Näpistysten määrä Helsingissä jatkaa rajua kasvuaan

Helsingissä poliisin tehtävämäärät kasvavat laajasti, mutta rikostutkinnan vaikuttavuus ja vakavien rikosten selvittäminen ovat kehittyneet myönteisesti.

Helsingin poliisilaitoksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja palveluihin kohdistuva kysyntä on kasvanut merkittävästi kaikilla keskeisillä toiminta alueilla. Kasvu näkyy hälytys- ja valvontatoiminnassa, rikostutkinnassa sekä lupapalveluissa. Arvioiden mukaan hälytystehtävien määrä tulee kuluvan vuoden aikana olemaan noin 170 000, mikä on noin 5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Poliisin tietoon tulleita rikoslakirikoksia arvioidaan olevan yhteensä noin 99 000, mikä on noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2025. Samanaikaisesti maksullisia lupia tullaan myöntämään noin 163 700, mikä on noin 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

– Kasvaneesta palvelukysynnästä huolimatta Helsingin poliisilaitoksen toiminnan tuloksellisuus on pysynyt hyvällä tasolla ja useilla osa alueilla jopa parantunut. Tämä näkyy erityisesti rikostutkinnassa, jossa vakavien ja yhteiskunnallisesti merkittävien rikosten tutkinta on säilynyt selkeänä prioriteettina, toteaa Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Jari Liukku. 

Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa selvitysaste on noussut osavuosivertailussa 56,8 prosentista 77,5 prosenttiin, ja samalla tutkinta aika on lyhentynyt 266 vuorokaudesta 250 vuorokauteen. Vastaava kehitys näkyy pahoinpitelyrikoksissa, joissa selvitysaste on noussut 55,2 prosentista 77,5 prosenttiin ja tutkinta aika lyhentynyt 268 vuorokaudesta 252 vuorokauteen. Näiden tunnuslukujen perusteella voidaan tehdä perusteltu johtopäätös siitä, että vakavien rikosten tutkinta on säilynyt rikostutkinnan prioriteettikärjessä eikä ole heikentynyt rikosmäärien kasvun seurauksena.

Myös määrällisesti suurissa rikoslajikokonaisuuksissa tuloksellisuus on säilynyt hallittuna. Omaisuusrikosten selvitysaste on noussut osavuosivertailussa 42,4 prosentista 47,8 prosenttiin, ja tutkinta ajat ovat pysyneet lähes ennallaan, noin 152 vuorokaudessa, kasvaneesta työmäärästä huolimatta. Myönteinen kehitys ryöstörikoksissa vahvistaa kokonaiskuvaa rikostutkinnan hyvästä suorituskyvystä.

Näpistysten määrä kasvaa poikkeuksellisen nopeasti

Tässä kokonaisuudessa myös määrällisesti yleiset rikokset, kuten näpistykset, muodostavat merkittävän osan rikostutkinnan palvelukysynnästä. Näpistysten määrä on kasvanut Helsingissä poikkeuksellisen voimakkaasti vuoden 2024 jälkeen. Vuonna 2025 Helsingin poliisilaitokselle kirjattiin 21 598 näpistysrikosta, kun vuotta aiemmin määrä oli 13 254. Kasvu on jatkunut edelleen vuonna 2026: huhtikuun loppuun mennessä näpistyksiä oli kirjattu lähes 30 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Näpistysten määrän kasvu näkyy tilastojen lisäksi konkreettisesti liiketilojen arjessa. Kaupan alan toimijat ovat toistuvasti tuoneet esiin näpistysten ja niihin liittyvien häiriötilanteiden lisääntymisen vaikutukset henkilöstön turvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Erityisesti päihteisiin liittyvien häiriöiden ja arvaamattoman käyttäytymisen on koettu lisääntyneen. Näpistykset eivät siten ole pelkästään omaisuusrikoksia, vaan niihin kytkeytyy usein myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä.

– Väkivallan uhka on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Myymälävarkauksia tekevillä on usein erilaista kättä pidempää mukana, ruiskua, puukkoa, isompaa veistä ja kynnys niillä uhkaamiseen tai niiden käyttämiseen on selvästi madaltunut. Meillä on ihmisiä, jotka eivät enää suostu olemaan iltaisin tietyissä paikoissa töissä, kertoo K-kauppiasliiton järjestöpäällikkö Mikko Ahtola. 

– Helsingissä poliisi menee aina myymälävarkaus  ja näpistystehtävälle silloin, kun rikoksesta epäilty on kiinni. Kauppaliikkeiden henkilökunnan turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että poliisi reagoi tilanteisiin nopeasti ja suhtautuu näpistyksiin vakavasti, Helsingin poliisin Rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jari Illukka toteaa. 

Näpistysten turvallisuusvaikutukset ja kokonaiskustannukset

Näpistysten määrän kasvu ei rajoitu yksinomaan omaisuuteen kohdistuviin menetyksiin, vaan sillä on selkeitä vaikutuksia liiketilojen ja julkisten tilojen turvallisuuteen. Näpistyksiin liittyy yhä useammin häiriökäyttäytymistä, uhkaavia tilanteita sekä päihteiden käyttöä, mikä lisää riskejä myymälöiden henkilöstölle, vartijoille ja asiakkaille. Toistuvat häiriöt heikentävät turvallisuuden tunnetta ja kuormittavat työyhteisöjä.

Taloudellisesti näpistykset aiheuttavat laajempia kokonaiskustannuksia kuin pelkän anastetun omaisuuden arvon. Kaupan alan toimijoille kustannuksia syntyy hävikin lisäksi vartiointi‑ ja valvontajärjestelyistä, teknisestä valvonnasta sekä henkilöstön kouluttamisesta. Samanaikaisesti näpistykset lisäävät poliisin hälytystehtäviä, rikostutkinnan työmäärää ja rikosprosessin kokonaiskustannuksia. Ilmiön hallinta edellyttää siten johdonmukaista ja ennakoitavaa puuttumista sekä rikostutkinnan että ennalta estävän toiminnan keinoin.

Sarjanäpistelijät ja lainsäädännön velvoitteet

Näpistysrikosten tutkinnassa poliisin toimintaa ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö. Sakkomenettelyä ei voida käyttää tilanteissa, joissa epäillyllä on useita aiempia näpistyssakkoja lyhyen ajan sisällä. Tällöin asiasta on laadittava rikosilmoitus, ja rikosepäily ohjautuu esitutkintaan ja edelleen syyttäjälle syyteharkintaan. Näissä tapauksissa anastetun tuotteen rahallisella arvolla ei ole ratkaisevaa merkitystä.

Lainsäätäjän tahtona on ollut varmistaa seuraamusjärjestelmän uskottavuus tilanteissa, joissa toistuva rikollinen toiminta osoittaa piittaamattomuutta sakkorangaistuksista. Tuomioistuimen määräämä maksamaton sakko on tietyin edellytyksin mahdollista muuntaa vankeusrangaistukseksi. Poliisin tai syyttäjän määräämä sakko ei ole muuntorangaistuskelpoinen. Tästä syystä sarjanäpistelijöiden rikosasioiden käsitteleminen esitutkinnan ja tuomioistuimen kautta ei ole poliisin harkinnanvarainen valinta, vaan seurausta lainsäädännöstä ja lainsäätäjän nimenomaisesta tahdosta.

Käytännössä rikosasioiden kokoaminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi mahdollistaa seuraamusjärjestelmän johdonmukaisen soveltamisen. 

– Tällä hetkellä noin 200 aktiivisimman omaisuusrikoksia tekevän henkilön rikosasioita toimitetaan syyteharkintaan suuremmissa kokonaisuuksissa. Lisäksi kaikkein aktiivisimpien sarjanäpistelijöiden yksittäisiä tekoja on tutkittu rikosnimikkeellä varkaus, kun tekojen kokonaisuus täyttää varkauden tunnusmerkistön edellytykset. Helsingin käräjäoikeudessa on jo annettu ehdottomia vankeusrangaistuksia useista myymälänäpistyksistä aktiivisille omaisuusrikollisille, Illukka sanoo.

– Syyttäjä on noin 15 vuoden ajan esittänyt, että näpistysjuttuja saataisiin paketoitua isommiksi kokonaisuuksiksi. Nyt olemme luoneet poliisin kanssa toimivan järjestelmän. Näin saadaan rangaistuksiin vaikuttavuutta, kun jutut käsitellään isommissa kokonaisuuksissa eikä yksittäisinä näpistyksinä, toteaa Etelä-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikkö Tero Kekki. 

Syyttäjän mukaan kaikkien laissa määriteltyjen välineiden (muun muassa sakkomenettely, esitutkinnan rajoittaminen, syyttämättä jättäminen, syyte) tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö on näpistysasioiden käsittelyssä kuitenkin tarpeen.

Kenttätutkintaryhmä nopeuttaa rikosprosessia

Helsingin poliisilaitos on vastannut muuttuneeseen toimintaympäristöön kehittämällä rikostutkinnan prosesseja ja toimintamalleja yhteistyössä syyttäjäviranomaisten kanssa. Vuoden vaihteessa poliisilaitokselle perustettiin erillinen kenttätutkintaryhmä, jonka tehtävänä on tutkia yksinkertaiset ja selkeät omaisuusrikokset viiveettä jo tapahtumapaikalla. Kenttätutkintaryhmän toimintamallissa poliisipartiot suorittavat tarpeellisia esitutkintatoimia välittömästi tapahtumapaikalla. Asianosaiset ja todistajat kuulustellaan tuoreeltaan, mikä parantaa esitutkinnan laatua ja nopeuttaa koko rikosprosessia. Nopeampi käsittely tukee asianomistajien oikeusturvaa ja lisää rikosprosessin vaikuttavuutta erityisesti tilanteissa, joissa sama henkilö syyllistyy rikoksiin toistuvasti.

– Nopea reagointi parantaa myös rikosten selvittämismahdollisuuksia: valvontakameratallenteet ovat paremmin saatavilla ja todistajien muistikuvat tuoreempia. Näillä tekijöillä on suora vaikutus esitutkinnan laatuun ja rikosvastuun toteutumiseen, Illukka sanoo.

Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä sidosryhmien ja muiden viranomaisten kanssa

Helsingin poliisin palvelukysyntä kasvaa, mutta toiminta pysyy hallittuna ja tuloksellisena. Vakavien rikosten ja henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten tutkinta on säilynyt rikostutkinnan ydintehtävänä eikä määrällisesti yleisten rikosten kasvu ole heikentänyt niiden selvittämistä. Samalla myös myymälänäpistykset edellyttävät lainmukaista ja johdonmukaista käsittelyä osana rikosprosessin kokonaisuutta.

Rikostutkinnan vaikuttavuus perustuu siihen, että rikoksiin puututaan järjestelmällisesti ja ennakoitavasti. Tämä tukee yleistä turvallisuutta, asianomistajien oikeusturvaa ja oikeusjärjestelmän uskottavuutta. Helsingin poliisi jatkaa toiminnan kehittämistä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

– Tavoitteena on, että kaupunkilaiset ja elinkeinoelämä voivat luottaa siihen, että rikoksiin puututaan johdonmukaisesti myös muuttuvassa toimintaympäristössä, Illukka painottaa.

Tiedotetta muokattu 29.5.2026 klo 10:12: Vuonna 2025 Helsingin poliisilaitokselle kirjattiin 21 598 näpistysrikosta, kun vuotta aiemmin määrä oli 13 254. Kasvu on jatkunut edelleen vuonna 2026: huhtikuun loppuun mennessä näpistyksiä oli kirjattu lähes 30 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. <- tekstistä korjattu vuosiluvut, aiemmin tekstissä oli vuosiluvut 2024 ja 2025.