Tietoverkkopetosrikollisuus vuonna 2024 poliisin silmin

Poliisille ilmoitettujen tietoverkkopetosten rikoshyöty vuonna 2024 kasvoi edellisestä vuodesta kokonaisuutena noin 70 %. Luvut perustuvat ilmoitusten kokonaismäärän vertailuun. Poliisille tehtiin vuonna 2024 noin 32449 rikosilmoitusta rikoksista, jotka luokitellaan tietoverkkoavusteisiksi petosrikoksiksi. Rikoshyödyn määrä oli vähintään 84,2 miljoonaa euroa.

Kaikista petosilmoituksista on tunnistettu erityisen paljon taloudellista vahinkoa aiheuttavia ilmiöitä. Vuonna 2024 poliisille ilmoitettiin 32449 tietoverkkoavusteista petosta. Tietoverkkoavusteisten petosten yhteenlaskettu rikoshyöty oli 84,2 miljoonaa euroa. Petoslajeista ylivoimaisesti yleisin oli tietojenkalastelu, joita poliisille ilmoitettiin vähintään 4000 rikosilmoituksella, rikoshyödyn ollessa vähintään 37,8 miljoonaa euroa. Toiseksi yleisin petoslaji oli sijoituspetokset, joita ilmoitettiin vähintään 790 rikosilmoituksella, rikoshyödyn ollessa 30,8 miljoonaa euroa. Kolmanneksi yleisin petoslaji oli rakkaus- ja dokumenttipetokset, joita ilmoitettiin vähintään 460 rikosilmoituksella, rikoshyödyn ollessa vähintään 7,2 miljoonaa euroa. Nämä lukemat on esitetty alla olevassa taulukossa 1.

Tilastoja tulkittaessa on huomioitava, että analytiikkaan tehdyt kehitykselliset muutokset eivät vielä näy vuoden 2024 tilastoissa. Tilastoihin vaikuttavia seikkoja on useita: Kaikkia petoksia ei ilmoiteta poliisille ja tunnistettujen rikosilmoituksien ulkopuolelle jää tuntematon määrä ilmoituksia, johtuen esimerkiksi puutteellisista ilmoitustiedoista. Lisäksi poliisin järjestelmiin on tehty muutoksia tilastoinnin parantamiseksi.

Tietoverkkopetosten tekotavoissa lukuisia jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä

Tunnusomaista tietoverkkopetoksille on niiden muuttuva luonne. Uusia tekotapoja tulee ilmi jatkuvasti ja välillä jokin aiemmin esiintynyt ilmiö nousee uudelleen esiin hieman eri muodossa. Poliisi luokittelee tietoverkkoavusteiset petokset tekotavan ja rikoksen alkamistavan mukaan analyysia varten.

Vuonna 2024 suurin osa tietoverkkopetoksista alkoi tyypillisimmillään myynti-ilmoituksesta, puhelusta tai tekstiviestistä. Nämä rikoksen alkamistavat eivät juurikaan esiinny muissa petoslajeissa. Rakkaus- ja dokumenttipetoksissa yleisin rikoksen alkamistapa oli some-palvelu, kun taas sijoituspetos alkoi useimmin mainoksesta ja toimitusjohtajapetos sähköpostista. Myös sosiaalisen median, tekstiviestien ja puheluiden avulla toteutettujen verkkopetosten määrä oli suuri.

Suurin rikoshyöty aiheutui sähköpostitse ja puhelimitse alkaneiden petosten kautta.

Poliisi jaottelee verkkopetokset tekotavan lisäksi myös alaluokkiin tekotavan ilmiön tai rikoksen toteutusalustan mukaan. Huomionarvoisia ilmiöitä kuluneena vuonna olivat turvatilipetokset, pankkitunnusten kalastelu viranomaisten nimissä sekä lainapelottelut viranomaisena tai pankkivirkailijana esiintyen. Näiden lisäksi tietoverkkopetoksia tapahtui myös verkkopalveluiden sisällä, esimerkiksi käytetyn tavaran myyntialustoilla. Tällöin rikollinen usein aloitti kontaktin vastaamalla uhrin tekemään myynti-ilmoitukseen, ja lähetti tämän jälkeen petollisen linkin, joka johti uhrin syöttämään tietonsa aidon näköiselle tunnistautumissivulle.

On huomioitavaa, että poliisin ylläpitämä tietoverkkopetosten tilannekuva ei toistaiseksi sisällä tietoverkkopetoksiin lukeutuvia kauppapaikka- ja maksukorttipetoksia, joiden esiintyvyys on ylivoimaisesti yleisintä.

Rikoshyödyltä haitallisimmat tietoverkkopetosten alkamistavat 2024

Rikoshyödyn kautta tietoverkkoavusteisia petoksia tarkastellessa voidaan todeta, että haitallisimmat tietoverkkopetokset alkoivat sähköpostista tai puhelusta. Tekstiviestin tai hakukonetuloksen kautta alkaneet tietoverkkopetokset ovat rikoshyödyltään seuraavaksi merkittävimpiä. Jonkin verran rikoshyötyä menetettiin tietoverkkopetoksissa, jotka alkoivat some-palvelun, myynti-ilmoituksen tai mainoksen kautta. Pikaviestisovelluksesta tai deittipalvelusta alkaneissa tietoverkkopetoksissa rikoshyöty oli vuoden 2024 aineiston perustella pienin.

Lukumääräisesti yleisimmät tietoverkkopetosten alkamistavat 2024

Lukumäärin tarkasteltuna vuonna 2024 tietoverkkoavusteinen petos alkoi tyypillisimmillään myynti-ilmoituksesta. Seuraavaksi lukumääräisesti yleisimpiä olivat some-palvelun, tekstiviestin ja puhelun kautta alkaneet tietoverkkopetokset. Myös sähköpostista alkaneita tietoverkkopetoksia oli paljon.

Lukumäärin tarkasteltuna vuonna 2024 esiintyi vähemmän hakukoneen, mainoksen ja pikaviestisovelluksen kautta alkaneita tietoverkkopetoksia. Deittipalvelun kautta alkaneita tietoverkkopetoksia oli lukumääräisesti vähiten.

Uhriksi voi joutua kuka tahansa

Tarkastellessa tietoverkkoavusteisia petoksia kokonaisuutena uhrien ikäjakaumissa tai sukupuolessa ei erityisesti esiinny korostuvia ryhmiä. Eri petoslajeissa havaitaan eroavaisuuksia ikäryhmien ja sukupuolen perusteella. Tietojenkalasteluissa sekä rakkaus- ja dokumenttipetoksissa korostuu naisten osuus rikosten uhreina, kun taas miesten osuus sijoituspetosten uhreina on suhteellisesti suurempi.

Uhrien osalta tietoverkkopetostyypit vaihtelevat myös eri ikäryhmien välillä. Iäkkäämmän väestön, 70-79-vuotiaiden osuus korostuu tietojenkalastelujen uhreissa, kun taas 60-69-vuotiaiden osuus on suurin sijoituspetoksissa. Rakkaus- ja sijoituspetosten uhrien lukumäärissä korostuivat 60-69- ja 70-79-vuotiaat. Nuorempi polvikaan ei ole turvassa tietoverkkopetoksilta. Heidän osuutensa ei korostu erityisesti jossain tietyssä petoslajissa, vaan jakautuu tasaisesti eri petoslajien välillä.

Tietoverkkopetoksista epäillyt henkilöt ovat taustoiltaan sekä suomalaisia että ulkomaisia. Esitutkinnoissa on usein kansainvälinen ulottuvuus jo sen vuoksi, että rikolliset välittävät tilisiirrot pikaisesti ulkomaisille tileille. Tämän tyyppiseen rikollisuuteen liittyy usein bulvaanien käyttö muun muassa rahansiirtojen toteuttamiseksi.

Poliisi reagoi kasvaneisiin tietoverkkopetosmääriin

Suomen poliisi vastasi tietoverkkopetosrikosten kasvuun perustamalla toukokuun 2024 alusta valtakunnallisen Tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön Sisä-Suomen poliisilaitokseen. Yksikkö ylläpitää valtakunnallista tilannekuvaa tietoverkkopetoksista poliisille tehtyjen rikosilmoitusten perusteella sekä tutkii ja koordinoi tietoverkkopetosten tutkintaa ja tekee toimia tietoverkkopetollisuuden ennalta estämiseksi. Yksikkö toimii pilottina, joka päättyy vuoden 2025 lopussa. Tämän jälkeen Poliisihallitus tekee päätöksen jatkosta. Pilotin tarkoituksena on tehostaa valtakunnallisen tilannekuvan ajantasaisuutta yhteistyössä KRP:n ja muiden sidosryhmien kanssa, tehostaa rikoshyödyn pysäyttämistä ja palauttamista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja kohdistaa rikosvastuuta vakavien rikosten tekijöihin.

Tiedotetta muokattu. Korjattu tekstin lukema vastaamaan taulukon tietoja.