Järjestäytynyt rikollisuus

Järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan rikoslain mukaan vähintään kolmesta henkilöstä koostuvaa ryhmää, joka tekee yhteistuumin vakavia rikoksia.

Näkyvin ilmenemismuoto ovat tunnukselliset ryhmät, joiden toimintaa leimaa väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen. 

Rakenteet yhä useammin verkostomaisia

Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmärakenteet ovat hierarkkisten ryhmien lisäksi yhä useammin verkostomaisia ja tarpeiden mukaan nopeasti joustavia ja tapauskohtaisia. Päätavoitteena on kerätä mahdollisimman suurta rikoshyötyä rikollisen toiminnan lisäksi yhä useammin myös lailliselta näyttävän toiminnan kautta. Ryhmien toiminta on myös Suomessa entisestään kansainvälistynyt.

Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien ryhmien määrä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa. Keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii noin 90 ryhmää ja näillä ryhmillä on jäseniä noin 900-1 000.

Suomessa pääsääntöisesti kotimaista rikollisuutta

Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on pääsääntöisesti kotimaista. Toiminta on kuitenkin entistä kansainvälisempää. Useimmat järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät yhteistyötä erityisesti Venäjällä ja Baltiassa toimivien rikollisryhmien kanssa.

Rikolliset moottoripyöräjengit eli niin sanotut liivijengit rantautuivat Suomeen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, kun yleinen kansainvälistymiskehitys alkoi ja liikkuvuus lisääntyi. Jengit ovat jatkuvasti vahvistaneet asemiaan ja ovat 2000-luvulla levittäytyneet koko Suomeen.

Tällä hetkellä eri jengeillä on alaosastot tai toimintaa kaikilla suurimmilla paikkakunnilla. Tämän tyyppiset rikolliset moottoripyöräjengit ovat levinneet voimakkaasti kaikissa Itämeren alueen maissa. Merkittävää on, että nämä ryhmittymät katsovat olevansa järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella.

Tietoverkoissa haetaan rikoshyötyä petoksilla ja huijaamalla

Perinteisten tunnuksellisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien lisäksi rikoslaissa määritellyiksi ryhmiksi on oikeuskäytännössä katsottu myös esimerkiksi rajat ylittävän omaisuusrikollisuutta tekeviä ryhmiä. Niiden kokoonpano saattaa toimia vain yksittäisen rikoksen tai rikoksien tekemisen ajan. 

Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää varsinkin kansainvälisesti yhä enemmän tietoverkkoja rikollisessa toiminnassa, tekomuotoina ovat mm. erilaiset petokset ja huijaukset, joilla yksittäisiä henkilöitä tai yrityksien toimijoita yritetään saada maksamaan erilaisia rahasummia. Pienemmistäkin summista voi tulla suurta rikoshyötyä verkon mahdollistaman volyymin vuoksi.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Poliisi torjuu järjestäytynyttä rikollisuutta perinteisen rikostorjunnan lisäksi myös hallinnollisen rikostorjunnan keinoin. Siinä pyritään ennalta estämään rikoshaittoja tiiviin viranomaisyhteistyön sekä yksityisen sektorin toimijoiden panoksen kautta. 

Tämän lisäksi Exit-toiminnalla tuetaan ryhmistä irtautumista tilanteissa, joissa jäsen yrittää sieltä erota. Hallinnollinen rikostorjunta sekä Exit-toiminta ovat tämän alan ennalta estävää toimintaa.

Yhteiskunnan sekä yksilöiden kannalta ennalta estäminen on aina tarkoituksenmukaisempaa ja taloudellisempaa kuin rikosten tutkiminen.