Törkeissä väkivaltarikoksissa huomattava nousu – liikenne väheni, ylinopeudet lisääntyivät

Vuosi 2020 oli monelta osin poikkeuksellinen ja Covid-19-epidemialla oli monenlaisia vaikutuksia myös Helsingin poliisin arkeen ja Helsingin rikostilastoihin.

Erilaisten rajoitusten ja suojaustoimenpiteiden ansiosta poliisin henkilöstö sairasti normaalia vähemmän. Koronan takia myös monet koulutukset peruuntuivat ja näin ollen poliisin resurssit olivat tavanomaista paremmat. Tämä näkyi esimerkiksi liikenteen valvonnan tehostumisena. Myös hälytys- ja valvontatoiminnon resurssit ovat olleet tavanomaista paremmat, mikä näkyy toimintavalmiusajan paranemisena.

Erityisen selvästi koronan aiheuttamat rajoitukset näyttäytyivät poliisilaitoksen lupapalveluissa. Passeja haettiin viime vuonna yli 42 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Merkittävän poikkeuksen vuoden 2020 rikostilastoihin tuo myös laaja psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto, johon liittyen kirjattiin pelkästään Helsingin poliisilaitokselle 6 470 rikosilmoitusta. Kokonaisuus selittää pitkälti 16,5 prosentin nousun omaisuusrikoksissa, joiden alle kiristysrikokset kirjataan.

Törkeät pahoinpitelyt ja tapon yritykset lisääntyivät huomattavasti

Henkirikoksia tuli Helsingissä viime vuonna poliisin tietoon kuusi kappaletta, mikä on kolme vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan tapon yritysten ja törkeiden pahoinpitelyjen määrät ovat nousseet huomattavasti.

– Näissä rikoksissa ei ole havaittavissa mitään yksittäistä kasvua selittävää tekijää. Yhä useammassa rikoksessa on viitteitä huumausaineiden käyttöön tai niiden välitykseen liittyvistä riidoista. Myös mielenterveysongelmat ovat tyypillisiä vakavimpien väkivaltarikosten osapuolilla, toteaa rikostarkastaja Jari Koski.

Koski arvelee, että koronalla saattaa olla oma osuutensa myös väkivaltarikosten kasvussa.

– Kun ravintolat ovat olleet suljettuina, päihteitä on käytetty ulkotiloissa tai yksityisasunnoissa, joissa ei ole valvontaa, esimerkiksi järjestyksenvalvojaa tai muuta ulkopuolista, joka puuttumalla voisi ehkäistä vakavamman väkivaltatilanteen syntymisen.

Pahoinpitelyt yleisellä paikalla vähentyivät 11,4 prosenttia ja yksityisellä paikalla pahoinpitelyt lisääntyivät 13,4 prosenttia. Kotihälytystehtävien määrä nousi reilut 37 prosenttia eli 3 161 kappaleella.

– Keskusta-alueilla, joissa ravintoloita on paljon, hälytystehtävien määrä väheni. Sen sijaan joillakin asuinalueilla rikokset ovat lisääntyneet. Kotihälytystehtävissä lisäystä on ollut erityisesti niin sanotuissa metelikeikoissa, eli tapauksissa, joissa meno asunnossa on häirinnyt muita. Kodeissa on vietetty enemmän aikaa ja meno on yltynyt häiriöksi asti, kertoo hälytys- ja valvontayksikön johtaja, ylikomisario Seppo Kujala.

Huumausainekauppaa tehdään avoimesti netissä

Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä kasvoi Helsingissä. Huumausainerikoksia tuli vuonna 2020 Helsingin poliisin tietoon 6 713 kappaletta, kasvua edelliseen vuoteen oli 1 203 kappaletta eli lähes 22 prosenttia. Huumekauppa on siirtynyt suurelta osin kaduilta verkkoon.

– Aiemmin huumekauppa pyrittiin pitämään piilossa, mutta nyt huumeita myydään netissä hyvin avoimesti. Huumausaineiden osto- ja myyntitapahtumista jää nykyään poliisin haltuun huomattavasti yksityiskohtaisempia tietoja kuin aiemmin, toteaa rikostarkastaja Markku Heinikari.

– Epäillyn jäljiltä löytyy usein tarkat tiedot huumeiden osto- ja myyntihistoriasta. Tämä on lisännyt rikosilmoitusten määrää ja samalla poliisin kyvykkyys verkkoavusteisen huumekaupan torjuntaan lisääntyy koko ajan, mikä todennäköisesti lisää paljastettujen huumausanerikosten määrää myös tulevaisuudessa.

Heinikari kertoo esimerkiksi tullin takavarikoiman Silkkitie-palvelimen, josta löytyneiden tietojen perusteella Helsingin poliisilaitokselle kirjattiin vuonna 2020 yli kolmesataa rikosilmoitusta, joissa oli noin 500 rikosnimikettä eriasteisista huumausainerikoksista.

Huumausaineiden käytön lisääntyminen näkyy myös rattijuopumuksissa. Rattijuopumuksista 61,6 prosenttia oli viime vuonna niin sanottuja huumeratteja.

Liikenteen määrä väheni mutta liikennerikokset lisääntyivät

Rattijuopumusten määrä, kuten myös kaikkien liikennerikosten määrä lisääntyi Helsingissä viime vuonna. Ylikomisario Heikki Porolan mukaan koronalla oli asiaan vaikutusta.

– Meillä oli hyvin resurssia tehdä liikennevalvontaa ja taas toisaalta liikennevirrat olivat Helsingissä pienempiä, kun ihmiset tekivät etätöitä ja matkustusta oli rajoitettu. Tämä tarkoittaa, että ihmiset eivät jonottaneet ruuhkissa vaan liikenne oli väljempää. Sieltä sitten erottuivat esimerkiksi ylinopeudet, joiden määrä kasvoi 1 136 kappaleella edelliseen vuoteen verrattuna, Porola toteaa.

Passeja ei uusittu, kun matkustamaan ei päässyt

Helsingin poliisilaitos myönsi viime vuonna yli 42 000 passia vähemmän kuin vuonna 2019. Henkilökortteja haettiin 18,9 prosenttia vähemmin kuin vuotta aiemmin.

– Moni jätti passin hakematta, kun matkustamaan ei päässyt. Tämä voi tietää jatkossa ruuhkaa, kun rajoitukset aikanaan hellittää ja passit ovat päässeet menemään vanhoiksi. Henkilökorteissa taas oli vuonna 2019 piikki, kun ajokortit eivät enää kelvanneet henkilötodistuksena esimerkiksi passia haettaessa, sanoo ylikomisario Pekka Kallio lupapalveluista.