Ympäristörikokset mielletään yleensä omaksi erilliseksi rikoslajikseen, mutta luonnon ja elinympäristön pilaantumista aiheuttavaan toimintaan liittyy usein myös taloudellisen hyödyn tavoittelu. Laittoman toiminnan harjoittaja säästää esimerkiksi kaatopaikkamaksuissa ja ympäristönsuojeluun liittyvissä investoinneissa tai laiminlyö velvollisuutensa hakea ympäristölupaa. Kaakkois-Suomen poliisin talousrikosyksikkö vastaa ensisijaisesti poliisilaitoksen alueella ilmitulleiden ympäristörikosten tutkinnasta. Poliisin tietoon tulleiden ympäristörikosten määrä on kasvussa koko maassa.
Kesäkuussa 2017 Kymenlaakson käräjäoikeus langetti kouvolalaiselle yrittäjälle 30 päivää ehdollista vankeutta ympäristön turmelemisesta tämän otettua liikaa soraa ja hiekkaa ainakin 61 000 kuutiota omistamaltaan alueelta. Liikaoton määrä on suuri, ja se on jatkunut pidemmän aikaan. Vaarana on ollut pohjaveden pilaantuminen. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi miehen menettämään valtiolle 60 000 euroa rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen talousrikosyksikön toimenkuvaan kuuluu perinteisten talousrikosten tutkinnan ohella myös edellä kuvatun kaltaisten vakavien ympäristörikosten tutkinta. Ympäristörikoksella tarkoitetaan luonnon tai elinympäristön vahingoittamista, pilaamista tai ympäristösäännösten vastaista toimintaa, joka voi olla tahallista tai johtua huolimattomuudesta tai varomattomuudesta. Esimerkiksi pelkkä maan pilaantumisen riskin aiheuttaminen on jo ympäristörikos eli konkreettista pilaantumista ei tarvitse olla tapahtunut. Suurin osa ympäristörikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei päädy poliisin tutkittavaksi eikä näin ollen näy tilastoissa.
Kaakkois-Suomen talousrikosyksikössä on tällä hetkellä kaksi varsinaista ympäristörikoksiin perehtynyttä rikostutkijaa, joiden käsien kautta kaikki Kaakkois-Suomessa poliisin tietoon tulleet ympäristöjutut kulkevat. Suurin osa jutuista jää yksikön tutkijoiden hoidettavaksi. Talousrikosyksikössä tutkittavat ympäristörikosjutut ovat pääsääntöisesti laajahkoja ympäristön turmelemisjuttuja, joissa ympäristölle aiheutettu vahinko, kuten pohjaveden tai maaperän pilaantuminen tai pilaantumisen vaara, on huomattava ja tekijän saama rikoshyöty merkittävä. Yleisimpiä talousrikosyksikössä tutkittavia tapauksia ovat maa-ainesten luvaton tai lupamääräysten vastainen otto ja läjitys, vaarallisten aineiden ja rakennusjätteiden dumppaus sekä öljyvahingot.
Vakavan ympäristörikoksen tutkinta vaatii rikostutkijalta aina yhteistyötä niin paikallisten valvontaviranomaisten kuin syyttäjän kanssa. Tutkintaa käynnistettäessä tutkija, tutkinnanjohtaja, tekninen rikostutkija, syyttäjä, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ja usein myös ELY-keskuksen edustajat kokoontuvat yhteiseen aloituspalaveriin, jossa arvioidaan teon ympäristövaikutuksia, vakavuutta, kiireellisyyttä sekä sovitaan tutkinta-aikataulusta. Usein kunnan ympäristönsuojelu on ehtinyt suorittaa kohteeseen jo useita valvontakäyntejä ja muita toimia ennen kuin asia saatetaan poliisin tietoon. Ympäristönsuojeluviranomaiset ovat myös pääsääntöisesti selvittäneet toimijaan, yritykseen ja kiinteistöön liittyvät tiedot sekä dokumentoineet kohdetietoja ja keränneet kartta-aineiston tutkintapyynnön pohjaksi.
Ympäristörikostutkijan tehtävä on selvittää näytetulosten, asiantuntijalausuntojen ja rikoshyötylaskelmien avulla epäillyn ympäristörikoksen vakavuutta ja vaikutuksia. Tutkinta pohjaa mm. eri ympäristöasiantuntijoiden lausuntoihin ja laskelmiin teolla aiheutuneista taloudellisista vahingoista ja rikoksella mahdollisesti saadusta taloudellisesta hyödystä.
Ympäristörikosten määrä kasvussa Kaakkois-Suomessa
Vuonna 2016 esitutkintaan tuli koko maassa kaikkiaan 511 ympäristörikosta, edellisvuonna 397. Eniten kasvoi ympäristörikkomusten määrä, 181:sta 276:een. Ympäristön turmelemisia tuli poliisin tutkintaan 187 kappaletta, törkeitä ympäristön turmelemisia 11 ja tuottamuksellisia ympäristön turmelemisia 7 kappaletta.
Kaakkois-Suomen poliisin tietoon tulleet ympäristörikostapaukset lisääntyivät voimakkaasti viime vuonna. Kaakkois-Suomen talousrikosyksikölle tuli vuonna 2015 esitutkintaan yhteensä 7 ympäristörikosjuttua, joista viittä tutkittiin ympäristön turmelemisena ja yhtä törkeänä ympäristön turmelemisena. Vuonna 2016 tutkinnassa oli 8 ympäristörikosta, joista ympäristön turmelemisia oli puolet. Vuonna 2017 tutkittavien juttujen määrä nousi 16:een, ja peräti 15:ssä tutkittiin ensisijaisesti epäiltyä ympäristön turmelemista. Tällä hetkellä talousrikosyksikössä on työn alla 11 ympäristörikostapausta. Lähestulkoon kaikki Kaakkois-Suomen talousrikosyksikön tietoon tulleet ympäristörikokset selvitetään.
Ympäristörikosjuttujen määrän kasvua niin valtakunnallisesti kuin Kaakkois-Suomessa selittänee osaltaan esitutkintaviranomaisten ja ympäristönsuojeluviranomaisten tehostunut yhteistoiminta ja koulutus.
Liitteenä olevan kuvan lähde: Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu
Kaatopaikka jpg, 419,9 kB
