Tietoverkkoavusteisten rikosten tutkinnassa on havaittu kasvava trendi rahanpesutoimintaan rekrytoinnissa. Toimintaan etsitään nuoria, joille luvataan riskittömästi huomattavia tuottoja. Todellisuus on kuitenkin riskittömästä kaukana: Toiminta on rangaistavaa ja siitä voi joutua sekä rikosoikeudelliseen vastuuseen että vahingonkorvausvastuuseen.
Tietoverkkoavusteisia rikoksia Sisä-Suomen poliisilaitoksessa tutkivassa yksikössä on havaittu, että nuoria yritetään värvätä rahamuuleiksi. Rekrytointia tavataan muassa viestialustoilla ja sosiaalisessa mediassa.
Rahamuuleja käytetään rikoksen uhreilta vietyjen varojen saattamisessa rikollisten haltuun. Rahamuulien tarkoituksena on vaikeuttaa rikoksella saatujen varojen pysäyttämistä, jäljittämistä ja poisottamista. Petoksia tekevät rikolliset rekrytoivat toimintaan henkilöitä rahamuuleiksi, tarkoituksenaan saada rahamuulit luovuttamaan pankkitunnuksensa rikollisten käyttöön tai tekemään itse rahasiirtoja rikollisten hyödyksi.
Aina rikollisten rekrytoinneissa ei ole kyse rahamuulien rekrytoinneista, vaan rekrytointia tapahtuu myös uhreille tietojenkalastelupuheluita soittavien henkilöiden värväämiseksi. Henkilöille luvataan esimerkiksi prosenttiprovisio rikoksella saatavista tuotoista.
Rekrytointia saattavat myös tehdä sellaiset henkilöt, jotka saavat provisiopalkkion onnistuessaan rekrytoimaan henkilöitä rikolliseen toimintaan. Provisio saattaa perustua rekrytoidun henkilön hankkimaan tuottoon, eli siihen, paljonko rekrytoitu henkilö onnistuu saamaan oikeudetonta taloudellista hyötyä rikollisella toiminnalla. Poliisi kohtaa myös usein tilanteita, joissa rahanpesijä itsekin on petosrikoksen uhri ja joka on petoksen yhteydessä saatu tekemään muilta rikosten uhreilta vietyjen varojen pesua kierrättämällä varoja oman tilinsä kautta.
Poliisi on kiinnittänyt erityisesti kuluvana vuonna huomiota rahamuulien rekrytointiin. Rekrytointia harjoitetaan sosiaalisen median alustoilla, esimerkiksi Snapchatissa ja Telegramissa. Rikoksentekijät toimivat sellaisilla alustoilla, joilla tavoitetaan toivotun ikäistä kohderyhmää.
Tilimuulitoiminta-rahanpesuun liittyen poliisille on tehty helmikuusta 2026 lähtien yhteensä 158 rikosilmoitusta. Rikosilmoituksissa rikoksesta epäillyn tai muun osallisen asemassa olevista henkilöistä lähes 40% ovat 18–29 -vuotiaita. Alaikäisten osuus on vähäinen, muttei mitätön.
Virtuaalinen luottokortti ja katteettomat lupaukset alaikäiselle riskittömästä tuotosta
Poliisi on havainnut tapauksia, joissa muulirekrytoinnin selkeänä ja suorana kohteena ovat olleet alaikäiset. Rikoksentekijät etsivät vapaaehtoisia alaikäisiä, joille luotaisiin virtuaalinen luottokortti henkilötietojen ja suomalaisten pankkitunnusten luovuttamisen jälkeen. Virtuaalista luottokorttia käyttäen rikolliset ostaisivat kryptovaluuttaa ja alaikäinen saisi osan tuotosta.
Toimintaa luvataan riskittömäksi väittäen, että alaikäinen ei ole velvollinen maksamaan velkaa luottokorttiyhtiölle. Tämä ei pidä paikkaansa. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa jo 15 vuoden iästä, ja myös alaikäinen on vahingonkorvausvastuullinen aiheuttamastaan vahingosta. Lisäksi alaikäisen rikokseen tai rikolliseen tekoon syyllistyminen voi johtaa lastensuojelullisiin toimenpiteisiin.
Jos henkilö ottaa vastaan, luovuttaa, siirtää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta tai rikoksen tuottamaa hyötyä joko hankkiakseen hyötyä itselleen tai toiselle taikka peittääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän, syyllistyy henkilö rahanpesuun.
On myös mahdollista, että rahanpesijänä toiminut henkilö tuomitaan tekijänä siitä rikoksesta, josta rahanpesun kohteena olevat varat on saatu. Jos henkilö ennen rikosta tai rikoksen aikana tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tekemisessä, henkilö voidaan tuomita avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin teon varsinainen tekijä.
Mitä tehdä, jos havaitsee rahamuulitoimintaa tai rekrytointia rikolliseen toimintaan
Rikolliseen toimintaan rekrytointia tai rahamuulitoimintaa havaitessaan tulisi asiasta ilmoittaa poliisille. Jokaisella poliisilaitoksella on omat vihjeyhteystietonsa ja ne löytyvät Poliisin verkkosivuilta. Verkossa havaitusta epäilyttävästä toiminnasta voi myös jättää poliisille nettivinkin.
Huomaathan, että vihjetiedon tai nettivinkin jättäminen ei ole sama asia kuin rikosilmoitus eivätkä sovellu tapauksiin, joissa tarvitaan kiireellistä poliisin apua. Kiireellisissä tapauksissa tulee soittaa hätänumeroon 112.
