Yhdenvertaisuuden edistäminen lisää luottamusta poliisiin

Poliisi yhdenvertaisuuskysymysten osaajana

Poliisi on itse määritellyt itselleen vision: poliisi haluaa olla kaikkien turvaaja kaikkina aikoina. Se on hieno ja iso lupaus, jonka täyttäminen kuitenkin vaatii työtä monella saralla. Yhdenvertaisuuskysymykset ovatkin nousseet keskiöön paitsi kehittyneen lainsäädännön, myös muuttuneen maailman myötä. 

Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 2015 ja sen myötä viranomaisen ja työnantajan velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta. Lain mukaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassa tulee arvioida ja on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu myös poliisin tulosohjauksen yhdeksi painopisteeksi. Poliisihallituksella on myös työn alla uusi valtakunnallinen Poliisin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Pelkästään poliisi organisaationa on läpileikkaus Suomessa asuvista ihmisistä. Poliisin tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti – niin organisaation sisällä kuin asiakaskunnassakin. Pelkästään jo lainsäädännön kehittymisenkin vuoksi tulevaisuuden poliisilta voimme odottaa yhdenvertaisuuskysymysten osaamista ja ihmisoikeuksien kunnioitusta entistä paremmin. Ilman kansalaisten luottamusta poliisin toimintaedellytykset ovat varsin heikot. Poliisihallituksella on nykyään oma työryhmänsä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksen pohtimiseen ja kehittämiseen. Itse kuulun ryhmään ja olen jo saanut huomata, kuinka tärkeäksi yhdenvertaisuuden edistäminen poliisissa koetaan. Poliisin monimuotoisuus näkyy oivallisesti esimerkiksi kyseisen ryhmän sisällä ja työryhmä haluaa hyödyntää tätä lähtökohtaa keskustellessaan eri vähemmistöjen edustajien kanssa. Tärkeä vuoropuhelu on jo alkanut!

Yhdenvertainen turvallisuus

Sisäisen turvallisuuden selvityksissä on huomattu, että turvallisuus ei toteudu yhdenvertaisesti kaikille. Selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset nuoret kokevat muita nuoria enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa. Ikääntyneet joutuvat sen sijaan rikoksen uhriksi harvemmin kuin muu väestö. Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten ja kaikista tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti Suomessa kuolleista ihmisistä kaksi kolmannesta on miehiä. 

Turvallisuusviranomaisten velvollisuus on tietysti turvata kaikkia yhtäläisesti, mutta selkeästi joidenkin tarve on suurempi kuin toisten ja tämä tulisi tunnistaa. Yhdenmukainen kohtelu ei nimittäin tarkoita yhdenvertaisuutta, vaan jotkut tarvitsevat ns. hieman parempaa palvelua, jotta he pääsevät yhdenvertaisesti oikeuksiinsa. Positiivisessa erityiskohtelussa onkin kyse tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeellisista erityistoimenpiteistä, joilla parannetaan tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden asemaa ja olosuhteita. Eri ryhmien välillä on siis eri etäisyyksiä päästä samaan paikkaan.

Yhdenvertaisuus poliisin sisällä heijastuu myös ulospäin

Yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeä osa kansalaisten kokonaisturvallisuuden muodostumisessa. Toimenpiteitä on suunnattava suoraan kansalaisten arkea ajatellen. Sen lisäksi työn pitää näkyä myös poliisin sisällä, sillä vasta silloin se on uskottavaa. Tärkeää yhdenvertaisuuden edistämisessä poliisin sisällä ei ole vain poliisiorganisaatiossa työskentelevät, vaan myös se, miltä poliisi näyttää ulospäin. Edistämällä poliisin sisällä esimerkiksi eri vähemmistöjen yhdenvertaista asemaa, lähetämme viestin koko yhteiskunnalle. Tämä parhaimmillaan paitsi turvaa ihmisoikeuksia, lisää myös kansalaisten keskuudessa luottamusta poliisiin. Poliisi voi myös uskottavammin valvoa ihmisoikeuksia, kun oma pesä on puhdas. Tämä vaatii tietenkin avointa keskustelukulttuuria.

Esimiehellä on vastuu

Jokainen hallinnossamme on omalta osaltaan vastuussa siitä, ettei käyttäydy tai yllytä muita käyttäytymään syrjivästi tai halventavasti. Nuoret poliisit omaksuvat usein vanhempien konkarien asenteet.  Esimiehillä on tässä aivan erityinen vastuu alaistensa toimintatavoista ja yleisestä ilmapiiristä. Esimiehen velvollisuus on aina puuttua, jos hänen tietoonsa tulee syrjivää tai halventavaa käyttäytymistä. Työntekijälläkin on velvollisuus tuoda havaitsemansa syrjintä tai epäasiallinen käyttäytyminen työnantajan tietoon. Esimiehen arkea myös poliisissa on muistaa, että asenteet virtaavat ylhäältä alas.

Muutokset asenteissa eivät tapahdu hetkessä. Esimiesten antamalla viestillä on iso vaikutus siihen, miten asiaan suhtaudutaan tulevaisuudessa. Jos esimies havaitsee puutteita yhdenvertaisessa kohtelussa, eikä puutu siihen, tulee siitä muiden silmissä hyväksyttyä. Pelkkä syrjinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen kitkeminen ei kuitenkaan riitä, kun tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta. Tällöin pidättäytyminen tietyistä asioista ei vie asioita eteenpäin aktiivisesti. Tavoitteena on nostaa kaikkien turvallisuus samalle tasolle, mikä voi vaatia positiivisen erityiskohtelun kaltaisia toimenpiteitä ja ylipäänsä eri väestöryhmien tarpeiden tunnistamista.

Kansalaisten luottamus on välttämätön poliisille

Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen on riippuvainen luottamuksesta poliisiin. Poliisiammattikorkeakoulun viharikoksiin liittyvässä raportissa (2019) on maininta, että tietoon tulleiden viharikosten määrään vaikuttaa tehtyjen rikosten lisäksi myös ihmisten alttius ilmoittaa epäillystä rikoksesta poliisille. Samassa raportissa mainitun Oikeusministeriön selvityksen (2016) mukaan vain 21 prosenttia kyselyyn vastanneista ja häirintää tai vihapuhetta kokeneista ilmoitti siitä jollekin taholle.  Yksi yleisin syy ilmoittamatta jättämiseen oli, etteivät vastaajat uskoneet, että asialle olisi tehty mitään.

Poliisin tulee olla luottamuksen arvoinen kaikille Suomessa asuville. Tähän teemaan liittyen Poliisin ennalta estävän työn strategiassakin vuosille 2019–2023 mainitaan, että ”poliisin ja vähemmistöryhmien välinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä kaikille osapuolille. Niiden kautta voidaan vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista, edistää hyviä väestösuhteita sekä lisätä vähemmistöryhmien luottamusta poliisiin ja yhteiskuntaan laajemmin. Vuorovaikutus edistää poliisin tiedonsaantia vähemmistöryhmien huolista, turvallisuusongelmista sekä siitä, mitkä seikat vaikuttavat eri vähemmistöryhmien turvallisuuteen ja turvattomuuden tunteeseen.”

Luottamus viranomaisiin on tärkeää juuri mm. viharikosten kitkemiseksi. Keväällä 2020 Elinkeinoelämän Valtuuskunta selvitti Arvo- ja asennetutkimuksessaan, kuinka koronakriisi on vaikuttanut suomalaisten luottamukseen 30 erilaista yhteiskunnassa vaikuttavaa tahoa tai toimijaa kohtaan. Tämän tutkimuksen mukaan poliisilla on korkea luottamus kansalaisten keskuudessa. Tämän perusteella olen toiveikas, että yhdenvertaisuustyötä jatkamalla myös kaikki viharikosten uhrit luottaisivat siihen, että poliisi toimii aktiivisesti heidän parhaakseen.

Linnea West
Vanhempi rikoskonstaapeli, HTM, YAMK-opiskelija
Pohjanmaan poliisilaitos