Ulkomaan kansalaisten osuus rikoslakirikoksista epäillyistä kasvoi vuonna 2015 vajaa kolme prosenttia (2,7 %) verrattuna vuoteen 2014. Yli puolet ulkomaan kansalaisiin kohdistuvista rikosepäilyistä kohdistuu sellaisiin ulkomaan kansalaisiin, jotka eivät asu Suomessa vaan oleskelevat täällä tilapäisesti.
Eräissä rikoslajeissa ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuus on noussut huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Esimerkiksi pahoinpitelyrikoksissa määrä on noussut runsas 24 prosenttia ja raiskausrikoksissa lähes 20 prosenttia.
Vuonna 2015 ulkomaan kansalaiset olivat epäiltyinä lähes 4 000 pahoinpitelyrikokseen ja 217 raiskausrikokseen, kun määrät vuonna 2014 oli olivat noin 3 200 ja runsas 180.
Poliisin tietoon tulleiden ulkomaan kansalaisten syyksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä kasvoi yhteensä 37 rikoksella vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Seksuaalisten ahdistelujen osalta ulkomaan kansalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus kasvoi syys-joulukuussa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 32 rikoksella.
– Iso osa seksuaalisista ahdisteluista on sellaisia, joissa epäiltyä ei ole tiedossa. Syys-joulukuussa vuonna 2015 tällaisia rikoksia ilmoitettiin poliisille 60 kappaletta. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin vasta syksyllä 2014, joten vuosivertailuja ei sen vuoksi tästä vielä ole, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten osuus asianomistajina on kehittynyt melko tasaisesti, mutta se on kuitenkin hieman korkeampi kuin heidän osuutensa väestössä. Suomessa asuu vakituisesti yli 230 000 ulkomaan kansalaista. Turvapaikanhakijat eivät kuulu tähän lukuun.
Lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä ei näy merkittävästi rikostilastoissa
Poliisin tilastoissa ulkomaan kansalaisia koskeva rikosten määrä sisältää myös turvapaikanhakijoiden tekemiksi epäillyt rikokset. Nämä tapaukset voidaan kuitenkin erotella kokonaismäärästä.
Suomeen saapui viime vuonna yhteensä lähes 33 000 turvapaikanhakijaa, kun heitä edellisenä vuonna oli runsas 3 500.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ei juurikaan näy rikostilastossa, mutta hälytystehtävien laadussa sen sijaan jonkin verran.
- Maahantulon alkuvaiheessa etenkin vastaanottokeskuksissa tapahtuvat järjestyshäiriöt ja väkivallanteot ovat tyypillisiä etenkin sellaisissa kohteissa, joissa miesten osuus asukkaista on suuri, Kolehmainen sanoo.
Turvapaikanhakijoihin kuuluvien henkilöiden tekemiksi epäillyt seksuaalirikokset ovat herättäneet suurta huomiota julkisuudessa. 22 turvapaikanhakijaa oli epäiltynä seksuaaliseen ahdisteluun, 13 raiskaukseen, 12 törkeään raiskaukseen ja 2 pakottamiseen seksuaaliseen tekoon vuonna 2015.
Turvapaikanhakijoiden joukossa on ollut konfliktialueilta tulleita taistelijoita, ja poliisin tutkittavaksi on tullut joitakin konfliktialueilla tehtyjä, tutkinnallisesti hyvin vaativia sotarikoksia ja terrorismirikoksia.
Poliisin ennalta estävä toiminta lisääntynyt
Kaikki turvapaikanhakijailmiöön liittyvät poliisitehtävät kirjataan erityisellä projektikoodilla poliisin kenttäjärjestelmään. Tällaisia ovat tehtävät, joissa turvapaikanhakija on osallisena, esimerkiksi häiriötehtävät vastaanottokeskuksissa sekä kaikki muut poliisin suorittamat ennalta estävät partiointi-, kuljetus- tai valvontatehtävät, jotka liittyvät turvapaikanhakijoihin.
Lisäksi näihin kirjataan poliisin tekemä valistus- ja sidosryhmäyhteistyö sekä yleisötilaisuustehtävät.
– Turvapaikkatehtävien kokonaismäärä on viime aikoina hieman kasvanut, mutta tätä selittää poliisiin oman toiminnan lisääntyminen esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, Seppo Kolehmainen toteaa.
Turvapaikanhakijoihin liittyviä hälytystehtäviä on eniten vastaanottokeskuksissa. Ne ovat lähinnä turvapaikanhakijoiden keskinäisiä tappeluita, riitoja ja häiriökäyttäytymistä.
– Tiettyjen vastaanottokeskuksien lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen lähemmäs poliisin toimipisteitä parantaa poliisin mahdollisuuksia ja vastetta hälytystehtävien osalta, Kolehmainen sanoo.
19.1.2016 mennessä vastaanottokeskuksiin kohdistuneita iskuja on tiedossa 17, joista neljä on polttopulloiskuja. Lisäksi on ollut erilaisia ilkivallantekoja.
Poliisin suorittamat maasta poistamiset kasvussa
Poliisin toimesta poistettiin viime vuonna maasta yhtensä 3 174 henkilöä. Vastaava luku vuonna 2014 oli 2 802.
– Turvapaikanhakijamäärän kasvu ei vielä juurikaan näy maastapoistamistilastoissa. Poliisi on kuitenkin omassa toiminnassaan varautunut palautusten kasvuun, Kolehmainen sanoo.
Tilasto pdf, 285,6 kB
