Rikolliset osaavat häikäilemättä käyttää hyväkseen ihmisten luontaista uskoa hyvään ja toivetta nopeaan vaurastumiseen. Petosrikollisuudelta parhaiten suojaakin usein terve epäluulo.
- Kannattaa siis pohtia, miksi juuri minun kohdalleni sattui varakas ja komea netti-ihastus? Tai miksi juuri minulle tarjotaan henkilökohtaisesti huikaisevan hyvää sijoitustuottoa? Puhumattakaan miljoonien rahavoitosta, vaikka en edes ole osallistunut mihinkään maksupeliin tai arvontaan. Näin sanoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.
Kirkkaana mielessä kannattaakin pitää ohje, jonka mukaan pankkitunnuksia ei pidä luovuttaa kenellekään tuntemattomalle eikä lähettää rahaa nettituttavuuksille, vaikka tämä vetoaisi kuinka riipaisevaan tarinaan tahansa.
Nettipetokset kasvussa
Poliisille ilmoitettujen erilaisten petosrikosten määrä vuonna 2019 oli noin 35 500. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli noin 13 prosenttia eli lukumääräisesti yli 4 200 petosrikosta. Näistä Internetissä tapahtuneiden petosten määrä kasvoi yli 2 600 rikoksella, joten huomattava osa petosrikollisuuden kokonaismäärän kasvusta aiheutui erilaisista nettipetoksista.
Kuluvan vuoden aikana poliisi on kirjannut jo lähes 2 500 verkossa tapahtunutta petosta. Kasvua viime vuoden vastaavan ajan tilanteeseen on yli 17 prosenttia, mikä tarkoittaa 359 nettipetoksen lisäystä. Myös petosrikosten kokonaismäärä on lähes yhdeksän prosentin kasvussa.
Kehitys on Jyrki Ahon mukaan erittäin huolestuttavaa, sillä poliisille tehtyjen ilmoitusten määrä on vain osatotuus.
- Uhrien määrä on todellisuudessa paljon poliisin tiedossa olevaa määrää suurempi, koska poliisille ei ilmoiteta kaikista tapauksista.
Huijausmuodot kehittyneet
Rikollisella kentällä toimii niin koti- kuin ulkomaisiakin huijareita, joiden tekninen osaaminen kehittyy kaiken aikaa.
- Tällä hetkellä käytetään houkuttimina usein erilaisia valesivuja, jotka muistuttavat oikeiden palvelujentuottajien sivuja. Huijaussivuilla saatetaan jäljitellä myös suosittuja brändejä, jotka luovat uskottavuutta, Aho kertoo.
Ahon mukaan ihmisiä huijataan näille sivuille niin sähköpostien, tekstiviestien kuin erilaisten sosiaalisen median kanavienkin kautta. Myös perinteisellä kirjepostilla huijataan edelleen.
- Aina joku tarttuu tietojenkalastelusyöttiin antamalla omia henkilökohtaisia tietojaan. Näiden avulla rikolliset saattavat päästä käsiksi pankkitilillä olevaan varallisuuteen.
Terve epäluulo on hyvästä
Mitä sitten tapahtuu, jos et vastaa tuntemattoman yhteydenottoon? Jääkö rahavoitto tai muuta hyvää saamatta?
- Tuskinpa vain. Sen sijaan saattaa käydä niin, että kun saastunut liiketiedosto on avattu, koko tietokoneen sisältö on voitu salata ja rikolliset vaativat lunnaita salauksen purkamisesta. Tai niin, että liitetiedosto ohjaakin valesivuille, missä huijattu itse päivittää omat ja verkkopankkitietonsa suoraan rikollisen käytettäväksi. Terve epäluulo kannattaa siis monissa tapauksissa, Jyrki Aho sanoo.
