Poliisi perustaa kaksi uutta katujengeihin keskittynyttä ryhmää

Helsingin poliisissa aloittaa kaksi uutta katujengirikollisuuden torjuntaan erikoistuvaa ryhmää.

Ensinnäkin Helsingin poliisin rikostutkintayksikköön perustetaan tutkintaryhmä, joka suorittaa katujengirikostorjuntaa koko pääkaupunkiseudulla. 

Toinen kokoonpano sijoitetaan Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön ennalta estävään toimintoon. Ryhmän tavoitteena on estää uusien katujengien muodostuminen, purkaa olemassa olevia jengejä ja auttaa nuoria irti katujengitoiminnasta.

Uudet ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä myös keskenään. Yhteistyö on tosin jo tuttua, sillä lokakuussa Helsingin poliisilaitoksella aloitti katujengeihin liittyvä koordinaatioryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimii rikosylitarkastaja Markku Heinikari. 

Poliisille osoitettiin lisätalousarvioesityksessä noin 2,5 miljoonaa euroa nuorten rikollisuuden ja katujengirikollisuuden torjuntaan. Osa summasta kohdennettiin moniammatillisen ja ennaltaehkäisevän ankkuritoiminnan vahvistamiseen ja osa rikosten tutkimiseen erityisesti Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Turussa. Lisäksi Uudenmaan poliisiyksiköt saivat rahoituksen exit-toiminnan kehittämiseen.

Rahoitus on tässä vaiheessa myönnetty vajaaksi vuodeksi.

Katujengirikollisuus vaatii tehostettua rikostorjuntaa

Rikostutkintayksikön väkivaltarikokset-toimintoon sijoitettavan tutkintaryhmän vahvuus on 16 poliisihenkilöä. Tehtävänä on estää, paljastaa ja tutkia vakavaa katujengirikollisuutta, kuten henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. 

Tutkintaryhmään tulee asiantuntijuus katujengirikollisuuden lisäksi myös nuorisorikollisuudesta, nuorten jengiytymisestä ja rikoksen estämiseksi käytettävistä salaisista tiedonhankintakeinoista.

– Katujengirikollisuuden tehokas torjunta edellyttää poliisilta ilmiön tuntemista, ajantasaista tilannekuvaa ja kykyä nopeisiin toimenpiteisiin. Nyt perustettavan tutkintaryhmän avulla poliisi pystyy entistä tehokkaammin keskittymään ilmiön torjuntaan ja selvittämään vakavaa katujengirikollisuutta, sanoo rikosylitarkastaja Markku Heinikari, joka johtaa Helsingin poliisin rikostutkintayksikköä.

Katujengirikollisuus on enimmäkseen keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Helsingin poliisilaitokselle perustettava tutkintaryhmä tutkii katujengirikollisuutta koko pääkaupunkiseudun alueella tiiviissä yhteistyössä Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten ja Keskusrikospoliisin kanssa. 

Poliisilla on valmiiksi olemassa valtakunnallinen verkosto, joka keskittyy katujengirikollisuuden torjuntaan. Tavoitteena on tilannekuvan ylläpitäminen ja tutkintatoimien kohdentaminen sekä tehostaminen.

Rikollisuuden ennalta ehkäisyä ja tukea jengeistä irtautumiseen 

Valvonta ja ennalta estävän toiminnon uusi ryhmä toimii nuorten parissa ja tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa. Ryhmän tehtävänä on ennaltaehkäistä katujengien muodostumista ja purkaa jo syntyneitä jengejä.

– Ryhmä tekee myös niin kutsuttua exit-toimintaa eli auttaa niitä nuoria, jotka haluavat irti jengeistä. On tärkeää, että nuorille voidaan tarjota heidän tarvitsemaansa apua "yhden luukun periaatteella". Tässä ankkuritoiminta on merkittävässä roolissa, valvonta ja ennalta estävän toiminnon johtaja, ylikomisario Jari Taponen sanoo.

Moniammatillisen ankkuritoiminnan asiakkaista yli puolet ovat alle 18-vuotiaita. Tuen pariin saapuva nuori on voinut tehdä rikoksen tai olla epäiltynä rikostapauksessa. Myös päihteiden käyttö, haasteelliset elämäntilanteet tai viitteet väkivaltaiseen ekstremismiin voivat johtaa tuen piiriin. Poliisin lisäksi nuori saa ankkuritoiminnasta tukea sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta. 

– Ankkuritoiminnassa nuoren tilannetta arvioidaan usean ammattilaisen näkökulmasta samalla kertaa. Rikollisuuteen ja katujengien muodostumiseen johtavat syyt ovat moninaisia, eikä näin suurta ilmiötä voida ratkoa yksin. Siksi laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on avainasemassa, ylikomisario Jari Taponen kertoo.

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla oli pienempi riski tehdä uusia rikoksia kuin vertailuryhmällä.

Ennalta estävän uuden ryhmän tavoitteena on tavoittaa jatkossa yhä enemmän niitä nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, oirehtivat rikoksilla tai ovat jo syyllistyneet rikoksiin. Tämä tapahtuu kohtaamalla nuoria niissä paikoissa, joissa he kokoontuvat. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppakeskukset, nuorisotalot, tapahtumat ja liikenteen solmukohdat kuten asemat.

– Oleellisinta ennalta estävässä toiminnassa on se, että pyrimme estämään nuorten henkilöiden syyllistymisen rikolliseen toimintaan ja katkaisemaan jo syntyneet rikoskierteet, ylikomisario Taponen sanoo.