Kuolemantapaukset

Poliisille ilmoitetaan vuosittain noin 10 000 kuolemantapauksesta. Poliisi ottaa vastaan ilmoituksen kuolemasta ja käy tapahtumapaikalla.

Kaikissa tapauksissa poliisi kuitenkaan tee varsinaista kuolemansyyn tutkintaa.  Poliisin on suoritettava oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn tutkinta, kun 

• kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa
• kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä
• kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi.

Tuntemattomien vainajien kuolemansyyn selvittäminen edellyttää yleensä oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvittämistä. Lisäksi kuolemansyy selvitetään, kun kuolema on tapahtunut erityisissä olosuhteissa kuten 

• asevelvollisuuslain nojalla palveluksessa oltaessa
• kiinniotettuna
• päihtymyksen vuoksi säilöön otettuna
• pidätettynä
• vangittuna
• tahdostaan riippumattomassa hoidossa
• muissa vastaavissa oloissa.

Muissa tilanteissa kuolemansyyn selvittäminen tapahtuu terveydenhuollon piirissä lääketieteellisenä kuolemansyyn selvittämisenä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjaa ja valvoo kuolemansyyn selvitystä Suomessa.

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus

Poliisi käyttää tutkinnassa apuna yleensä oikeuslääkäriä. Useimmissa tapauksissa poliisi määrää useimmissa tapauksissa vainajalle tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen. Avaukseen ei tarvita vainajan omaisten suostumusta. Ruumiinavaustoiminnasta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ruumiinavaus tehdään yleensä viikon kuluessa. Ruumiinavauksia tehdään Suomessa viidellä paikkakunnalla (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu). Vainajan kuljetus ruumiinavauspaikkaan ja sieltä takaisin lähtöpaikkakunnalle tapahtuu valtion kustannuksella.

Ruumiinavauksen jälkeen poliisi antaa yleensä omaisille alustavan palautteen ruumiinavauksen löydöksistä. Lopullisten tulosten ja lausuntojen valmistuminen saattaa kestää useita kuukausia, riippuen tarvittavien tutkimusten laajuudesta.

Poliisin tutkinnan keskeneräisyys ei yleensä estä vainajan hautaamista. Vainaja voidaan luovuttaa haudattavaksi useimmiten välittömästi ruumiinavauksen jälkeen. Oikeuslääkäri antaa tätä varten hautausluvan.

Vainajan yllä ollut omaisuus

Poliisi huolehtii vainajan yllä olevasta omaisuudesta, sen haltuun ottamisesta ja luovuttamisesta omaisille.

Muut tutkintatoimet

Poliisi selvittää tutkinnassa muun muassa vainajan elinaikaista toimintaa, kuolinhetken tapahtumia ja olosuhteita. Näiden selvittämisessä saattaa olla tarve tehdä tutkintaa vainajan löytö- tai kuolinpaikalla ja kuulla ihmisiä, joilla voi olla tutkintaan vaikuttavaa tietoa.

Tieto kuolemasta ja kuolinsyystä omaisille

Tutkinnan valmistuttua poliisi antaa tiedon tutkinnan tuloksista omaisille. Kuolinsyyhyn liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä ja poliisi voi antaa niistä tietoa vain erikseen säädetyin perustein.

Tietoa voidaan antaa 

• vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen
• vakuutus- tai eläkelaitokselle, jos luovuttamiseen on perusteltu tarve etuuden saamista koskevan hakemuksen käsittelemiseksi
• tuomioistuimelle, muulle viranomaiselle tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus
• sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu.

Surusta toipuminen

Surusta toipumisessa on lähipiirillä tärkeä merkitys. Joskus toipumiseen tarvitaan kuitenkin ammattiapua. Psykososiaalinen tuki ja kriisiapu ovat osa perusterveydenhuollon päivystystä.  Poliisi on velvollinen ohjaamaan kriisiavun tarpeessa olevaa avun piiriin. Apua voi tiedustella ympäri vuorokauden oman kotipaikan terveydenhuollon päivystyksestä.