Poliisiylijohtajan puhe poliisien valajuhlassa 23.9.2022

Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristömme perusteellisesti ja pysyvästi. Suomi on hakenut Naton jäseneksi ja suomalaisten maanpuolustustahto on korkeampi kuin koskaan sen mittaushistoriassa. 

Suomalaisen varautumisen perustana on kokonaisturvallisuus, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Yksi niistä on sisäinen turvallisuus.

Sisäministeriö selvitti keväällä suomalaisten käsityksiä turvallisuuden tunteesta. Lähes kolme neljästä koki elämänsä turvalliseksi. Turvallisuuden tunne oli parantunut, vaikka samaan aikaan ihmiset olivat huolissaan sotilaallisesta uhasta. 

Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että lähiympäristön rikosilmiöistä ihmisiä huolestuttavat eniten rattijuopot, ampuma-aseilla tehdyt rikokset, huumeiden käyttö ja myynti, seksuaalirikokset sekä pahoinpitelyt. Näille kaikille on yhteistä se, että ne saattavat aiheuttaa hengen ja terveyden vaaraa.

Syksyn edetessä energiakriisi ja hintojen nousu ovat vaikuttaneet meidän jokaisen arkeen. Valtioneuvoston tuoreen Kansalaispulssin mukaan ihmiset ovat huolissaan toimeentulostaan ja yli puolet on joutunut muuttamaan kulutustottumuksiaan.

Suomalaisten kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta on laskenut alimmilleen tutkimuksen mittaushistoriassa, samoin luottamus tulevaisuuteen.

Oikeudenmukaisuus on yksi poliisin keskeisistä arvoista. Poliisi on luotettava ja lahjomaton. Toimimme esimerkkinä muille niin virkatehtävissä kuin yksityiselämässä. Kohtelemme kaikki henkilöitä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. 

Nyt onkin erityisen tärkeää, että poliisi luo omalla toiminnallaan vakautta ja jatkaa päivittäistä työtään ammattitaitoisesti ja sovinnollisuutta edistäen. Meidän tehtävänä on palvella ja tarjota perusturvallisuutta kaikille. 

Ihmisten on luotettava siihen, että yhteiskunta pystyy puuttumaan turvallisuutta vaarantaviin ilmiöihin, estämään ne ennalta tai selvittämään ne viimeistään kiireellisessä hätätilanteessa. 

Se miten poliisi selviytyy omista tehtävistään, vaikuttaa myös muihin toimijoihin kokonaisturvallisuuden kentällä.

Hyvä juhlayleisö,

Poliisin toimintaan kohdistuu parhaillaan useita jopa eri suuntaan vetäviä voimia. Geopoliittisen tilanteen johdosta varautumista on jouduttu tehostamaan. Samaan aikaan valmistelemme yhdessä sisäministeriön kanssa suunnitelmaa toiminnan ja talouden vakauttamisesta sekä lyhyen aikavälin sopeuttamisesta. 

Poliisin tehtävänä on olla kaikkien turvaaja, kaikkina aikoina. Hallitus julkisti kuun alussa talousarvioesityksensä ensi vuodelle. Budjettiriihen päätösten myötä poliisin edellytykset onnistua tehtävässään ovat vähintäänkin kohtuulliset. Poliisimiesten määrä pyritään säilyttämään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti 7 500:ssa eli nykyisessä tasossa. 

Sopeuttamistarve ensi vuodelle on tämän hetken arviomme mukaan edelleen noin 14-15 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen välttämättömistä korjaustöistä emme voi kuitenkaan tinkiä, jotta henkilöstöllä olisi terveelliset, turvalliset ja toiminnalliset tilat. Tietojohtoinen ja ennakoiva poliisitoiminta tarvitsee niin ikään omat tietojärjestelmänsä. 

Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön tilaaman ulkopuolisen selvityksen mukaan poliisihallinnon esittämien tarvearvioiden ja budjetin määrärahojen ero tulee kasvamaan tulevina vuosina.

Meillä olisi esittää toimenpiteitä, joilla tuota eroa voitaisiin kuroa umpeen.

Yhteiskunnan kannalta olisi välttämätöntä, että poliisia kohtaan tunnettua luottamusta ja poliisin kykyä turvata kaikkia pystyttäisiin vahvistamaan: kaikissa tilanteissa, valtakunnallisesti ja tasapuolisesti, myös poikkeusoloissa.

Tätä tukisi se, että poliisin rahoituksesta voidaan tehdä pitkäjänteisiä ja ennustettavia päätöksiä, lainsäädäntömuutoksissa huomioidaan kustannusvaikutukset täysimääräisesti ja ydintehtäviin kuulumattomat tehtävät siirretään muualle. Poliisille tarvitaan lisäksi reservi tukemaan operatiivista kykyä poikkeusoloissa ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa.

Poliisin palvelu- ja toimipisteverkostoa pitäisi lisäksi kehittää ja toimintoja keskittää toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiin kohteisiin.

Poliisin hallintorakennetta olisi arvioitava ja selvitettävä vaihtoehdot toimintojen eri asteiseen keskittämiseen.

Poliisitoiminnan kehittämistyö tulisi turvata, erityisesti edistämällä digitalisaatiota.

Rikostorjunnan osalta pitäisi arvioida, voidaanko poliisin täysimääräisestä esitutkintavelvoitteesta luopua, hallinnollisten seuraamusten käyttöä lisätä ja rikosprosessin läpivirtausta nopeuttaa.

Kaikki edellä kuvatut toimenpiteet ovat luonnollisesti sellaisia, että ne edellyttävät poliittista keskustelua ja poliittisia päätöksiä. Poliisin roolina on tuoda esiin oma näkemyksensä sisäisen turvallisuuden asiantuntijana.

Tässä meillä onkin jossain määrin parannettavaa. Kaksi kolmesta keskeisten sidosryhmiemme päättäjistä arvioi, että poliisi osallistuu toimintakenttäänsä liittyvään julkiseen keskusteluun erittäin tai jokseenkin näkyvästi. 

Kolmannes kokee, että poliisi on vähän tai ei lainkaan mukana. Kyselyyn vastasi poliittisia vaikuttajia, kunnanjohtajia, johtavia virkamiehiä, poliisin neuvottelukuntien jäseniä sekä järjestöjen edustajia.

Hyvät valanantajat,

Poliisin tehtäväkenttä on viimeisten vuosien aikana pysyvästi monimutkaistunut ja laajentunut. Osaamisen vaatimustaso on moninkertaistunut ja lakisääteisiä velvoitteita on tullut lisää.

Suomessa arvot sirpaloituvat ja yhteiskunta moniarvoistuu. Sukupolvien väliset erot elämäntavoissa kasvavat. Tämä kaikki vaikuttaa yhteiskunnan sisäiseen koheesioon sekä viranomaistoimintaan koettuun luottamukseen. 

Hybridiuhat edellyttävät jatkuvaa valmiutta. Uhkiin vastaaminen vaatii useiden eri viranomaisten toimia, eikä tapahtumia voida aina erotella sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden lokeroihin. Informaatiolla pyritään vaikuttamaan henkiseen kestävyyteen ja päätöksentekoon. 

Samaan aikaan kun varaudumme uusiin uhkiin, perinteiset uhat sekä niihin liittyvät uudet ilmiöt vaativat huomiotamme. Poliisin haasteena on digitalisoituva ja monipuolistuva perinteinen rikollisuus, voimistuvat huolta aiheuttavat ilmiöt, kuten jatkuvasti koventuva järjestäytynyt rikollisuus, katujengit tai yksinäiset sudet ja ääri-ideologiaa ihailevat ryhmät. 

Vakavat väkivallanteot ovat pakottaneet muuttamaan toimintatapoja ja varustusta. Olemme panostaneet paljon siihen, että ensimmäisenä paikalle tulevalla poliisipartiolla on tieto, taito ja välineet kaikkiin tilanteisiin ja siten valmius pysäyttää välittömästi mikä tahansa ihmisiin kohdistuva vaarallinen toiminta tai rikos. Tämän takeena on teidän saama kansainvälisestikin arvotettu koulutus.

Suomalainen yhteiskunta luottaa teihin ja arvostaa tekemäänne työtä. Silti on hyvä muistaa, että olette läpäisseet vasta koulutuksen ensimmäisen vaiheen. Muuttuva työ edellyttää monipuolista osaamista ja jatkuvaa oppimisen kulttuuria.  

Työssä oppiminen on elinikäinen prosessi. Sen strategisina kärkinä poliisissa ovat joustavuus, valmentava johtaminen, monipuolinen osaaminen, hyvä työkyky ja uudenlaiset työnteon tavat. Korona-aika vauhditti erityisesti viimeistä. 

Poliisilain mukaisesti tuotamme turvallisuutta muiden viranomaisten, yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Meidän tärkein pääoma ja voimavara on viime kädessä luottamus. 

Se on ansaittava, eikä sitä ole missään olosuhteissa varaa menettää. Luottamus ansaitaan päivittäin sen perusteella, miten kohtaamme ja kohtelemme asiakkaitamme. 

Luottamuksen sinettinä on se, että noudatamme poliiseina myös itse tinkimättömästi lakia niin virantoimituksessa kuin vapaa-aikanakin. 

Toivon, ja asiallisesti edellytän, että te kaikki ymmärrätte valassanne antamanne lupauksen siitä, että pyritte parhaan kykynne ja taitonne mukaan käyttäytymään aina ja kaikissa tilanteissa poliisin arvolle sopivalla tavalla. 

Tehkää työnne jämäkän oikeudenmukaisesti, mutta inhimillisesti ja erilaiset ihmiset heidän taustansakin huomioon ottaen.  

Toivotan teille onnea ja menestystä vaativassa tehtävässänne.