Kyberrikostorjuntakeskus 10 vuotta – Rikollisuus on siirtynyt tietoverkkoihin
Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskus aloitti toimintansa vuonna 2015. Kymmenessä vuodessa maailma on muuttunut tavoilla, joita ei vielä perustamishetkellä osattu ennakoida. Rikollisuuden siirtymä verkkoon on tapahtunut samaan tahtiin kuin yhteiskunta on digitalisoitunut, ja samalla rikollisten toimintamallit verkossa ovat ammattimaistuneet. Verkko ei ole enää vain apuväline rikoksen tekemiselle, vaan siitä on tullut rikollisuuden uusi toimintaympäristö. Kehityksen vauhti on kovempaa kuin koskaan aiemmin historiassa. Tähän liittyy paljon positiivista kehitystä, mutta myös paljon uhkia.
Kyberrikollisuus heijastaa perinteistä rikollisuutta, mutta sen ilmenemismuodot ovat globaaleja, hajautettuja ja usein näkymättömiä. Kuka tahansa voi tänä päivänä ostaa hyökkäysketjun osia tai käyttää haittaohjelmia ilman teknistä osaamista. Rikolliset tavoittelevat taloudellista hyötyä, mainetta tai ideologista vaikutusvaltaa. Myös valtiolliset toimijat käyttävät kyberympäristön rikollisia menetelmiä tavoitteenaan painostaa, häiritä ja horjuttaa luottamusta muissa valtiossa. Verkossa nuoria käytetään yhä enemmän kyberrikosten tekemiseen, sillä nuorten saamat tuomiot ovat useassa maassa lyhyempiä verrattuna täysi-ikäisten saamiin tuomioihin. Samaan aikaan tekoäly on mahdollistanut rikosten massamaisen volyymin sekä yhä uskottavammat petosrikollisuuden muodot. Kaikki tämä tarkoittaa yhä laajempaa ja nopeammin kehittyvää kyberrikollisuuden kenttää.
Petosrikollisuus on noussut verkossa kaikkein nopeimmin kasvavaksi rikoslajiksi. Tietoverkkoavusteiset petokset kehittyvät erittäin nopeasti ja hyödyntävät ihmisen perusluottamusta. Kyberrikostorjuntakeskuksen tekemä ennaltaehkäisevä yhteistyö, kuten petoksia suodattavat ja estävät ratkaisut, ovat estäneet satoja miljoonia huijauspuheluja. Tämä ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan osoitus siitä, miten dynaaminen ja verkottunut rikollisuus vaatii monivaiheista torjuntaa. Jotta jatkuvasti kehittyvää rikollisuutta voidaan torjua, on kyberrikostorjunnankin pysyttävä kehityksen tahdissa.
Poliisin näkökulmasta tilanne on monimutkainen. Kun rikokset ylittävät valtioiden rajat, myös tutkinnan ja vastatoimien on ulotuttava niiden yli. Kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevaa, mutta yhteistyön laatu ja uskottavuus syntyvät vain pitkäjänteisestä työstä, avoimesta raportoinnista ja kyvystä tunnistaa, mitkä ilmiöt ovat todella merkittäviä. Ennalta ehkäisemisen kannalta on keskeistä luoda tilannekuvaa länsimaihin kohdistuvasta verkkorikollisuudesta, oli kyseessä valtiollisen tai taloudellisen intressin toimija.
Teknologinen kehitys haastaa jatkuvasti myös lainsäädäntöä. Siinä missä lait rakentuvat hitaasti ja harkiten, teknologia kehittyy lähes reaaliaikaisesti. Poliisin ja lainsäätäjien on löydettävä keinoja, joilla voidaan puuttua rikolliseen toimintaan ja infrastruktuuriin tehokkaasti, mutta samalla kunnioittaa yksilön oikeuksia ja yksityisyyttä. Päästä päähän salatut viestit ja vahva yksityiselämän suoja eivät saa muodostua esteeksi rikosten uhrien oikeuksien toteutumiselle. Tasapainon löytäminen eri perusoikeuksien välillä on yksi aikamme suurimmista haasteista.
Kymmenen vuotta Kyberrikostorjuntakeskusta on osoittanut, että torjunnan keskiössä ei ole pelkästään teknologia, vaan ihmiset eli asiantuntijat, yhteistyökumppanit ja kansalaiset. Kyberrikollisuus on lopulta eräänlainen yhteiskunnan peili. Se kertoo, miten haavoittuvaisia olemme, mutta myös sen, mihin kaikkeen pystymme, kun osaaminen, tahto ja yhteistyö yhdistyvät. Kyberrikostorjuntakeskusta perustettaessa ei osattu ennakoida rikollisuuden muutoksen nopeutta, mutta poliisi on kyennyt mukautumaan tähän muutokseen. Kyberrikollisuuden torjunnassa uhkien ennakointi on ensiarvoisen tärkeässä asemassa, jotta uusiin uhkiin voidaan vastata mahdollisimman nopeasti.
