Turvallinen yleisötilaisuus on kaikkien oikeus

Kesä tuo tullessaan Hämeen alueelle useita isompia tapahtumia, joiden suunnittelu ja toteutus on tässä vaiheessa kevättä jo pitkällä. Hämeen poliisilaitos yhdessä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitosten kanssa haluaa muistuttaa, että yleisötapahtumien turvallisuus on järjestäjän vastuulla.

Yleisötapahtumien turvallisuus perustuu Suomessa useisiin lakeihin, jotka asettavat velvoitteita tapahtuman järjestäjälle. Järjestäjällä on vastuu varmistaa, että tapahtuma toteutetaan hyväksyttyjen suunnitelmien ja viranomaismääräysten mukaisesti. Poliisin, pelastusviranomaisten sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tehtävänä on varmistaa, että tapahtumat järjestetään lakien edellyttämällä tavalla eivätkä ne aiheuta vaaraa tapahtumakävijöille, sivullisille tai tapahtumaympäristölle. 

Kokoontumislain (530/1999) mukaan järjestäjä on vastuussa järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa. 

Kokoontumislain mukaisesti yleisötapahtuman järjestäjän on tehtävä tapahtumasta ilmoitus poliisille. Poliisi arvioi tapahtuman vaikutukset yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, ja voi tarvittaessa asettaa tapahtumalle ehtoja tai määräyksiä. Poliisi valvoo lain noudattamista ja puuttuu tilanteisiin, joissa tapahtuma tai sen järjestelyt aiheuttavat vaaraa tai häiriötä. 

– Lakien ja viranomaismääräysten tavoitteena on yksinomaan varmistaa, että tapahtumat olisivat turvallisia kaikille. Lähtökohta tulee olla, että vastuullinen tapahtumajärjestäjä ottaa tapahtuman turvallisuusvelvoitteet vakavasti, sanoo Hämeen poliisilaitoksen ylikomisario Timo Kuokkanen. 

Lisäksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta annetun lain (185/2025) perusteella yleisötapahtumat katsotaan kulutuspalveluiksi, joiden on oltava turvallisia kaikissa olosuhteissa ihmisille. Tapahtuman järjestäjän on arvioitava toimintaan liittyvät riskit ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vaarojen ehkäisemiseksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kulutuspalvelulain noudattamista tapahtumissa.

Pelastuslaki velvoittaa laatimaan pelastussuunnitelman

Pelastuslain (379/2011) mukaan järjestäjän on huolehdittava siitä, että tapahtumasta ei aiheudu vaaraa henkilöturvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Pelastuslaki edellyttää myös pelastussuunnitelman laatimista silloin, kun tapahtuman laajuus, yleisömäärä tai muu erityinen syy sitä edellyttää. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi pyroteknisten tuotteiden käyttö tai poikkeavat poistumisjärjestelyt. 

Pelastussuunnitelma on toimitettava pelastusviranomaiselle 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkamista. Pelastussuunnitelmassa tulee selvittää ja arvioida tapahtuman riskit ja määritellä niiden varalle turvallisuusjärjestelyt. Jos pelastusviranomainen arvioi nämä selvitykset ja järjestelyt puutteellisiksi, palautetaan suunnitelma täydennettäväksi. Pelastuslaitos toimittaa arvionsa suunnitelmasta poliisille, joka käyttää sitä oman päätöksenteon tukena.  

Pelastusviranomainen suorittaa tarvittaessa tapahtumassa valvontakäynnin, jossa järjestäjälle voidaan antaa neuvoja, ohjeita tai korjausmääräyksiä. Jos turvallisuuspuute on vakava, voi pelastusviranomainen määrätä sen korjattavaksi ennen yleisön päästämistä tapahtuma-alueelle.

Soihtujen ja pyroteknisten tuotteiden luvaton käyttö on peruste keskeyttää tapahtuma

Soihtujen, savujen ja muiden pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisötapahtumissa ei ole sallittua ilman dokumentoitua riskienhallintasuunnitelmaa, jonka tapahtumanjärjestäjä kuvaa turvallisuusasiakirjoissaan. Käyttäminen edellyttää siten erillistä lupaa ja viranomaisten hyväksyntää.

Väärinkäytettyinä savuja ja pyroteknisiä tuotteita ei voida pitää turvallisina tai vaarattomina. Pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisön joukossa aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin ja voi johtaa vaaratilanteisiin, tulipaloihin ja loukkaantumisiin. Lisäksi luvattomien pyroteknisten tuotteiden käyttämiseen voi liittyä terveysvaaroja. 

Savujen ja pyroteknisten tuotteiden käyttöön liittyy turvallisuusriskejä erityisesti sisätiloissa, mutta vaaratilanteita voi syntyä myös ulkotiloissa. Ulkotiloissa vaaraa voivat lisätä käyttöolosuhteet, joissa savut ja kaasut eivät pääse vapaasti tuulettumaan ja poistumaan. Tukesin mukaan luvattomat pyrotekniset tuotteet voivat sisältää terveydelle vaaraa aiheuttavia yhdisteitä. Lyhytaikaisenkin altistuksen vaikutus pyroteknisten tuotteiden savulle tai kaasulle voi olla elinikäinen. 

Tapahtuman järjestäjän on huolehdittava siitä, ettei tapahtuma-alueelle tuoda kiellettyjä esineitä, ja tarkistettava tapahtuma-alue mahdollisesti ennakkoon jätetyistä luvattomista pyroteknisistä tuotteista. Tapahtuman turvallisuushenkilöstö tulee kouluttaa tunnistamaan tuotteet sekä toimimaan oikein tilanteissa, joissa niiden käyttämistä havaitaan.

Soihtujen ja pyrotekniikan käytöstä aiheutuvia keskeisiä vaaroja ovat muun muassa:

• avotulen ja kipinän aiheuttamat palovammat
• vaatteiden, rakenteiden ja tilapäisten rakennelmien syttymisvaara
• savukaasujen aiheuttamat terveyshaitat
• räjähteiden käytöstä aiheutuvat näkö- ja kuulovammat sekä vammat raajoissa
• näkyvyyden heikkeneminen, joka vaikeuttaa poistumisreittien käyttöä

Hämeen poliisilaitos ja alueen pelastusviranomaiset arvioivat erikseen yleisötilaisuuksien turvallisuusriskit ja määräävät niiden perusteella tapahtumalle ehdot. 

Poliisi puuttuu luvattomaan pyroteknisten tuotteiden käyttöön ja tarvittaessa keskeyttää tapahtuman järjestyksen ja turvallisuuden palauttamiseksi. Poliisi velvoittaa tapahtuman järjestäjää keskeyttämään yleisötilaisuuden, mikäli tapahtumassa käytetään lainvastaisesti pyroteknisiä tai muita vaarallisia tuotteita tai aineita siten, että se vaarantaa yleisötilaisuuteen osallistuvien terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. 

– Velvoite keskeyttämisille kirjataan erityisesti sellaisten yleisötapahtumien päätöksiin, missä arvioimme luvattomien pyroteknisten tuotteiden käytön olevan mahdollinen, sanoo ylikomisario Timo Kuokkanen.

Järjestäjällä on velvollisuus ohjata altistumis- tai vaarassa olevat turvalliselle alueelle pelastussuunnitelman mukaisesti. Yleisötilaisuutta voidaan jatkaa sen jälkeen, kun vaara on poistettu. 

– Spontaani soihtujen käyttäminen yleisötilaisuuksissa on levinnyt maailmalta myös Suomeen. Soihduista on tapahtumissa aiheutunut vakaviakin palovammoja, kun palava soihtu on osunut toiseen ihmiseen. Katsomoissa käytetyt savuheitteet tai -panokset ovat aiheuttaneet hengitystieoireita täysin sivullisille katsojille. Kyse on siis toiminnasta, joka voi aiheuttaa muille ihmisille todellisen ja välittömän vaaran muille ihmisille, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tero Haapala kertoo. 

Savujen, soihtujen ja muiden pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisön joukossa voi johtaa erittäin vakavaan onnettomuuteen. Tuotteiden käyttö voi aiheuttaa sekä niiden käyttäjien että täysin sivullisten henkilöiden loukkaantumisen, vaikka tuotteen käyttäjä ei olisi näin tarkoittanutkaan. Yleisön liike, ennakoimaton reagointi sekä tuotteiden käyttäytymisen ja vaikutusten arvaamattomuus tekevät tilanteesta erittäin vaikeasti hallittavan. 

– Pyrotekniikan käyttö väärällä tavalla luo tilanteen, jossa vakava vahinko voi syntyä nopeasti ilman kontrollia. Jos tapahtumassa esiintyvä riski ei ole nopeasti hallittavissa eikä yleisön turvallisuutta voida varmistaa, ei tapahtuman vaarallisen osan keskeyttäminen ole enää valinta vaan järjestäjän velvollisuus, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Mira Leinonen painottaa.

Huolellinen ennakkosuunnittelu avainasemassa

Kattavalla ennakkosuunnittelulla tapahtumajärjestäjä vähentää riskejä ja mahdollistaa turvallisen tapahtuman kaikille.

Tapahtumajärjestäjä, muista ainakin nämä ennakkovalmisteluissa:

• Laadi tarvittavat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat.
• Tee yleisötilaisuusilmoitus poliisille määräajassa.
• Toimittaa pelastussuunnitelma pelastusviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen tapahtumaa, mikäli laki sitä edellyttää.
• Varmistaa yhteistyö viranomaisten kanssa jo suunnitteluvaiheessa.
• Huolehtia turvallisuushenkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta.