelmia ennalta 

Sisäministeriö on jo pitkään tuonut esiin tarpeen varautua tulevaan ja budjettivalmisteluissa on toistuvasti esitetty lisätarpeita. Samaan aikaan tulosraporteissa on todettu, että suomalainen poliisi tekee eurooppalaisittain erinomaista tulosta, väkilukuun suhteutettuna pienimmällä resurssilla.

Viestit on saatettu kokea ristiriitaisiksi, vaikka siitä ei ole kysymys. Poliisi selviää juuri ja juuri, mutta venymisestä ei voi tulla pysyvä tila. Tulevaisuuden tuloskyky edellyttää lisäpanostuksia. Vuonna 2030 Suomeen tarvitaan 8200 poliisia.

Turvallisuus on valtion ydintehtävä. Me kannamme aidosti huolta siitä, että poliisin maailmanennätysluokkaa oleva luottamus ei vaarannu sen takia, että poliisi ei suoriutuisi tehtävistään. 

Ilman kansalaisten luottamusta viranomaiset eivät selviytyisi mistään tehtävistään. Millään voimavaroilla. 

Vakaakin luottamus voi horjua

Yksin vaikean epidemiatilanteen hoitaminen on osoittanut, miten herkästi vakaaksikin koettu luottamus voi horjua poliittisiin päättäjiin, virkamiehiin ja toimittajiin, eli yhteiskunnan keskeisiin toimijoihin. Se on alimmillaan sitten epidemian alkamisen. Silti pitäisi löytyä resilienssiä seuraavaankin mustaan joutseneen. 

Yhteiskunnan pitää varmistaa, että poliisin resurssit, välineet ja lainsäädäntö olisivat mahdollisimman hyvin tasapainossa toimintaympäristön, sekä poliisille asetettujen tavoitteiden ja odotusten yhtälössä. Kokonaisuutena poliisin on oltava tuloshakuinen, laadukas ja yhtenäinen toimija, joka kykenee turvaamaan kaikkia, kaikkina aikoina.

Seppo Kolehmainen
poliisiylijohtaja 
Poliisihallitus
Twitter @SJKolehmainen