Huijarit vaanivat verkkopankkitunnuksiasi tai siirrättävät rahojasi rikollisten ”turvatileille”

Helmikuussa Itä-Suomen poliisin tietoon tuli 311 petosta tai maksuvälinepetosta. Näistä petoksista 175 oli tehty tietoverkkoa hyväksikäyttäen ja yksittäisten rikosvahinkojen ollessa noin tuhannesta eurosta lähes sataan tuhanteen euroon.

- Rikolliset vaanivat edelleen meidän rahoja ja yrittävät eri tavoin saada meidät luovuttamaan rikollisille pankkitunnukset. Tärkeintä on muistaa, että verkkopankkitunnuksia tai pankki- tai luottokortin tietoja tai muita arkaluontoisia tietoja ei pidä antaa kenellekään ulkopuoliselle. Poliisi tai pankit tai mikään muukaan virallinen taho ei kysy sinulta näitä edellä mainittuja tietoja puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai viesteillä eri keskustelusovelluksissa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista. 

Leinonen varoittaa myös sähköpostien tai viestien mukana tulevista linkeistä, jotka saattavat johtaa rikollisten sivuille, joissa vaaditaan tunnistautumista pankkitunnuksilla. 

Viime aikoina on ollut liikkeellä muun muassa viestejä suomi.fi-, omavero.fi- ja omakanta.fi -nimissä ja näissä viesteissä on ollut mukana linkki, jonka kautta ohjataan kirjautumaan palveluun. Tällaisiin viesteihin pitää suhtautua varauksella ja tehdä kirjautuminen kyseisen palvelun virallisilla verkkosivulla tai kyseisen palvelun mobiilisovelluksessa, eikä viestin mukana olevasta linkistä. 

Leinonen kertoo, että huijarit lähettävät edelleen sähköposteja, tekstiviestejä, viestejä keskustelualustoilla uhreille tai soittavat puheluja, joissa kerrotaan uhrin pankkitilillä olevien rahojen olevan syystä tai toisesta vaarassa ja sen vuoksi rahat pitäisi siirtää turvaan jollekin toiselle tilille. Leinonen muistuttaa, että tällaisia turvatilejä ei ole olemassa, vaan ne ovat rikollisten käytössä olevia tilejä. Rikolliset ovat olleet yhteydessä uhreihin myös poliisina esiintyen ja uskotelleet, että uhrin pankkitilillä olevat rahat ovat vaarassa ja tämän vuoksi uhrilta on pyydetty verkkopankkitunnuksia. 

Leinosen mukaan esimerkiksi Itä-Suomen poliisin nimissä on soitettu viime aikoina automaattipuheluja, joissa robotti kertoo puhelun vastaanottajan olevan rikoksesta epäiltynä tai muuten osallisena poliisin käsittelemässä asiassa. Vastaanottajaa pyydetään painamaan tiettyä numeroa, jos tämä haluaa saada lisätietoa asiasta, muussa tapauksessa poliisin kerrotaan lähettävän asiaan liittyvän kirjeen postitse. Leinonen korostaa, että poliisi ei soita tällaisia puheluja ja tällaisissa puheluissa ehdotettuja toimia ei tule noudattaa, vaan puhelu tulee katkaista.   

Esimerkkejä helmikuun aikana poliisin tietoon tulleista tietoverkkoavusteisista petoksista

• 2.2. siilinjärveläinen 50-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille tulleensa kryptovaluuttahuijauksen uhriksi syksyllä 2025. Mies oli alkanut epäillä huijausta jo syksyllä ja oli kertomansa mukaan aikeissa tehdä asiasta rikosilmoitusta. Mies oli saanut sitten WhatsApp-sovelluksessa vihjeen osaajasta, joka voisi palauttaa huijatut kryptovaluutat takaisin. Vihjeen antaja oli antanut miehelle osaajan yhteystiedon Telegram-keskustelualustalle. 
  
  Mies oli alkanut neuvotella vakuuttavasti kuvalla ja nimellä esiintyneen henkilön kanssa varojen palauttamisesta. Myöhemmin huijariksi osoittautunut henkilö oli kertonut jäljittäneensä miehen kryptovaluuttalompakko-osoitteet kattavasti ja mies oli maksanut tälle ”asiantuntijalle” 500 kryptoina, 2 000 euroa oikeudellisiin selvityksiin ja 1 500 euroa kansainväliselle tiimille, jota ilmeisesti tarvittiin tässä varojen palautuksessa. Nämä kaikki varat olivat menneet kryptovaluuttaosoitteisiin. Miehelle oli ilmoitettu, että palautettavia varoja oli yhteensä 25 000 euroa, joista vielä vähennetään palkkiot pois. 
  
  Kun maksun aika tuli, oli maksu jäänyt jumiin pankkiin, eikä varoja näkynyt tilillä viikkoon. Lopulta miehelle kerrottu, että nuo varat oli ohjattu miehen kryptovaluuttatilille. Varoja ei näkynyt kuitenkaan kryptotilillä, joten ”asiantuntija” oli kehottanut katsomaan sähköpostin roskapostilaatikon. Sieltä oli löytynyt viesti, jossa kerrottiin, että varat oli jäädytetty tarkastuksen ajaksi ja miehen olisi pitänyt maksaa tarkastuksesta 4 375 euroa. Mies oli pyytänyt apua ”asiantuntijalta”, joka oli saanut neuvoteltua maksun 3 000 euron suuruiseksi. Lopulta oli tehty osamaksusopimus tuosta maksusta ja mies oli ehtinyt maksaa siitä osan, kunnes hän oli kysynyt kryptotilin tuesta meneillään olevasta tarkastuksesta. Kryptotilin tuesta oli kerrottu, että mitään tarkastusta ei ole käynnissä ja vaikka olisikin, he eivät perisi siitä mitään maksua. Mies menetti huijauksessa aiemmin sijoittamansa varat sekä niiden palauttamisen yhteydessä huijatut 7 000 euroa. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
   
• Samana päivänä savonlinnalainen 40-luvulla syntynyt nainen kertoi poliisille joutuneensa puhelinhuijauksen uhriksi ja menettänyt siinä huomattavan summan rahaa. Nainen oli ensin ihmetellyt, että hänen verkkopankissaan oli näkynyt lasku, jonka saajana oli hänelle outo mies. Nainen oli saanut tämän jälkeen puhelun ulkomaalaisesta numerosta ja tietokoneihmisenä esiintynyt mies oli kertonut naiselle, että kyseinen lasku saadaan pois verkkopankista hänen avullaan. 
  
  Nainen kertoi, että tuo puhelu oli kestänyt pitkään ja välillä ikään kuin katkennut. Puhelun aikana nainen oli käyttänyt pankin mobiilisovellusta, mutta omasta mielestään hän ei ollut siinä onnistunut. Nainen oli käynyt 2.2.2026 omassa pankissaan ja siellä oli selvinnyt, että hänen tililtään oli tehty laiton vähän yli 30 000 euron tilisiirto saman miehen tilille, jolle myös tuo aiempi verkkomaksu oli osoitettu. Pankki sai selvitettyä, että rahat olivat edelleen tuolla tilillä, joten pankki sai palautettua naiselle takaisin tuon koko summan. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
   
• 5.2. kangasniemeläinen nainen ilmoitti poliisille saaneensa aiemmin kaverinsa nimissä WhatsApp-keskustelusovelluksessa viestin, jossa oli pyydetty osallistumaan arvontaan. Kaverina esiintynyt henkilö oli kertonut, että arvonnassa voisi voittaa rahaa. Nainen oli osallistunut kyseiseen arvontaan ja saanut pyynnön luovuttaa pankkitunnukset. Nainen oli lähettänyt omat pankkitunnuksensa arvontaohjelmaan ja tajunnut viimein, että kyseessä oli huijaus. Naisen pankkitililtä oli viety laittomasti kolmena eri tilisiirtona yhteensä 14 000 euroa. Poliisi on kirjannut tapauksesta rikosilmoituksen petos -nimikkeellä. 
  
  Vastaavanlaisessa arvontahuijauksessa helmikuun aikana kuopiolainen 80-luvulla syntynyt nainen menetti 4 800 euroa.
   
• 6.2. kontiolahtelainen 70-luvulla syntynyt mies teki poliisille rikosilmoituksen ja kertoi, että hänen pankkitililleen oli tullut yllättäen 18 000 euroa lainaa Bondorasta ja hänen tililtään oli yritetty tehdä tilisiirtoja ulkomaille. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena ja selvittää tapahtumien tarkempaa kulkua.  
   
• 12.2. kuopiolainen 50-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille joutuneensa kryptovaluuttahuijauksen kohteeksi ja menettäneensä sijoituksiin 98 000 euroa. Nainen kertoi, että kesällä 2025 häneen otti yhteyttä Frank Lizotte -nimellä esiintynyt henkilö. Naiselle kerrottiin, että kryptovaluutalla saisi mukavat tuotot ja tuotto-odotus oli noin 2,5 kertainen sijoitettuun summaan nähden. Nainen oli asentanut tietokoneelleen ”Frankin” ohjeiden mukaan Anydesk-ohjelman, jonka avulla hänen pankkitilileiltään oli sijoitettu maltalaiselle tilille yhteensä 72 000 euroa. Ja nyt Frank sekä rahat ovat kadonneet. 
  
  Nainen kertoi, että hän oli joutunut erehdytettynä ottamaan lisäksi pikavippejä useammalta rahoitusyhtiöltä ja kaikkiaan hän oli menettänyt huijauksessa noin 98 000 euroa. Lisäksi hänen S-pankkitili oli jäädytetty, koska hänen hyväuskoisuutta oli ilmeisesti käytetty bulvaanitoiminnassa ja hänen tilin kautta oli pitänyt jakaa rahavirtoja muualle. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
   
• 22.2. varkautelainen 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hänen pankkitililtään oli siirretty petollisesti 18 000 euroa toisille tuntemattomille pankkitileille. Nainen kertoi, että hän oli saanut kyseisenä viikonloppuna useita puheluita ulkomailta, joihin hän ei ollut vastannut. Sitten hän oli saanut puhelun, jonka soittajana ollut mies oli kertonut olevansa Kuopion poliisilaitokselta. Puheluun oli osallistunut myös nainen, joka oli myös kertonut olevansa poliisi. 
  
  Varkautelaiselta naiselta oli tiedusteltu, oliko hän huomannut, että hänen pankkitililtään oli kadonnut rahaa. Poliisina esiintyneet henkilöt olivat kertoneet naiselle hänen tililtään siirretyistä rahoista ja udelleet naiselta erilaisia tietoja. Nainen epäili, että hän on saattanut antaa tuossa yhteydessä heille tilitietonsa. Nainen oli käynyt tarkastamassa oman tilinsä tilanteen nettipankissa ja huomannut luvattomat tilisiirrot sekä sen, ettei siellä ollut enää jäljellä kuin muutama kymppi. Poliisi tutkii tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena, rahanpesuna sekä virkavallan anastuksena. 
   
• Samana päivänä kiteeläinen 60-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille, että hänen nimellä oli otettu vuoden 2024 keväällä yhteensä 76 000 euron edestä luvattomia lainoja. Mies kertoi, että keväällä 2024 oli tapahtunut useita kryptovaluuttahuijauksia ja niiden summat olivat huomattavia. Mies kertoi, että hänen nimissään oli otettu kaikkiaan kolme lainaa, joiden summat olivat 40 000 euroa, 30 000 euroa ja 6 000 euroa. Hän ei kertomansa mukaan ollut itse allekirjoittanut yhtään lainasopimusta, vaan jonkun on täytynyt kaapata hänen tietonsa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena ja selvittää tapahtumien tarkempaa kulkua.
   
• Samana päivänä siilinjärveläinen 70-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille saaneensa Suomi.fi -palveluun viestin, että hänellä on palvelussa kirje verohallinnolta. Nainen oli painanut viestin mukana ollutta linkkiä ja kirjautunut sitä kautta verkkopankkitunnuksilla, jolloin tunnukset olivat joutuneet rikollisten käsiin. Naisen pankkitililtä oli viety laittomasti kahtena tilisiirtona yhteensä 12 800 euroa. Tapausta tutkitaan petoksena. Poliisi ja pankki ovat saaneet tutkinnan aikana palautettua naiselle petoksella viedyistä rahoista lähes 8 000 euroa. 
  
  Vastaavalla tavalla oli erehdytetty myös varkautelaista 40-luvulla syntynyttä naista, joka oli saanut 17.2. Kanta-palvelun nimissä lähetetyn viestin sähköpostiinsa. Nainen oli kirjautunut viestin mukana olleen linkin kautta verkkopankkitunnuksillaan, jonka jälkeen kirjautuminen oli pysähtynyt, eikä Kanta-palvelun sivu avautunut. Seuraavana päivänä nainen oli huomannut, että hänen tililtään oli hävinnyt reilut 3 600 euroa. Tapausta tutkitaan petoksena. 
   
• 24.2. mikkeliläinen 60-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille saaneensa huijauspuhelun Osuuspankin kyberpalvelusta. Nainen oli toiminut puhelussa saamiensa ohjeiden mukaisesti ja menettänyt huijauksessa 11 000 euroa. Tämän lisäksi naisen nimissä avatulle tilille oli yritetty siirtää 9 000 euroa. 
  
  Nainen kertoi, että Osuuspankin kyberpalvelusta soittanut henkilö oli kertonut, että hänen pankkitilillään oli ollut epämääräistä liikehdintää ja hänen tililtään oli yritetty veloittaa 700 euroa Belgiaan. Nainen oli sanonut soittajalle, että hänen tilinsä voi heti sulkea. Soittaja oli kuitenkin kysellyt, että oliko nainen avannut aiemmin epämääräisiä sähköposteja, ostanut jotain ulkomailta sekä joitakin muita kysymyksiä, jotka tekivät huijarista uskottavan. Soittaja oli kertonut, että he toivovat saavansa tekijän kiinni ja sen vuoksi he halusivat siirtää naisen tilillä olevia varoja toiselle tilille siksi aikaa, kun naisen tilille ajetaan virusohjelmaa. Tämän jälkeen naiseen oltiin yhteydessä WhatsApp-keskustelualustalla, jossa hän sai ohjeet, mitä piti tehdä ja näin nainen menetti 11 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 
   
• 27.2. 60-luvulla syntynyt nainen Pielavedeltä ilmoitti poliisille, että hän oli lainannut deitti -sivustolla tapaamalleen miehelle yhteensä noin 55 000 euroa. Nainen ei ole koskaan tavannut miestä, eikä tämä ole maksanut lainaamistaan rahoista yhtään takaisin. 
  
  Nainen kertoi tutustuneensa Heikki-nimellä esiintyneeseen mieheen marraskuussa 2018 50+ deitti-sovelluksessa. Parin kuukauden yhteydenpidon jälkeen mies oli alkanut pyytää naiselta rahaa lainaan eri verukkeilla ja rahan lainaaminen oli kestänyt useita vuosia. Naisen mukaan hän oli lainannut miehelle rahaa vuosien aikana ainakin 200 eri kertaa ja yhteensä noin 55 000 euroa. Nainen ja mies olivat olleet yhteydessä keskenään WhatsApp-keskustelusovelluksella viestittelemällä tai soittamalla sekä sähköpostilla. 
  
  Mies oli pyytänyt rahaa muun muassa mökin vesivahingon korjaukseen, veljen leikkauskuluihin, lasten joululahjoihin, auton hankkimiseen, ruokaan, bensakuluihin, autovakuutukseen, auton moottorin korjaukseen, vaatteisiin, porokolarin kuluihin sekä Norjaan suuntautuvaan käräjämatkaan ja siellä yöpymiseen. Mies oli kertonut työskennelleensä aiemmin Norjassa ja siellä työnantaja oli jättänyt palkat maksamatta, jonka vuoksi käräjiä käytiin. 
  
  Vuosien aikana mies oli koko ajan luvannut maksaa lainaamiaan rahoja takaisin korkojen kera, mutta yhtään euroa ei laina ole lyhentynyt. Mies oli luvannut naiselle myös lukemattomia tapaamiskertoja, mutta aina nämä tapaamiset olivat peruuntuneet jollakin verukkeella.  
  
  Naisen mukaan mies oli ollut erittäin hyvä ja vakuuttava puheissaan. Mies oli luvannut tapaamisten ja velkojen maksujen lisäksi auttaa naista monissa arkitöissä, kuten salaojituskartoituksessa, kosteusmittauksissa ja vesikourujen puhdistuksessa. Yleensä yhteyttä ottavana osapuolena oli ollut mies, koska häntä oli vaikea tavoittaa, koska hänellä oli aina kiire, pitkiä työpäiviä sekä palavereita. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 

Näin voit parhaiten suojautua tietojen kalasteluhyökkäyksiltä

• Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään ulkopuoliselle.
• Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti, mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
• Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai siirtämään varojasi turvatilille.
• Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa Viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
  • Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen, eli sellainen pyyntö on aina huijaus.
  • Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen.
  • Tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa.
• Kun siirrät varoja, tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta. 
• Varmistu eri viestien lähettäjästä. Älä avaa viesteissä olevia linkkejä. Älä kirjaudu tai tunnistaudu linkeistä aukeavalla sivulla pankkitunnuksillasi. Hoida raha-asiat nettipankissa tai pankin mobiilisovelluksella.
• Älä sijoita rahojasi mihinkään sellaiseen, josta et ymmärrä. Missään nimessä ei tule luottaa sijoitusasioissa kehenkään, jota et oikeasti tunne. Huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla. 
• Älä asenna kenenkään tuntemattoman pyynnöstä puhelimeesi tai tietokoneellesi mitään sovelluksia.
• Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin. 

Rikosuhripäivystyksestä saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.

Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuilta

• Tulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt - Poliisi

Hyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla Kyberturvallisuuskeskuksen nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteita

• Traficomin Kyberturvallisuuskeskus | Kyberturvallisuuskeskus