Navigointivalikko

Ihmiskauppa - perusteksti

Mitä ihmiskauppa tarkoittaa?

Ihmiskauppa ei ole hetkellistä kaupantekoa. Ihmiskauppa on hyväksikäytön prosessi, jossa tekijä pyrkii saamaan taloudellista hyötyä alistamalla uhria eri keinoin. Ihmiskaupan uhri on usein heikossa asemassa oleva ihminen, joka on tekijästä riippuvainen. Hänet voi olla alistettu esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkotyöhön. Taloudellisen hyödyn tavoittelu ei ole ehtona rikoksen tunnusmerkistön täyttymiselle. 

Joskus uhri on voinut aluksi suostua vapaaehtoisesti toimintaan, joka osoittautuu ihmiskaupaksi. Tällä ei ole merkitystä, jos hänet on saatu mukaan lainvastaisia keinoja käyttämällä. Alaikäisten osalta ihmiskauppa toteutuu, vaikka uhri olisi suostunut toimintaan houkuttelematta lainvastaisesti. Henkilö on voinut esimerkiksi alun perin lähteä vapaaehtoisesti mukaan prostituutiotoimintaan, mutta on joutunut hyväksikäytetyksi toiminnan edetessä. Olennaista on henkilön tosiasiallinen vapaus päättää asioistaan. Mikäli tällaista vapautta ei ole, teko saattaa olla ihmiskauppaa. 

Ihmiskauppa Suomessa

Suomessa ihmiskaupparikollisuutta on tullut esiin lähinnä seksuaalisissa tai työperäisissä hyväksikäyttötapauksissa. Suomessa on tullut tietoon myös ihmiskauppaa pakkoavioliittotarkoituksessa sekä hyväksikäyttöä rikollisessa toiminnassa.  

Ihmiskauppa ylittää usein valtioiden rajat. Suomi onkin pääasiassa ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa, mutta teko voi tapahtua kokonaisuudessaan myös Suomen rajojen sisäpuolella. Myös mahdollinen uhriutuminen on voinut tapahtua lähtö- tai kauttakulkumaassa tai Suomessa.

Suomen rikoslaissa ihmiskauppaa koskevat säädökset tulivat voimaan 1.8.2004. Rikoslain pykälien mukaan ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa ja kummankin yritys ovat rangaistavia tekoja. 

Rangaistukset

Ihmiskaupasta ja sen kaltaisista rikoksista rangaistuksena voi saada sakkoa tai vankeutta:

  • ihmiskaupasta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta
  • törkeästä ihmiskaupasta vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta
  • parituksesta sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta
  • törkeästä parituksesta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta
  • kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Ihmiskaupan torjunta

Ihmiskaupan ja sen kaltaisten rikosten paljastaminen edellyttää poliisilta pitkäjännitteistä ja tehokasta toimintaa. Poliisin tehtävänä on varmistaa, että käytettävissä on riittävästi erityisosaamista hallitsemaan ihmiskaupparikollisuuteen liittyvät erityispiirteet. 

Tehokas ihmiskaupan torjunta koskee koko poliisitoimintaa. Ihmiskaupan uhrit on osattava tunnistaa ensipartiosta esitutkintaan ja ohjata heidät auttamisjärjestelmän piiriin. 

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Poliisi kiinnittää ihmiskaupan uhrin tunnistamiseen erityistä huomiota

  • kun poliisin asiakkaana on henkilö seksipalvelujen myyntiin liittyen
  • kun selvitellään luvatonta tai säädösten vastaista työvoiman käyttöä
  • kun kyseessä ovat rikosepäilyt liittyen laittoman maahantulon järjestämiseen 
  • kerjäämiseen liittyvissä rikosepäilyissä
  • turvapaikkamenettelyssä
  • lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa kyseessä voi olla pakkoavioliitto ihmiskaupan muotona.

Luottamus on tärkeää tutkinnassa

Ihmiskauppa ja sen kaltaiset rikokset ovat pitkälti piilorikollisuutta, jonka paljastaminen ja tutkiminen on haasteellista.

Näytön saamista epäillyistä rikoksista vaikeuttavat esimerkiksi kulttuurisidonnaiset asiat. Uhri saattaa tulla maasta, jossa kansalaiset eivät koe poliisia auttavaksi tahoksi, eivätkä siksi uskalla luottaa poliisiin ja hakea apua. Aina uhri ei edes koe olevansa uhri, sillä myös lähtömaassa ovat elinolot saattaneet olla hyvin huonot. 

Poliisin ja ihmiskaupan uhrin välinen luottamus on tärkeää. Poliisi pyrkii siihen, että ihmiskaupan uhri voisi asioida poliisissa yhden ja saman ihmisen kanssa Poliisilla ei ole erityisyksikköä, joka tutkisi kaikki ihmiskauppatapaukset, vaan tapaukset tutkitaan eri yksiköissä riippuen ihmiskaupan muodosta. 

Ihmiskaupparikoksia tutkivat poliisit saavat alaan erikoiskoulutuksen. Poliisin apuna on myös ihmiskauppaverkosto, jonka tarkoitus on varmistaa ajantasainen tieto ja taito.

Poliisi ei pysty yksin omalla toiminnallaan torjumaan ihmiskauppaa. Yhteistyö muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tiivistä. 

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa:

  • ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
  • rikosuhripäivystys
  • ihmiskaupparaportoija
  • ihmiskauppakoordinaattori. 

Poliisi ohjaa kaikki ihmiskaupan uhrit auttamisjärjestelmään.

Ihmiskauppa - hyvä muistaa

Hyvä muistaa

Kuka tahansa voi havaita ihmiskauppaan viittaavaa toimintaa.

  • Ilmoita havaintosi poliisille, älä yritä selvittää rikosta itse.
  • Jos tilanne on kiireellinen, soita yleiseen hätänumeroon 112.
  • Jos epäilet kohdanneesi ihmiskaupan uhrin, keskustele mahdollisuuksien mukaan avun hakemisesta. Muista kuitenkin turvallisuus. 
  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä saat ohjausta ja neuvontaa.

Lisätietoa ihmiskaupasta sekä auttamisjärjestelmästä Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän verkkosivuilla

Rikosuhripäivystyksellä on erityistukipalvelu ihmiskaupan tai sen lähirikosten uhreille. Sen suora sähköpostiosoite on [email protected]

Ajantasainen lainsäädäntö rikoslaissa Finlexissä

Etualalla poliisin hihamerkki, taustalla oranssi auringonvalo.

Ihmiskaupan kaltaiset rikokset -haitarin johdanto

Ihmiskaupan kaltaiset rikokset

Hyvin lähellä ihmiskauppaa rikosoikeudellisesti ovat törkeä paritus, törkeä laittoman maahantulon järjestäminen ja kiskonnantapainen työsyrjintä. Näitä rikoslajeja voidaan kutsua ihmiskaupan kaltaiseksi rikollisuudeksi. On tavallista, että näitä rikoksia tutkiessa poliisi toteaa, että kyseessä onkin ihmiskauppa tai törkeä ihmiskauppa. 

Ihmiskaupan kaltaiset rikokset -haitari