Poliisihallitus vastaa Yleisradion uutisointeihin poliisin väärinkäytöksistä

12.5.2021 10.37
Uutinen

Yleisradio on viime päivinä uutisoinut poliisien epäillyistä väärinkäytöksistä. Yhteiskunnallisen keskustelun rikastamiseksi Poliisihallitus katsoo aiheelliseksi tuoda esiin seuraavat näkökulmat asiaan.

Poliisien tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnasta vastaa syyttäjä

Normaaleissa rikostapauksissa rikosten tutkintaa johtaa yleensä poliisi.  

- Jos rikosepäilyn kohteena on poliisi, laissa säädetysti tutkintaa johtaa syyttäjä. Tällä varmistetaan, että poliisista riippumaton taho arvioi ja tekee ns. ”poliisirikosasioissa” tutkintaa koskevat päätökset,  poliisiylitarkastaja Mikko Eränen Poliisihallituksesta sanoo.

Tutkintaa johtavalla syyttäjällä on poliisirikosasioissa käytettävissään tutkijoina kokeneita poliisimiehiä, jotka eivät koskaan työskentele saman poliisiyksikön palveluksessa kuin tutkinnan kohde.  Riippumattomuuteen kiinnitetään korostettua huomiota.

- Käsitys siitä, että ”poliisi tutkii poliisin tekemiä rikoksia” on harhaanjohtava. Syyttäjän tutkinnanjohdolla on jo vuosia tutkittu poliisin tekemäksi epäiltyjä rikoksia – Aarnion tapaus kaikkine haaroineen ehkä näkyvimpänä esimerkkinä, Eränen jatkaa.

Vanhoihin epäkohtiin on puututtu ja uusiin puututaan

Yleisradion uutisissa kerrottiin Pohjanmaan poliisilaitoksella työskentelevän poliisin rasistisesta käytöksestä sekä Helsingin poliisilaitoksella suoritetusta projektista sekä esitettiin, että yksittäiset poliisimiehet käyttäytyisivät rasistisesti ja asenteellisesti muuallakin valtakunnassa.

- Poliisissa ei suvaita rasismia tai muutakaan epäasiallista käytöstä.  Jos sitä havaitaan tai väitetään tapahtuneeksi, asiaan tulee puuttua välittömästi, Eränen toteaa. 

Helsingin poliisilaitoksen projektin osalta Poliisihallitus on pyytänyt heti asian tiedoksi saatuaan sitä koskevan selvityksen. Kun selvitys saadaan, Poliisihallitus antaa asiasta oman ratkaisunsa, josta tiedotetaan erikseen. 

Ylen uutisoima tallenne Pohjanmaan poliisilaitoksen tapauksesta on kahdeksan vuotta vanha ja tapauksessa rasistisesti käyttäytynyt poliisi on saanut toiminnastaan kirjallisen varoituksen. Asiaa on käsitelty myös tuomioistuimessa. 

Poliisihallitus on yleisesti kehottanut poliisiyksiköitä puuttumaan alhaisella kynnyksellä kaikenlaiseen rasistiseen, syrjivään taikka muutoin epäasialliseen käyttäytymiseen.  Esimerkiksi etninen profilointi eli toimenpiteiden kohdistaminen tiettyyn henkilöön yksinomaan tämän etnisen taustan perusteella on yksiselitteisesti kielletty. Tämä on todettu mm. poliisin ulkomaalaisvalvontaa koskevassa ohjeessa ja kaikkien poliisien suorittamassa koulutuksessa.
- Poliisin tulee kohdella kaikkia asiakkaitaan yhdenvertaisesti, oikeudenmukaisesti ja objektiivisesti. Tämän kulttuurin rakennus alkaa jo poliisiammattikorkeakoulun penkiltä ja sen tulee olla sisäänrakennettuna jokaisen poliisin selkäytimeen, Eränen korostaa. 

Poliisille annettavat kurinpitoseuraamukset perustuvat lakiin ja oikeuskäytäntöön

Vaikka poliisimies olisi syyllistynyt rikokseen tai käyttäytynyt epäasiallisesti, poliisiviranomaiset eivät voi vapaasti päättää esimerkiksi siitä, irtisanotaanko virkamies vai ei. Laki ja oikeuskäytäntö asettavat seuraamusharkinnan rajat.

Virkamiesoikeudellisista ratkaisuista saa myös valittaa hallinto-oikeuteen; jos annettu seuraamus on ollut liian ankara, tuomioistuin kumoaa sen.

Poliisihallitus on antanut vuonna 2018 virkamiesoikeudellisia toimenpiteitä poliisissa koskevan ohjeen, jossa on oikeuskäytäntöön pohjaten annettu lukuisia esimerkkejä siitä, millaisia seuraamuksia voidaan pitää oikeasuhtaisina erilaisissa tapauksissa. Poliisimiehillä on muita virkamiehiä korostetumpi käyttäytymisvelvollisuus, joka ulottuu myös vapaa-ajalle.

Vuosien 2014-2020 aikana poliisin palveluksessa oleville virkamiehille on annettu kirjallinen varoitus keskimäärin 24 kertaa vuodessa. Vastaavasti irtisanomisia on ollut vuosittain keskimäärin kuusi ja sitä lievempiä, määräaikaisia virantoimituksesta erottamisia keskimäärin neljä. Kun otetaan huomioon, että poliisin palveluksessa on noin 10.000 virkamiestä (siviilihenkilöstö mukaan luettuna), tapausten lukumäärää suhteessa henkilöstön kokonaismäärään ei voida pitää suurena (noin 0,4 %).

- Samalla on huomattava, että poliisi tutkii nykyisillä vajaan 7 450 poliisin voimavaroilla ja muun henkilöstönsä tuella vuosittain yli 800 000 rikosta, myöntää 1,2 miljoonaa maksullista lupaa ja ajaa yli 1,1 miljoonaa hälytystehtävää. Tämä kaikki tapahtuu ympäristössä, jossa kamerat kuvaavat poliisin toimintaa jatkuvasti ja kuka tahansa voi saattaa asiat paitsi laillisuuden arviointiprosessiin myös julkisuuteen.  Jokainen epäasiallista toimintaa ilmentävä tapaus on liikaa, mutta määrä tulee suhteuttaa kokonaisuuteen, Eränen toteaa.
Poliisi tekee joka päivä ammattitaitoista ja haastavaa työtä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseksi. Muutamien henkilöiden virheiden takia ei tule leimata koko organisaatiota. 

Poliisi suhtautuu myönteisesti siihen, että sitä valvotaan; ilmoita heti epäillystä väärinkäytöksestä 

Poliisi käyttää merkittävää julkista valtaa ja toiminnan on kestettävä kaikenlainen lainmukaisuuden tarkastelu.  Se, että poliisin toiminnasta havaittuja epäkohtia tuodaan esiin, on ainoastaan positiivinen asia. Kun asia nousee esiin, sen todenperäisyys voidaan selvittää ja siihen reagoida. Virheitä sattuu kaikille, eikä poliisi ole poikkeus. Jos on toimittu väärin, tulee ottaa opiksi. Ja jos toimintamalleissa on korjattavaa, korjataan ja koulutetaan. Organisaation kehittäminen on jatkuvaa työtä. 

Poliisiorganisaation tahto on toimia aina ja kaikissa tilanteissa paitsi lain mukaisesti myös eettisesti kestävästi.

Poliisi pyrkii omalla sisäisellä valvonnallaan itse havaitsemaan ja puuttumaan toimintansa mahdollisiin epäkohtiin tehokkaasti. Jo vuonna 2014 jokaiseen poliisilaitokseen perustettiin sisäistä laillisuusvalvontaa tekevät oikeusyksiköt – poliisia valvoo sisäisesti joka päivä noin 30 yleensä juristin koulutuksen saanutta virkamiestä.

Mikään valvonta ei voi olla kuitenkaan kaiken kattavaa. Tästä syystä poliisin omat ohjeet velvoittavat jokaista poliisin palveluksessa olevaa puuttumaan ja kertomaan havaitsemistaan epäkohdista. Omavalvontaansa tehostaakseen poliisi on ensimmäisenä valtion viranomaisena ottanut vuonna 2019 käyttöön ns. eettisen kanavan, jota kautta henkilöstö voi – myös nimettömästi – ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. 

On myös tärkeää, että kansalaiset kertovat valvoville tahoille, jos he havaitsevat poliisin toimineen epäasianmukaisesti. Paitsi poliisille itselleen, havaitsemistaan epäkohdista voi ilmoittaa myös poliisin ulkopuoliselle taholle. Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri valvovat ylimpiä laillisuusvalvojina poliisin toimintaa.

Valvonnan tehokkuus perustuu siihen, että valvova taho saa oikea-aikaiset ja tarkat tiedot epäkohdasta. Viitteet ja väitteet ilman konkretiaa tai yksilöintiä on haastava selvittää. Mitä vanhemmasta tapauksesta on kyse, sitä vaikeampi näyttöä on saada.  Onkin tärkeää tuoda viivytyksettä esiin kaikki sellaiset tapaukset, joissa poliisin epäillään toimineen lainvastaisesti tai epäeettisesti. Jokaiseen todennettuun tapaukseen puututaan, Mikko Eränen korostaa.

Poliisihallitus Poliisin toiminta ja kehittäminen Rikokset ja tutkinta Uutinen
Poliisihallitus
rasismi
syrjintä
syyttäjät
valtakunnansyyttäjät
väärinkäyttö