Poliisi tehostaa valvonta- ja hälytystoimintaa harvaan asutuilla alueilla

25.5.2021 14.04
Uutinen

Poliisin hälytystoiminnalle asetetaan uudet toimintavalmiusaikatavoitteet, joissa keskeisin tulostavoite on enimmäistoimintavalmiusaikojen saavuttaminen Suomen kaikissa kunnissa. Näin kertoi poliisijohtaja Sanna Heikinheimo tiistaina 25.5.2021 Poliisihallituksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Tiettyjä harvaan asuttuja alueita varten on laadittu suunnitelma, jonka mukaan kiireellisiin hälytystehtäviin lähtee aina lähin vapaa poliisipartio yhteistyöpoliisilaitosten alueilta. Suunnitelman mukaan hälytystehtäviltä jäävää työaikaa kohdennetaan muun muassa liikennevalvontaan.

Toimenpiteet pohjautuvat Sanna Marinin hallitusohjelmaan, joka edellyttää viranomaisten läsnäolon ja näkyvyyden lisäämistä alueilla, joissa on kansalaisen näkökulmasta heikoin palvelutaso sekä sitä, että poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Hallitusohjelmassa otettiin myös liikenneturvallisuuden parantaminen mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on vastata EU:n tavoitteisiin eli saavuttaa nolla liikennekuolemaa vuoteen 2050 mennessä.  

Toimintavalmius- ja palvelukykyaika

Poliisin toimintavalmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka tehtävän vastaanottamisesta kestää siihen, kun poliisi on hälytyskohteessa valmiina toimimaan. Poliisin toimintavalmiusaikaa on jo vuosikausia mitattu keskimääräisellä tavoite- ja toteuma-ajalla sekä A- että A- ja B-kiireellisyysluokan hälytystehtävissä. Toimintavalmiusaika on laskettu keskiarvona ja ilmaistu minuutteina kiireellisyysluokittain.

A–kiireellisyysluokkaan kuuluvat tehtävät ovat yleensä välittömästi henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvia, välittömästi hoidettavia, tehtäviä eikä niitä saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä. 

B – kiireellisyysluokan tehtävät pyritään hoitamaan viipymättä, mutta niitä voidaan priorisoida laittamalla odotukselle tai keskeyttämällä niiden suorittaminen kiireellisemmän tehtävän vuoksi.

Toimintavalmiusajan laskeminen uudistetaan 

- Poliisin toimintavalmiusaika lasketaan vuoden 2022 alusta vain kiireellisille hälytystehtäville (A-kiireellisyysluokka), koska näissä tilanteissa korostuu tarve nopeasti aloitettaville poliisin toimenpiteille. B-kiireellisyysluokan tehtävien osalta puhutaan jatkossa poliisin palvelukykyajasta, poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta kertoo.

Toimintavalmiusaikaa tarkastellaan jatkossa viisiportaisella mallilla, jossa kunnat on jaettu riskialueisiin ja niille on määritelty enimmäistoimintavalmiusajat. 

Nykyisen toimintavalmiusajan keskiarvoon perustuvan mittaamisen sijaan uudessa tarkastelumallissa enimmäistoimintavalmiusaikojen määrittelyssä käytetään laskentatapana niin sanottua 80-persentiiliä. Tämä tarkoittaa, että 80 prosentissa A-kiireellisyysluokan hälytystehtävistä poliisi olisi kohteessa riskialuekohtaisen enimmäisajan puitteissa.

- Vuoden 2022 alusta poliisilaitosten hälytystoiminnan keskeisimmäksi tulostavoitteeksi asetetaan enimmäistoimintavalmiusaikojen saavuttaminen poliisilaitosalueen kaikkien kuntien osalta, Pihajoki sanoo.

Lisäksi poliisilaitoksille asetetaan edelleen nykyisen mukaiset keskiarvolla mitattavat poliisilaitoskohtaiset A-kiireellisyysluokan tehtävien toimintavalmiusaikatavoitteet sekä uudet palvelukykytavoitteet B-kiireellisyysluokan tehtävien osalta.

Poliisi aloittaa harvaturva-toiminnan

Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tilaselvityksessä vuonna 2019 etsittiin vastauksia muun ohella kysymykseen, miten poliisin palvelut voidaan tuottaa kansalaisille mahdollisimman tehokkaasti alueilla, missä lähin poliisiasema sijaitsee etäällä ja tehtävämäärät ovat pieniä.

- Poliisin suorituskyky ei kuitenkaan saa heiketä siellä, missä tarve palveluille on suurin. Poliisin kaikista hälytystehtävistä noin 97 prosenttia on kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa, loput maaseudulla. Yhdeksi toimenpidesuositukseksi selvityksessä esitettiin poliisilaitosten välistä yhteistoimintaa erityisesti yksiköiden välisillä raja-alueilla. Näillä alueilla sijaitsee useita ns. harvakuntia, missä poliisin toimintavalmiusaika on keskimäärin varsin pitkä, selvityksen tekijä apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta Oulun poliisilaitoksesta sanoo.

Erityisen paljon ns. harva-aluetta on Itä-Suomen, Lapin, Oulu ja Pohjanmaan poliisilaitosten alueilla sekä Sisä-Suomen poliisilaitoksen pohjoisosassa. 

Lähin vapaa partio tehtävälle

Poliisihallituksen toimeksiannosta perustettu työryhmä sai tehtäväksi suunnitella toimenpiteitä, joiden avulla poliisin näkyvyys erikseen valituilla harva-alueilla lisääntyy ja toimintavalmiusaika paranee. 

- Analysoidun tiedon perusteella alueiksi valittiin 11 sellaista kuntaa, joissa A-kiireellisyysluokan tehtävissä poliisin hälytystehtävälle tulo kesti vuosina 2018-2020 yli 40 minuuttia, tehtävämäärät ovat pieniä, kunnat sijaitsevat poliisilaitosten välisillä raja-alueilla ja poliisi näkyy niissä harvoin, työryhmän puheenjohtaja ylikomisario Arto Autio Oulun poliisilaitoksesta kertoo. 

Työryhmän laatiman suunnitelman mukaan näiden harvakuntien kiireellisiin hälytystehtäviin lähtee aina lähin vapaa poliisipartio yhteistyöpoliisilaitosten alueilta. 

- Kansalaisen ottaessa yhteyttä kiireellisessä hälytystehtävässä hätäkeskukseen, hätäkeskustietojärjestelmä etsii lähimmän vapaan poliisipartion tapahtuma-alueen poliisilaitoksen omien partioiden lisäksi naapuripoliisilaitosten partioista. Esimerkiksi hätäilmoituksen tullessa Keski-Suomessa, Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella sijaitsevasta Kinnulasta Vaasan hätäkeskukseen, lähin vapaana oleva poliisipartio voi olla Oulun poliisilaitoksen partio Haapajärvellä, joka saa tehtävän hoitaakseen poliisilaitosten rajoista ja eri hätäkeskusalueesta riippumatta, Autio kertoo. 

Lisäksi poliisilaitokset tekevät näiden harvaturvakuntien osalta vuotuisen valvontasuunnitelman, määrittelevät vastuuviikoilleen valvontakohteet ja poliisitoiminnalliset valvonnan painopisteet. Johtamisella varmistetaan partioiden sijoittuminen suunnitellulle harvaturva-alueelle suunnitelman mukaisella tavalla. Harvaturvakunnissa ja niiden lähialueilla hälytystehtäviltä vapaaksi jäävä työaika käytetään ko. alueella aktiiviseen valvontaan ja läsnäoloon, tavoitteena poliisin näkyvyyden ja turvallisuuden lisääminen alueilla, missä poliisia on aiemmin totuttu harvoin näkemään. 

Liikennevalvonta lisääntyy harva-alueilla

Poliisin lisääntyvän läsnäolon myötä myös liikennevalvonta tehostuu harva-alueilla. 

- Toimintavalmiusajan ylläpitämiseksi alueille kohdennetaan poliisin partioita niin liikenne- kuin valvonta- ja hälytystoiminnoista. Hälytystehtäviltä jäävää aikaa kohdennetaan muun muassa liikennevalvontaan riippumatta siitä, minkä toimintasektorin partiosta on kyse, poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta kertoo.

Poliisi tulee Kauton mukaan hankkimaan uusia poliisiautoihin sijoitettavia tarkkuusalkometrejä, jolloin rattijuopumusepäilyissä henkilöä ei pääsääntöisesti tarvitse kuljettaa verikokeeseen. 

- Partio säilyy siis aiempaa useammin toiminta-alueella, hälytysvalmiudessa. HARVATURVA-toiminnan myötä myös liikennevalvonnan suunnitelmallisuus ja poliisilaitosrajat ylittävä yhteistyö lisääntyy ja liikenneturvallisuustyön alueellinen tasapuolisuus lisääntyy, Hannu Kautto sanoo.

Tiedotustilaisuus on striimattu. Livelähetystä on mahdollista seurata Poliisitubessa osoitteessa https://www.youtube.com/poliisitube/live.
Livelähetyksen tallenteen voi katsoa 14 vuorokauden ajan osoitteessa https://www.youtube.com/poliisitube

Etusivun uutinen Itä-Suomen poliisilaitos Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Poliisihallitus Poliisin ennalta estävä toiminta Sisä-Suomen poliisilaitos Uutinen Valvonta- ja hälytystoiminta
Itä-Suomen poliisilaitos
Lapin poliisilaitos
Oulun poliisilaitos
Pohjanmaan poliisilaitos
Poliisihallitus
Sisä-Suomen poliisilaitos
harvaan asutut alueet
liikennevalvonta
poliisihallinto
valvonta