Poliisin tehtävään arjen turvaajana vaikuttavat yhä moninaisemmat ja lisääntyvät haasteet – niihin vastaamiseen tarvitaan riittävät voimavarat

Mitkä ovat poliisitoiminnan kannalta keskeiset muutosajurit, jotka vaikuttavat poliisin työhön ja tulevaisuuteen? Mihin voi ja kannattaa vaikuttaa? Mitä kyvykkyyksiä poliisilla on? Mitä pitäisi kehittää? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia poliisin toimintaympäristöanalyyseillä. 

Poliisi on julkaissut laajan toimintaympäristöanalyysipaketin, joka koostuu kahdesta erillisestä raportista – ulkoisesta ja sisäisestä toimintaympäristöanalyysistä. Toimintaympäristöanalyysipaketin on koostanut Poliisihallituksen Analyysitoiminto. Valmisteluun on osallistunut laaja joukko poliisihallinnon asiantuntijoita ja verkostoja. Analyysit pohjautuvat mahdollisimman tuoreeseen ja laaja-alaiseen tutkimustietoon, selvityksiin sekä asiantuntijanäkemyksiin.  

Pohjana poliisin toimintaympäristötarkastelun perusmalli

Toimintaympäristöanalyysin ensimmäisen osan tavoitteena on kuvata ulkoisen toimintaympäristön muutokset poliisin toimintaympäristötarkastelun perusmallin mukaisesti. Tarkastelua on tehty viidestä näkökulmasta; väestö, suunnitellut muutokset, julkinen keskustelu, rikollisuus sekä teknologia. 

Toinen osa eli sisäinen tarkastelu kulkee nimellä pääoma-analyysi. Pääoma-analyysillä kartoitetaan, missä määrin käytettävissä olevilla voimavaroilla on mahdollista vastata ulkoisen toimintaympäristön muutoksiin sekä annetaan toimenpidesuosituksia. Pääomajaottelu noudattelee niin ikään toimintaympäristötarkastelun perusmallia eli näkökulmat ovat inhimillinen pääoma, taloudellinen pääoma, rakenteellinen pääoma, fyysinen pääoma sekä suhdepääoma. Kokonaisuutta on tarkasteltu lisäksi yleisesti tietojohtamisen näkökulmasta.

Poliisin muuttuva toimintaympäristö

Poliisi kohtaa nykypäivänä yhä kovempaa ja monimuotoisempaa rikollisuutta. On järjestäytynyttä, kansainvälistä rikollisuutta, verkossa tapahtuvaa rikollisuutta kuin myös perinteisiä rikollisuuden muotoja. Lasten ja nuorten tekemät rikokset ja toisaalta myös heihin kohdistuva rikollisuus on yhä voimakkaammin esillä paitsi mediassa myös poliisin oman toiminnan prioriteeteissa. 

Poliisin toimintaympäristön muuttuessa myös kansalaisten odotukset ja tarpeet poliisia kohtaan muuttuvat. Keskeisiä tarpeisiin vaikuttavia tekijöitä ovat Suomen aluekehityksen muutostekijät, ikärakenteen muutokset sekä kulttuurinen monimuotoistuminen. Jo lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että poliisi on yhä enemmän tekemisissä ikääntyneempien, yksin asuvien tai muun kielisten ihmisten kanssa. Poliisin on pystyttävä palvelemaan yhdenvertaisesti erilaisia, eri taustoista tulevia ihmisiä. Suuret kaupunkialueet vahvistuvat yhä enemmän. Keskeisinä vaikuttimina ovat myös digitalisoituminen ja siihen liittyvät odotukset sekä voimakas teknologiakehitys. 

Suomalaiset luottavat vahvasti poliisiin. Samalla poliisiin kohdistuu entistä suurempia odotuksia ja sille asetetaan koko ajan uusia lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Kansalaisten ja poliisin välinen luottamus on olennainen osa turvallista oikeusvaltiota ja perusedellytys poliisin toiminnalle. Kansalaisten korkea luottamus poliisiin ei ole itsestäänselvyys vaan se on pitkän ja järjestelmällisen työn tulos – ja ansaittava joka päivä. Viranomaisten, kuten poliisin, nauttiman luottamuksen eteen pitää tehdä yhä enemmän töitä. Poliisin pitää myös tulevaisuudessa heijastella koko yhteiskuntaa ja siten olla kaikkien turvaaja, kaikkina aikoina. Siihen tarvitaan riittävät voimavarat.

Voit tutustua toimintaympäristöanalyysin osiin 1 ja 2 Poliisi.fi verkkosivuilla. Lisätietoja saat tarvittaessa: Poliisihallitus, Poliisitoimintayksikkö/Analyysitoiminto - virkaposti analyysitoiminto.poliisihallitus@poliisi.fi.