Ympäristörikollisuus on yhä järjestäytyneempää ja ammattimaisempaa. Sen torjunta ja tutkiminen ovat myös aiempaa vaativampaa. Lahden Sibeliustalossa 7. – 8. lokakuuta järjestettävässä ympäristörikosseminaarissa käsitellään sekä suomalaista että kansainvälistä ympäristörikollisuutta ja sen torjuntaa viranomaisten näkökulmasta. Erityisinä teemoina ovat jätteet ja jätevirrat sekä järjestäytynyt rikollisuus.
- Ympäristörikosten taustalla ovat usein taloudelliset säästöt ja Suomessa ympäristörikokset luokitellaan osaksi talousrikollisuutta. Suomen ympäristörikollisuuden tilanne on pysynyt tilastollisesti lähes samanlaisena useita vuosia. Ympäristörikollisuutta on arvion mukaan Suomessa kuitenkin paljon enemmän kuin mitä viranomaisten tietoon tulee. Niukoilla resursseilla ympäristörikosten paljastaminen vaatii tehokasta viranomaisyhteistyötä ja toimivia toimintamalleja, kertoo seminaarin yksi luennoitsijoista, rikoskomisario Riku Lindqvist Keskusrikospoliisista.
Viranomaisten välinen yhteistyö ympäristörikosten torjunnassa
Suomessa ympäristörikollisuuden torjunnassa tehdään poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Seminaarin puheenvuoroissa käsitellään sitä, miten yhteistyömalli toimii käytännössä ja mitä hyötyjä sillä saadaan.
- Paneelikeskustelussa teemana on mm. se, kuinka moniviranomaisyhteistyötä on meillä kehitetty ja on mahdollista edelleen kehittää, nojautuen tieteellisessä tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin. Yksi osa tässä on esimerkiksi rikoshyödyn havaitseminen ja laskeminen, kertoo paneelikeskustelun vetäjä, erikoistutkija Terhi Kankaanranta Poliisiammattikorkeakoulusta.
Biodieselpetokset esimerkkinä ympäristörikosten merkittävyydestä.
Ympäristörikosten laajuutta ja merkittävyyttä valottaa Alankomaiden kansallisen ympäristön ja liikenteen tarkastusviraston EPA:n ympäristörikosten tiedustelu- ja tutkimuspalveluiden johtajan Edwin Lakerveldin esitys, jossa käsitellään biodieselpetoksia.
Alankomaat on yksi EU:n suurimmista biodieselin tuottajista. Esityksessä käydään läpi useita tapauksia, joiden rikoshyöty on ollut arviolta yli 100 miljoonaa euroa. Esityksestäni saa perusteellisen käsityksen petos-rikollisuuden toimintatavoista ja niiden ympäristövaikutuksista, hän kuvailee.
Seminaari kokoaa noin sata asiantuntijaa ja luennoitsijaa
Seminaarin luennoitsijat ovat oman erikoisalansa huippuasiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa sekä Yhdysvalloista. Osa heistä on paikan päällä seminaarissa ja osa pitää esityksensä videon välityksellä.
Seminaarin osallistujat ovat ympäristörikollisuuden ennaltaehkäisyn, torjunnan ja rikostutkinnan kannalta tärkeitä viranomaisia ja asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta. Lahden Sibeliustalolla on hieman alle sata osallistujaa ja videoyhteyden välityksellä lisäksi muutamia kymmeniä.
- Pääosa osallistujista on suomalaisia, mutta järjestäjinä olemme erityisen iloisia siitä, että matkustaminen on helpottunut ja näin olemme saaneet jonkin verran kansainvälisiä osallistujia ja luennoitsijoita paikan päälle, kertoo seminaarin järjestelyistä vastaava rikostarkastaja Minna Riski Hämeen poliisilaitokselta.
Seminaari on englanninkielinen. Seminaarin verkkosivuilla ohjelma on sekä suomeksi että englanniksi. Sivuilta löytyvät luennoitsijoiden sekä muutamien seminaarissa käsiteltävien aiheiden laajemmat esittelyt. Sivut täydentyvät vielä ennen seminaaria.
Seminaari on osa Lahden ympäristöpääkaupunkivuotta
Tämä ympäristörikosseminaari on yksi Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden tapahtumista ja sen järjestävät yhteistyössä Hämeen poliisilaitos, Poliisiammattikorkeakoulu ja Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021.
Seminaarin sivut löytyvät poliisin verkkosivuilta ja seminaaria koskevia julkaisuja voi seurata Hämeen poliisilaitoksen somekanavilla, pääasiassa Instagramissa.
Hämeen poliisilaitoksen sosiaalisen median kanavat:
Twitter: @Hameenpoliisi
Facebook: @hameenpoliisilaitos
Instagram: @Hameenpoliisi
