Piikkiössä eilen kaadettu häirikkösusi on kuumentanut keskustelun sosiaalisessa mediassa.
Kaikki kommentit eivät ole olleet asiallisia tai perustuneet tosiseikkoihin. Kärjekkäimmissä sosiaalisen median kommenteissa on jopa uhattu jahtiin osallistuneita metsästäjiä.
Lisätäänpä hieman faktoja asiallisemman keskustelun avuksi.
Lopetuspäätös on ollut päällystöön kuuluvan poliisin tekemä, ja asiassa on konsultoitu myös riistahallinnon alaisen riistanhoitoyhdistyksen yhdyshenkilöä. Eläimen jahti oli poliisijohtoinen. Toimenpiteeseen on ollut olemassa lakitasoinen toimivaltuussäädös. Jahtiin osallistuivat poliisin lisäksi suurriistavirka-apu (SRVA) -toimijat, jotka ovat toimineet poliisin valtuuttamana ja välittömässä ohjauksessa.
Viikon aikana sudesta oltiin saatu havaintoja Liedosta tiheästi asutetulta alueelta. Kyseinen susiyksilö oli lauantaina kulkenut Piikkiön taajamassa kerrostalojen piha-alueilla, pururadoilla, ja käynyt lähimmillään noin viiden metrin etäisyydellä ihmisestä. Päiväsaikaan kyseisellä alueella on ulkoillut runsaasti ihmisiä lapsineen ja kotieläimineen.
Suden lopettamisalue oli poliisin määräyksellä asetettu tien 110, Helsingin moottoritien, sekä Rungon ja Makarlan taajamien rajaamalle alueelle. Mikäli susi olisi poistunut tämän alueen ulkopuolelle, olisi jahti keskeytetty. Eläin kierteli määrätyllä alueella koko kolmen tunnin mittaisen jahdin ajan.
Villieläimen tai suurpedon lajinomainen käytös ja siten myös hyvinvointi on ihmistä tai ihmisasutusta karttavaa. Suurpedon rauhoittaminen, kiinniottaminen, käsitteleminen, karkottaminen tai siirtäminen turvallisesti pois ihmisten keskeltä on hyvin hankalaa. Karkotustoimia on kokeiltu aiemmin myös Varsinais-Suomen alueella köyhin tuloksin.
Alustavan valvontaeläinlääkärilausunnon mukaan eläin on ollut hoikka ja kärsinyt kapista, ja asian suhteen pitää ottaa huomioon myös rabiesriski. Nämä seikat selvitellään aikanaan EVIRA:ssa.
Ihmisten keskuuteen hakeutunut ja siellä pysyttelevä villieläin tai suurpeto aiheuttaa aina jonkinlaisen turvallisuusriskin. Petoeläinten ihmisille aiheuttama tai ainakin niistä ihmisten asuin- ja liikkumisalueilla tehtyihin havaintoihin perustuva todelliseksi mielletty uhka on sellainen turvallisuutta vaarantava tekijä, johon puuttuminen on julkisen vallan velvollisuus.
Poliisi joutuu tekemään tällaiseen asiaan liittyvän arvovertailun ja päätöksenteon päivystysluontoisesti. Poliisin toimenpiteiden on aina oltava puolustettavia suhteessa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, eikä niillä saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.
Poliisin päätöksiä voi aina arvostella ja kyseenalaistaa, mutta poliisin toimia avustaneiden virka-aputoimijoiden solvaaminen tai uhkailu on sopimatonta.
Tässä kyseisessä tapauksessa ja tilanteessa ihmisten turvallisuus katsottiin kyseisen eläimen käytöksen ja tilan perusteella suurimmaksi suojeltavaksi intressiksi.
