Mitä poliisi todella tarkoittaa talousrikoksilla? Voiko kuka tahansa matti meikäläinen syyllistyä sellaisiin? Sisä-Suomen poliisilaitoksen talousrikostutkintayksikköä johtava rikoskomisario Juha Siljamäki valottaa asiaa.
-Kun poliisi puhuu talousrikostutkinnasta, sillä tarkoitetaan yleensä liiketoiminnassa tapahtunutta epäiltyä velallisen rikosta, verorikoksia tai kirjanpitorikoksia, jotka tähtäävät taloudelliseen hyötyyn. Osakeyhtiö on perinteinen yhtiömuoto näissä rikoksissa, koska yhtiö vastaa velvoitteista. Rikoksen ollessa kyseessä on kuitenkin huomioitava, että vastuuhenkilöilläkin on vastuunsa, samoin tosiasiallisilla toimijoilla, jos he ovat muita kuin nimettyjä vastuuhenkilöitä.
Siljamäen yksikössä talousrikosten parissa työskentelee yhteensä 39 henkilöä Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Avoimia juttuja on yhteensä keskimäärin noin 200, joten tutkittavaa riittää. Esitutkinta kestää muutamasta kuukaudesta aina pariin vuoteen riippuen tutkittavan jutun laajuudesta. Varsinkin verorikosten osalta tutkinta-ajat saattavat joskus venyä melko pitkiksi johtuen rikosasian rinnalla tapahtuvasta hallinnollisesta veroprosessista.
Kun ei osata lopettaa ajoissa
Poliisi saa usein tiedon epäillystä rikoksesta verottajalta tai velallisen rikosta epäiltäessä pesänhoitajalta. Näihin tapauksiin liittyy usein konkurssi. Monesti jutut ovat epäonnistuneen liiketoiminnan tuotosta, kun kannattamatonta yritystoimintaa jatketaan. Yrittäjä ei osaa lopettaa ajoissa, hän velkaantuu ja voi ajautua vaikeuksiin. Tyyppitapauksissa kyse on useimmiten osakeyhtiöstä, jonka toimija ottaa varoja ulos muuten kuin palkkana tai osinkona. Yksi tyypillinen seuraus on, että kirjanpito jää tekemättä. Verorikoksissa taas on tyypillistä, että annetaan verottajalle väärää tietoa tai ollaan täysin passiivisia eli ei anneta mitään tietoa. Esim. tavallisen palkansaajan kohdalla kun kuulutaan veroehdotusmenettelyn piiriin, ei olla aktiivisia muuttamaan tietoja ajantasaisiksi ja esim. pääomatulot saattavat puuttua kokonaan. Useimmiten verorikoksissakin toimitaan kuitenkin yhtiöiden parissa. Veroja pyritään minimoimaan ja jätetään verottajalle antamatta ratkaisevia tietoja.
Kuittikauppa on myös yksi talousrikollisuuden muoto - sitä käydään tekaistuilla laskuilla ja niihin liittyvillä perusteettomilla rahasuorituksilla. Kun esimerkiksi rakennusalan yritys maksaa alihankintapalvelusta, jota ei ole koskaan tehtykään tai sen on mahdollisesti tehty jonkun toisen toimijan toimesta (laskutuskanava), palvelun myyjä (ns. kuittikauppias) palauttaa laskutetun summan käteisenä ostajalle ja saa toiminnastaan palkkion. Ostaja välttää näin erilaisia veroja ja maksuja. Saamallaan käteissummalla ostaja voi esimerkiksi maksaa pimeitä palkkoja.
Esitutkinta laajaa viranomaisyhteistyötä
Esitutkinta epäillyissä talousrikoksissa alkaa normaaliin tapaan rikosilmoituksen kirjaamisesta. Verorikoksissa taustalla on usein tehty verotarkastus. Kirjallinen todistusaineisto löytyy kirjanpidosta, ja sen lisäksi valmistellaan suullista todistelua. Siihen kuuluvat esim. verotarkastajan, kirjanpitäjän, tilintarkastajan, työntekijöiden ja epäiltyjen kuulustelut. Tutkinnan edetessä poliisi selvittää, kuka tai ketkä ovat olleet tosiasialliset toimijat yrityksessä - he ovat myös vastuussa. Siljamäki muistuttaa, että kenenkään ei pitäisi ottaa vastaan hallitus- tai muuta vastuupaikkaa yrityksestä, jollei todella tiedä, mitä se tarkoittaa.
- Toisinaan ihmisille tulee yllätyksenä, millaisessa vastuussa he ovat, vaikka ovatkin olleet vain muodollisina jäseninä ns. kumileimasimena.
Poliisi käyttää myös pakkokeinoja tarpeen vaatiessa, niin vapauteen (kiinniottaminen, pidättäminen, esittää vangittavaksi) kohdistuvia kuin muitakin normaali rikostutkintaan liittyviä keinoja. Esitutkinnan aikana poliisi tekee usein yhteistyötä verottajan, ulosottoviranomaisen ja syyttäjän kanssa. Lopputuloksena on esitutkintapöytäkirja, ja asian käsittely jatkuu syyteharkinnan jälkeen oikeudenkäynnissä. Poliisi puuttuu myös reaaliaikaisiin tapahtumiin - esimerkiksi ns. "pimeän" työvoiman käyttöön työvoimavaltaisilla aloilla kuten rakennus- ja ravintola-alalla.
Kannata päivänvalon kestävää työvoimaa!
Mitä tavallinen kansalainen voisi tehdä sen eteen, ettei suosisi laitonta työvoimaa tai yritystä? Siljamäki muistuttaa tarkistamaan vaikka internetistä sivulta www.ytj.fi , onko yrittäjä merkitty ennakkoperintärekisteriin ja alv-rekisteriin. Hän kehottaa myös selvittämään, onko yrityksellä historiaa ja onko joku käyttänyt yrityksen palveluja. Kaupoista kannattaa sopia aina kirjallisesti ja maksut hoitaa pankin välityksellä.
- Jos tekee pimeää kauppaa, on ongelmatilanteessa heikoilla, kun ei ole mitään mustaa valkoisella. Tuoteturva jää saamatta ja takuu on voimassa perävalojen häipymiseen saakka. Kun asiat hoitaa laillisesti, kotitalousvähennys on hyvä etu!
Talousrikoksen tyypillisiä seuraamuksia tekijälle on ehdollinen vankeusrangaistus, vahingonkorvauksia ja liiketoimintakielto. Se on keskimäärin kolmesta seitsemän vuoteen. Vahingonkorvaukset ovat perintäkelpoisia 20 vuotta. Verojutuissa puhutaan usein kymmenientuhansien korvauksista, eivätkä miljoonankaan korvausvelvollisuudet ole harvinaisia. Huomattavat seuraamukset tulevat usein yllätyksenä.
