Oletko Sinä väkivallan uhri, tekijä tai molempia?

Väkivalta − etenkin naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta − on Suomessa vakava ongelma.  

Mitä sinulle tulee mieleen väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta? Useammalle taitaa tulla mieleen lyöminen. Mielikuviin liittynee usein lyömisen ohella nyrkki ja musta silmä, tai puukko, jolloin pelkkä yksi lyönti voi johtaa henkirikokseen. Mikä sinun mielestäsi aiheuttaa väkivaltaa? Oletko pohtinut tarkemmin mitä on väkivallan taustalla? Melko moni taitaa ajatella, että viina on se suurin vaikuttava tekijä suomalaisen väkivallan kokonaiskuvassa.  

Suomalaisessa yhteiskunnassa väkivalta mielletään lähinnä fyysisen väkivallan kautta, siitä kun tulee näkyviä vammoja. Väkivaltaiset teot ovat usein luonteeltaan fyysisiä, mutta ne voivat olla myös henkisiä. Väkivaltaa voi olla perustarpeiden estäminen tai laiminlyöminen tai jatkuva haukkuminen ja mitätöinti tai pelottelu ja pakottaminen. Henkinen väkivalta liittyy usein lähisuhdeväkivaltaan ja tutkimusten mukaan väkivaltaisissa ihmissuhteissa ilmenee yleensä useampia väkivallan muotoja.  

Muita väkivallan muotoja ovat muun muassa seksuaalinen väkivalta, taloudellinen väkivalta, kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivalta, kunniaan liittyvä väkivalta, vainoaminen, kaltoinkohtelu, kiusaaminen, digitaalinen väkivalta ja seurusteluväkivalta. 

Vuonna 2021 viranomaisten tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 10 900 uhria (THL 2023, s. 3). Lähisuhdeväkivalta on kuitenkin pitkälti piilorikollisuutta ja vain murto-osa lähisuhdeväkivaltaa kokeneista on ottanut yhteyttä lääkäriin, poliisiin tai muihin palveluihin, tai siitä on tehty muuten havaintoja. Lähisuhteissa tapahtuva väkivalta on useimmiten nykyisissä tai entisissä parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa, joka kohdistuu useimmiten naisiin.  

Naisista 34 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia on kokenut parisuhteessaan elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua. Lisäksi 49 prosenttia naisista ja 42 prosenttia miehistä on kokenut parisuhteessaan henkistä väkivaltaa ja 11 prosenttia naisista ja kaksi prosenttia miehistä seksuaalista väkivaltaa (Valtioneuvoston kanslia 2023, s. 18). Fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai seksuaaliväkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta on kokenut 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä (Tilastokeskus 2023, s. 17).

Huomionarvoista on se, että selvästi useampi nainen ja mies on kokenut enemmän juuri henkistä väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Poliisin esitutkinnassa ei ole kuitenkaan juurikaan tutkittu henkistä väkivaltaa. Ylipäätään henkistä väkivaltaa tunnistetaan viranomaisissa heikommin kuin fyysistä väkivaltaa, vaikka useiden asiantuntijoiden mukaan henkinen väkivalta on uhrille vähintään yhtä vahingoittavaa, kuin muun tyyppinen väkivalta.

Väkivalta pitää nähdä laajempana kokonaisuutena, etenkin kun fyysiseen väkivaltaan voi kuulua muitakin väkivallan muotoja, jotka tulee huomioida, kun esitutkinnassa käsitellään rikosasiaa. Fyysisen väkivallan tutkinnan yhteydessä tulee aina ottaa huomioon se, onko väkivallantekoa edeltänyt, tai onko teon taustalla tai motiivina ollut henkinen väkivalta tai joku muu väkivallan muoto tai useamman väkivallan muodon kokonaisuus ilman fyysistä väkivaltaa tai sen ohella.

Erilaiset järjestöt tekevät viranomaisten ohella arvokasta työtä väkivallan torjumiseksi ja väkivallan uhrien auttamiseksi. Lisäksi tehdään niin sanottua tekijätyötä, jolla halutaan auttaa väkivallan tekijöitä irti väkivallasta. Tässä yhteydessä puhutaan usein ylisukupolvisesta väkivallasta, joka voi olla sitä, että lapsena on koettu ja nähty väkivaltaa, josta tulee sitten opittu ja omaksuttu toimintamalli, kun elämässä on vastoinkäymisiä. Erityisen arvokkaana, vähälle huomiolle jääneenä, voidaan pitää sitä palvelua, jota tarjotaan niille, jotka pelkäävät lyövänsä. He eivät ole siis vielä lyöneet, mutta he pelkäävät tekevänsä sen.  

Kehotan Sinua, joka aiot lyödä, laskemaan astalon, laittamaan nyrkin taskuun ja nöyrtymään ongelmasi edessä sekä hakemaan tilanteeseen apua, jota on saatavilla. Samalla mieti, miksi teki mieli lyödä, ja jos syyksi osoittautuu se, että olet toistuvan henkisen väkivallan kohteena, tee avun hakemisen ohessa rikosilmoitus poliisille. Kenenkään ei pidä sietää toistuvaa arvostelua tai jatkuvaa vähättelyä tai mitään muutakaan kaltoinkohtelua. Samalla pitää ymmärtää, ettei väkivalta edistä eikä paranna mitään.  

Poliisin rikosilmoitusjärjestelmään lisätään vuonna 2025 uusi luokittelumuoto: Henkinen väkivalta. Myös muita asiaan liittyviä päivityksiä tullaan tekemään ja niistä tulee poliisille oma ohjauksensa.  

Pekka Heikkinen 
poliisitarkastaja 
Poliisihallitus  

Lisätietoja

• Katso ohjeet rikosilmoituksen tekemisestä poliisi.fi/tee-rikosilmoitus
• Jouduitko rikoksen kohteeksi? Katso tietoja tuesta ja auttavista tahoista poliisi.fi/jouduitko-rikoksen-kohteeksi

Lähteet 

• THL:n tilastoraportti 43/2023, Lähisuhdeväkivalta 2021, 29.6.2023. 
• Shemeikka, R., Ramadan, F., Alitalo, E., Sihvonen, A., Lindroos, M., Laine, E., Kemppainen, J., Kommeri, H., Pietilä, P. & Salakka, I. 2023. Lähisuhdeväkivallan sovittelu: Yleiset piirteet ja osapuolten kokemukset prosessista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:11. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. 
• Attila, H., Keski-Petäjä, M., Pietiläinen, M., Lipasti, L., Saari, J. & Haapakangas, K. 2023. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 — Loppuraportti. Tilastokeskus. Helsinki.