Huijareiden Itä-Suomessa aiheuttama rikosvahinko lähes kahdeksan miljoonaa vuonna 2025

Vuonna 2025 poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa 1 033 tietoverkkoavusteista petosta, joissa rikolliset saivat rikoshyötyä yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa.

− Suurin osa tietoverkkoavusteisista petoksista oli viime vuonna niin sanottuja tietojenkalasteluja, joiden osuus oli 63 prosenttia. Myös rikoshyöty oli tässä tekotavassa suurin, eli noin 3,7 miljoonaa euroa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.

Leinosen mukaan tietojenkalastelussa rikolliset yrittävät eri tavoin saada urkittua uhrilta arkaluonteisia tietoja, kuten verkkopankkitunnuksia, pankki- tai luottokorttitietoja, mobiilivarmenteen tai käyttäjätunnuksen johonkin palveluun tai vain henkilötietoja. Tietojenkalastelussa on monia eri tekomuotoja, joista yleisimmät ovat puhelinsoitot, sähköpostit ja tekstiviestit. Kaikkein tärkein muistisääntö petosten ennalta ehkäisemisessä on, että näitä edellä mainittuja tietoja ei pidä luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle.

− Toiseksi yleisin tekomuoto olivat rakkauspetokset, joiden osuus oli 15 prosenttia. Kolmanneksi yleisimpiä olivat sijoituspetokset, joiden osuus oli 10 prosenttia. Rakkauspetoksissa uhrit menettivät viime vuonna rikollisille noin 1,8 miljoonaa euroa, ja sijoituspetoksissa noin 1,3 miljoonaa euroa. Muissa tietoverkkoavusteisissa petoksissa, joissa tekotapa ei ollut luokiteltavissa edellä mainittuihin, rikosvahinko oli noin 0,5 miljoonaa euroa ja toimitusjohtajapetoksissa noin 0,4 miljoonaa euroa, Leinonen kertoo.

Esimerkkejä tammikuussa 2026 poliisin tietoon tulleista huijauksista Itä-Suomessa

Tammikuun aikana Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli kaikkiaan 329 erilaista petosta tai maksuvälinepetosta, joista törkeitä tekomuotoja oli 20 tapausta. Lieviä tekomuotoja petoksista ja lievistä maksuvälinepetoksista oli 215 tapausta ja loput niin sanottuja perusmuotoisia tekoja. 

• 4.1.2026 iisalmelainen 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille joutuneensa sijoituspetoksen uhriksi. Nainen kertoi saaneensa viime heinäkuussa 2025 houkuttelevan tarjouksen sijoittamisesta, kun häneen oli ollut yhteydessä valtavan ystävällinen konsultti. Nainen oli sijoittanut ensin 250 euroa, ja internetissä tuo summa oli näyttänyt tuottavan hyvin. Nainen oli päättänyt sijoittaa lisää ja kaikkiaan hän oli menettänyt tähän sijoitukseen 19 550 euroa, kunnes lokakuussa 2025 hän oli huomannut tulleensa petetyksi. Nainen oli kysellyt tuolloin rahojaan, mutta mitään ei tullut, eikä myöskään tuo konsultti vastannut enää yhteenkään viestiin. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
   
• 7.1. poliisin tietoon tuli tapaus, jossa 70-luvulla syntynyt nainen Heinävedeltä oli saanut pankin nimissä soitetun puhelun. Soittaja oli kertonut olevansa Osuuspankin turvahenkilö ja että naisen pankkitililtä ollaan siirtämässä suurta summaa rahaa. Tämän vuoksi naisen tilille kohdistuvat tilisiirrot piti perua ja tilillä olevat rahat siirtää ”turvatilille”. Nainen kertoi, että hän oli puhelun tullessa töissä, eikä kiireen vuoksi ajatellut selkeästi, joten hän oli kirjautunut soittajan antamien ohjeiden mukaan pankin mobiilisovellukseen puhelimellaan. Sovelluksessa hän oli vahvistanut PIN-koodilla mitä ilmeisimmin rahojen siirron rikollisten tilille. Tämä maksoi naiselle lähes 20 000 euroa. 
  
  Naisen tilille oli tehty myös tilisiirtoja läheisten henkilöiden tileiltä, joihin naisella oli käyttöoikeus. Naisen tilille oli ehditty siirtää useita kymmeniä tuhansia euroja, mutta hän oli ehtinyt sulkea verkkopankkitunnuksensa, ennen kuin rikolliset olisivat siirtäneet myös nämä rahat. Tapaus on poliisin tutkinnassa rikosnimikkeellä törkeä petos. 
   
• ​​​​​​​Samana päivänä poliisille ilmoitettiin petoksesta, jossa varkautelainen 40-luvulla syntynyt nainen oli saanut ensin viestin Facebook Messengerissä entuudestaan tuntemaltaan henkilöltä, joka oli kysellyt naisen puhelinnumeroa. Sitten nainen oli saanut kyseiseltä henkilöltä tekstiviestinä puhelimeensa pelin, joka oli sisältänyt kysymyksiä, joihin nainen oli vastaillut. Nainen ei muistanut peliä ja siinä esitettyjä kysymyksiä tarkalleen. Tässä pelissä oli kysytty myös naisen puhelinnumeroa. Nainen muisteli, että hän oli saanut pelissä numeroita, joihin piti myös vastailla numeroilla. 
  
  Nainen oli käynyt samalla myös keskustelua Whatsapp-viestisovelluksessa OP-Pankki -nimissä esiintyneen henkilön kanssa, jonka puhelinnumero oli salattu. Henkilö oli lähettänyt naiselle viestin, jossa kertoi tämän saavan palkinnon. Palkinto haluttiin tallettaa naisen pankkitilille. Viesteissä pyydettiin naista antamaan tietyt koodit tämän OP-avainlistastaan, jotka nainen oli antanut henkilölle viestillä. Poliisi tutkii tapausta rikosnimikkeellä törkeä maksuvälinepetos. Tutkinnassa on selvinnyt, että naisen tileiltä oli tehty useita kymmeniä luvattomia tilisiirtoja yhteensä yli 47 000 euron edestä. Nainen epäili, että rikolliset olivat kaapanneet hänen entuudestaan tuntemansa henkilön Facebook-tilin, jolloin hän ei heti osannut epäillä tapahtunutta huijaukseksi. 
   
• 8.1. Mikkelin poliisipäivystykseen tuli 40-luvulla syntynyt paikkakuntalainen nainen, joka kertoi, että hän oli saanut huijauspuhelun Nordea-pankin turvaosastolta. Soittaja oli kertonut, että naisen tilille oli tehty hyökkäys ja tilillä olevat varat piti siirtää ”turvatilille”. Nainen oli antanut soittajalle oman tilinumeronsa, verkkopankin käyttäjätunnuksen sekä tunnusluvun, joiden avulla naisen tililtä oli tehty lähes 20 000 euron tilisiirto. Nainen oli soittanut puhelun jälkeen oman Nordea-pankkinsa palvelunumeroon, ja sieltä oli kerrottu, että pankki oli huomannut tämän tilisiirron ja estänyt sen. Poliisi tutkii tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena.
   
• 11.1. mäntyharjulainen 50-luvulla syntynyt mies ilmoitti hätäkeskukseen, että häneltä oli viety puhelinhuijauksella yhteensä 75 000 euroa. Mies oli saanut puheluja salaisesta numerosta ja soittaja oli kertonut olevansa Osuuspankista. Puhelut olivat tulleet WhatsApp-sovelluksen kautta, ja puhelimessa oli näkynyt Osuuspankin logo. Miehelle oli kerrottu, että hänen tililleen oli päässyt Malvare-mato, minkä vuoksi tilillä olevat rahat piti siirtää toiselle tilille turvaan. Mies oli toiminut soittajan ohjeiden mukaan ja siirtänyt ensin eri tileillä olleet rahat samalle tilille, minkä jälkeen hän oli kolmella 25 000 euron tilisiirrolla siirtänyt rahat soittajan antamalle tilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
   
• 13.1. iisalmelainen 50-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille, että hän epäilee tulleensa petoksen uhriksi. Mies kertoi, että hän oli tutustunut netissä Ovili Lindsey -nimellä esiintyneeseen naiseen. Mies ja nainen olivat pitäneet yhteyttä kolmen vuoden aikana WhatsApp- ja Telegram-alustoilla ja mies oli tuona aikana välittänyt naiselle ainakin 256 lahjakorttia noin 24 000 euron edestä. 
  
  Lopulta nainen oli vaatinut mieheltä 300 euroa, tai muuten hänet tapetaan. Nainen oli kertonut olevansa Turussa ja tulevansa miehen luo. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 
   
• 22.1. joensuulainen 30-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille saaneensa paria päivää aiemmin huijauspuhelun Osuuspankin nimissä soittaneelta henkilöltä. Soittaja oli kertonut, että miehen tilillä on epämääräistä toimintaa, ja miehen piti siirtää tilillä olevat rahat turvaan. Mies oli hyväksynyt saamiensa ohjeiden mukaan noin 15 000 euron ja noin 19 000 euron tilisiirrot. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Tässä tapauksessa pankki on palauttanut uhrille tuon noin 19 000 euroa ja poliisilla takavarikossa toiseen tutkittavaan juttuun liittyen tuo noin 15 000 euroa eli asianomistaja on saamassa takaisin huijatut rahat. 
   
• 23.1. kuopiolainen 60-luvulla syntynyt mies ilmoitti Hätäkeskukseen, että hänen puolisonsa oli saanut huijauspuhelun Osuuspankin nimissä. Ensi puhelussa oli kuulunut automaattinauhalta, että puolison puhelimessa epäillään olevan virus sekä pankkitilillä mahdollinen väärinkäytös tai murtoepäily. Puolison piti painaa puhelimen numeroa 2, jos hän halusi olla yhteydessä pankin turvatiimiin. Puoliso oli tehnyt näin, ja puhelu oli ohjautunut henkilölle, joka oli saanut puolisolta verkkopankkitunnukset, jotta pankkitilillä olleet rahat voitiin siirtää ”turvatilille”. Sen myötä pariskunnan tililtä oli siirretty laittomasti 39 500 euroa sekä 49 500 euroa rikollisten tileille. Tapaus on tutkinnassa törkeänä maksuvälinepetoksena. 
   
• Samana päivänä 60-luvulla syntynyt kontiolahtelainen mies ilmoitti poliisille joutuneensa sijoituspetoksen uhriksi. Mies oli sijoittanut kymmeniä tuhansia euroja R-Table alustalla WhatsAppissa saamiensa ohjeiden mukaisesti. Mies oli aloittanut sijoittamisen tälle alustalle joulukuun 2025 alussa, ja assistentti oli neuvonut tarkasti, mihin raha piti laittaa. Mies oli operoinut ryhmässä, jossa maksimisijoitus oli 5 000 euroa. Mies oli saanut myös kotiutettua tililtä kertaalleen 85 euroa.
  
  Tämän jälkeen mies oli osallistunut tiettyyn osakeantiin, jossa hänelle oli tullut 7 300 viiden euron arvoista osaketta. Miehen piti ladata tililleen osakkeita vastaava summa eli 36 500 euroa. Mies ei halunnut menettää R-Tablessa olevia rahojaan, joten hän oli kasannut säästönsä ja lainannut rahaa myös assistentilta, jotta maksu onnistui. Hän oli ehtinyt myös maksaa tuon lainaamansa rahan takaisin. 
  
  Mies oli kertomansa mukaan osallistunut tietämättään Palantir-osakekauppaan, jonka hinta oli 150 000 dollaria. Tuollaista summaa miehellä ei ollut enää mahdollista laittaa sijoitustililleen, minkä vuoksi hänen tilinsä ja siellä olevat noin 40 000 dollaria oli jäädytetty. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
   
• 25.1. juvalainen 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti saaneensa puhelun, jonka soittaja oli kertonut olevansa pankista. Soittaja oli kertonut, että naisen pankkitililtä oltiin yritetty siirtää 750 euroa mahdollisesti belgialaiselle tilille. Tämän vuoksi naisen piti siirtää pankkitillillään olleet rahat ”turvatilille”. Nainen oli itse siirtänyt saamiensa ohjeiden mukaisesti 16 000 euron ja 8 000 euron summat rikollisten tilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
   
• 26.1. poliisin tietoon tuli tapaus, jossa Osuuspankin työntekijänä esiintynyt henkilö huijasi eteläsavolaisen yrityksen tililtä reilut 92 000 euroa. Yrittäjä oli ollut ulkomaan matkalla ja saanut siellä ollessaan WhatsApp-puhelun, jonka soittaja oli esiintynyt Osuuspankin työntekijänä. Soittaja oli pyytänyt yrittäjältä varmistuksia tämän aiemmin tekemiin maksuihin.
  
  Sitten yrittäjältä oli kysytty, että onko hän tekemässä reilun 92 000 euron tilisiirtoa. Yrittäjä oli tämän kieltänyt, minkä jälkeen hän oli saanut viestin, jossa pyydettiin vahvistamaan maksu kyseisellä summalla tietylle tilille. Firman tililtä oli siirretty laittomasti tuo reilun 92 000 euron rahasumma ulkomaalaiselle tilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
   
• 29.1. Kuopion poliisiasemalle saapui kuopiolainen yrittäjäpariskunta, joka kertoi joutuneensa huijauksen kohteeksi. Mies kertoi saaneensa puhelun, jonka soittaja oli kertonut olevansa Osuuspankin petoksentorjuntayksiköstä. Soittaja oli kertonut, että yrityksen tililtä oltiin tekemässä suurta tilisiirtoa ulkomaille Honor-puhelimella. Sitten oli pyydetty painamaan nollaa, jos puhelin on yrityksen. Tämän tehtyään puhelu siirtyi henkilölle, joka kysyi käyttääkö joku yrityksessä Honor-puhelinta. Saatuaan kielteisen vastauksen mieheltä soittaja siirtyi kyselemään yksityisiä tilejä Osuuspankissa. Miehen kerrottua, ettei heillä ole tilejä Osuuspankissa soittaja tiedusteli, missä pankissa heillä on tilejä. Tämän tiedon saatuaan oli soittaja kertonut heidän petosyksikkönsä olevan parempi kuin Nordean, ja siellä olevat varat on siirrettävä Osuuspankin turvatilille. 
  
  Soittaja pyysi miestä avaamaan Nordean ID-sovelluksen ja siirtämään ohjeiden mukaan kahta 25 000 euron tilisiirtoa Osuuspankissa olevalle yrityksen tilille turvaan. Tämän jälkeen soittaja kysyi pankin käyttäjätunnusta ja saatuaan sen, soittaja ohjeisti muiden tilien varojen siirron Osuuspankin tilille. Varojen siirron jälkeen piti varat siirtää Osuuspankkiin perustetulle turvatilille, joka oli soittajan mukaan hänen esimiehensä nimissä oleva turvatili. Tämän jälkeen oli tehty kaksi yhteensä vähän yli 8 000 euron tilisiirtoa soittajan antamalle tilille. Yritykselle tuli tuo reilun 8 000 euron menetys, sillä kaksi 25 000 euron siirtoa jäivät yritykseksi. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. 
   
• Samana päivänä Mikkelin poliisiasemalle tuli paikkakuntalainen 50-luvulla syntynyt mies, joka kertoi, että hänen tililtään oli huijattu 30 000 euroa Osuuspankin työntekijänä esiintyen. Soittaja oli kertonut miehen pankkitilin olevan vaarassa ja pyytänyt tätä kertomaan pankkikorttinsa tiedot. Mies oli kertonut soittajalle pankkikorttinsa tiedot ja tunnusluvun. Soittaja oli kertonut myös, että miehen ei tarvitse tehdä itse rikosilmoitusta rahojensa vaarantumisesta, sillä pankki hoitaa rikosilmoituksen tekemisen.
  
  Puhelun jälkeen mies oli saanut tekstiviestin samasta numerosta, josta puhelu oli tullut. Viestissä pyydettiin vahvistamaan Osuuspankin mobiilisovelluksessa 30 000 euron maksu tietylle tilille ja tietyllä koodilla. Mies oli toiminut saamiensa ohjeiden mukaan. Asiaa tutkitaan törkeänä petoksena. 

Näin voit parhaiten suojautua kalasteluhyökkäykseltä

• Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään ulkopuoliselle.
• Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti, mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
• Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai siirtämään varojasi turvatilille.
• Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa Viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
  • Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen, eli sellainen pyyntö on aina huijaus.
  • Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen.
  • Tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa.
• Kun siirrät varoja, tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta. 
• Varmistu eri viestien lähettäjästä. Älä avaa viesteissä olevia linkkejä. Älä kirjaudu tai tunnistaudu linkeistä aukeavalla sivulla pankkitunnuksillasi. Hoida raha-asiat nettipankissa tai pankin mobiilisovelluksella.
• Älä sijoita rahojasi mihinkään sellaiseen, josta et ymmärrä. Missään nimessä ei tule luottaa sijoitusasioissa kehenkään, jota et oikeasti tunne. Huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla. 
• Älä asenna kenenkään tuntemattoman pyynnöstä puhelimeesi tai tietokoneellesi mitään sovelluksia.
• Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin. 

Rikosuhripäivystyksestä saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.

Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuilta
•    Tulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt - Poliisi

Hyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla Kyberturvallisuuskeskuksen nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteita
•    Traficomin Kyberturvallisuuskeskus | Kyberturvallisuuskeskus