Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmä aloitti toimintansa Kaakkois-Suomessa

5.1.2022 8.59
Uutinen

Vuoden alusta Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella aloitti toimintansa uusi tutkintaryhmä, joka keskittyy lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan. Ryhmä vastaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten, väkivaltarikosten ja lähisuhdeväkivaltarikosten tutkinnasta. Tutkintaa tullaan tekemään tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Kaakkois-Suomeen perustettu ryhmä on uusi. Lapsirikosryhmä vastaa Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella kaikkien alle 18-vuotiaaseen lapseen kohdistuneiden seksuaalirikosten sekä kaikkien rikosvastuun ikärajan ylittäneiden henkilöiden alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistamien väkivaltarikosten ja 15-17 -vuotiaisiin kohdistuneiden lähisuhdeväkivaltarikosten tai erityisen suojelun tarpeessa olevien asianomistajien väkivaltarikosten tutkinnasta. Ryhmässä suoritetaan myös näiden juttujen esikäsittely moniviranomaisyhteistyötä hyödyntäen.

Vastaavalla tavalla kokonaisuudessaan keskitettynä toimintona lapsiin kohdistuvia rikoksia tutkitaan ennestään vain Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa. Useammissa muissa poliisilaitoksissa lapsiin kohdistuvia rikoksia tutkitaan rikoslajikohtaisesti eli esimerkiksi seksuaalirikostutkintaan tai väkivaltarikoksiin erikoistuneissa ryhmissä. Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmän perustamisen taustalla on muun muassa syksyllä 2019 käynnistynyt THL-vetoinen Barnahus-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.  

Barnahus-hankkeen poliisiedustajat laativat 2020 valtakunnallisen selvityksen lapsirikostutkinnan nykytilasta. Keskeinen tulos oli, että tutkinnan keskittäminen lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan koulutetuille tutkijoille ja tutkinnanjohtajille on ensiarvoisen tärkeää.  Selvityksen mukaan lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnat kestivät liian kauan ja vaativan lapsirikostutkinnan runsas keskeneräisen työn määrä kuormittaa tutkijoita kohtuuttomasti. 

Ryhmää vetää rikoskomisario Anne Tuomisto, ja siinä tulee työskentelemään yhteensä 11 henkeä, joista kaksi on erikoistunut verkkorikosten tutkintaan. Tuomisto siirtyy Kaakkoon Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta, missä hän on toiminut eri vaiheissa lähes kymmenen vuoden ajan lapsiin kohdistuvien rikosten tutkijana, ryhmänjohtajana ja myös tutkinnanjohtajana.

- Uuden toiminnon rakentaminen ja käynnistäminen on aina iso haaste, mutta samalla myös äärettömän mielenkiintoinen tehtävä. Lapsiin kohdistuvien rikosjuttujen merkitysarvo on tärkeä niin asianomistajille, heidän perheilleen kuin myös muille viranomaistoimijoille yhdessä poliisin kanssa, joten koen tämän työn erityisen tärkeäksi, kertoo Tuomisto. 

Toiminnan tavoitteina ovatkin muun muassa moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja toimintamallien jalkauttaminen sekä rikosilmoituksesta tuomioon kuluvaan viiveeseen vaikuttaminen viranomaisyhteistyön keinoin. Tutkinnan keskittäminen poliisissa mahdollistaa myös moniammatillisen yhteistyön tehokkaamman kehittämisen. 


- Osana tehokasta esikäsittelyprosessia otetaan käyttöön viranomaisyhteistyökumppaneille sekä sidosryhmille tarjottava konsultointi. Poliisin tavoite on, että jokaista tutkintapyyntöä edeltäisi jatkossa konsultaatiopuhelu, kertoo Tuomisto. 
 

Lapsi on rikoksen uhrina erityisen haavoittuva

Tieto lapseen kohdistuvasta rikosepäilystä voi tulla poliisille montaa kautta: poliisin hoitaman hälytystehtävän muodossa, yksityishenkilön ilmoittamana, toisen viranomaisen ilmoittamana tai poliisin omien havaintojen myötä.

Anne Tuomiston mukaan erityistä lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa on ensinnäkin se, että lapsi on rikoksen kohteena erityisen haavoittuva ja usein puolustuskyvytön. Esitutkintalaki määrittääkin, että lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta on ohjattava aiheeseen erityisesti koulutetuille poliiseille. Rikostutkinnan menetelmät lapsirikoksia selvitettäessä ovat pääsääntöisesti samoja kuin muidenkin rikosten osalta, mutta myös erityispiirteitä lapsiin rikosasian asianomistajina liittyy. Lapsen haastattelu toteutetaan esitutkinnassa videotallenteelle. Se on poikkeus suullisen pääkäsittelyn periaatteeseen, sillä lapsen haastattelu on jo osa oikeudenkäyntiä ja sen myötä siihen kohdistuu erityinen laatu- ja objektiivisuusvaatimus.

Aktiivisia yhteistyökumppaneita Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella lapsirikostutkinnassa ovat syyttäjä, Kymsote, Eksote sekä HUS lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö. Moniviranomaisyhteistyössä tehdään sekä esitutkintaa että ilmoitetun rikosepäilyn esiselvittämistä. Esiselvittelyssä, eli niin sanotussa esikäsittelyvaiheessa erityisen tärkeää on huomioida ja arvioida lapsen etua ja rikosprosessilla saavutettavissa olevia hyötyjä sekä muiden lapsen ja perheen tukitoimien tarvetta.

- Tämän takia moniviranomaisyhteistyön toimivuus on lapsirikostutkinnassa äärimmäisen tärkeää, sanoo Anne Tuomisto. 

Viranomaisyhteistyön puitteissa Kaakkois-Suomen alueelle on alkuvuoteen suunnitteilla jo muutamia koulutustilaisuuksia, joissa lapsiin kohdistuvia rikoksia ja rikosepäilyjä sekä niihin liittyviä alueellisia toimintamalleja pohditaan niin lastensuojelun, syyttäjän kuin poliisinkin näkökulmasta. 
 

Grooming ja pahoinpitelyt yleistyvät

Lapsiin kohdistuneet rikokset jäävät usein piilorikollisuudeksi. Tärkeää on lisätä tietämystä rikoksista, että niitä voitaisiin tunnistaa paremmin, ja sitä kautta lisätä niihin reagoimista. Yleisimpiä lapsiin kohdistuvia rikoksia ovat alle 18-vuotiaaseen kohdistuvien pahoinpitelyrikosten lisäksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien lasta esittävien kuvien hallussapito tai levittäminen. 

Barnahus-selvityksen mukaan tämän yleisimmän seksuaalirikosnimikkeen lisäksi muita seksuaalirikoksia on viime vuosina Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella tullut tietoon seuraavasti: vuonna 2019 lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä oli kokonaisuudessaan 145 ja vuonna 2020 puolestaan 211. Pahoinpitelyrikosten määrä on vaihdellut noin neljänsadan molemmin puolin viime vuosina. 

Kaikki verkossa tapahtuva rikollisuus kasvaa, samoin myös siellä tapahtuva lapsiin kohdistuva rikollisuus. Tyypillisistä verkossa tapahtuvista rikoksista kyseeseen tulevat lapsen houkutteleminen seksuaaliseen tekoon (ns. grooming). Myös lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö täyttyy verkossa tapahtuneena rikoksena, jos lapselle lähetetään seksuaalista sisältöä tai lapsi suostutellaan itse sellaista itsestään lähettämään. Verkossa lasta on tarpeen suojella ja käytännön toimintaohjeita löydät muun muassa täältä: 

Lapsiin kohdistuvissa pahoinpitelyissä kasvua on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana erityisesti alle 14-vuotiaisiin kohdistuvissa pahoinpitelyissä. Tilastoihin vaikuttaa myös se, että lastensuojelulain velvollisuus ilmoittaa poliisille tietoon tulleesta epäillystä rikoksesta on säädetty useassa otteessa yhä tiukemmaksi vuodesta 2012 alkaen. 

Myös näiden rikosten tilastoitavat määrät vaihtelevat vuosittain monesta syystä. Vaihteluun vaikuttaa se, miten poliisi on pystynyt paljastamaan verkossa tapahtuneita rikoksia. Merkitystä on myös rikosten luonteella, sillä yksittäisen rikostapauksen paljastuttua samalle epäillylle voi ilmetä usein muitakin tekoja. 

Kaakkois-Suomen poliisilaitos Rikokset ja tutkinta Uutinen
Kaakkois-Suomen poliisilaitos
rikosasiat
seksuaalirikokset
väkivaltarikokset