Mediassa on 2.2. ja 3.2. julkaistu Keskusrikospoliisin poliisimiesten oikeudenkäyntiin liittyviä uutisia. Uutisissa on sekoitettu eri oikeustapauksia ja viitattu virheellisesti niiden keskinäisiin yhteyksiin ja poliisin ohjeistukseen. Kyseinen uutisointi edellyttää selvennystä, jonka vuoksi Poliisihallitus kertaa vielä seuraavat asiat.
Julkisuudessa on noussut esiin poliisin tekemät salaustoimenpiteet, erityisesti järjestäytyneiden rikollisryhmien yksityiselämän piiriin liittyvien tietojen osalta. Useissa uutisissa mainitun oikeudenkäynnin perusteena on tapaus, jossa Keskusrikospoliisin poliisimiehet olivat vuonna 2017 luovuttaneet järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvien henkilöiden tietoja Helsingin kaupungille siinä käsityksessä, että tietojen luovuttaminen on sallittua. Tietojen luovutuksen kohteena olevat tekivät asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka ratkaisussaan vuoden 2018 lopussa katsoi, että kyseiset tiedot olivat salassa pidettäviä.
Nyt tuomioistuimessa on käsittelyssä tämä sama asia vuodelta 2017, jossa asianomistajat ovat tehneet kantelun jälkeen vielä rikosilmoituksen, kun eduskunnan oikeusasiamies antoi oman poliisin toimintaa moittivan ratkaisun, vuonna 2018. Tästä asiasta nostettiin kanne vuonna 2020, ja asia on nyt käsiteltävänä tuomioistuimessa, josta on tulossa ratkaisu 16.2.2021.
Kyseinen vuonna 2018 annettu eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu otettiin mukaan myöhemmin Poliisihallituksessa vuoden 2019 syyskuussa päivitettyyn julkisuuskäsikirjaan. Julkisuuskäsikirjan valmistumisen jälkeen poliisin virkamiehet ovat voineet ottaa huomioon julkisuusarviointia tehdessään edellä mainitun eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun. Tämä on monesti johtanut siihen, että järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenyyden paljastavia tietoja on ainakin osin salattu.
Lainsäädäntöä tarkasteltava uudelleen
Oikeustoimittajat ovat kannelleet vuonna 2020 eduskunnan oikeusasiamiehelle Poliisihallituksen julkisuuskäsikirjan linjauksista. Oikeusasiamies on kanteluun antamassaan ratkaisussa todennut, että Poliisihallituksen julkisuuskäsikirjan linja on asianmukainen, mutta sen pohjana oleva lainsäädäntö tarvinnee pikaista tarkastelua.
Poliisi on lainmuuttamisen tarpeesta täysin samaa mieltä. Sillä ei myöskään ole tarve tai tarkoitus suojella esimerkiksi järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvia. Poliisin on kuitenkin noudatettava lakia, vaikka se voisi kansantajuisesti johtaa välillä erikoisiin tulkintoihin. Viranomaisella ei ole varaa valita.
Poliisi noudattaa julkisuuslainsäädäntöön liittyviä ohjaavia tulkintoja niin hyvin kuin mahdollista silloin, kun lainsäädäntö ei oikeustilaa selkeästi ohjaa. Tärkeää on lisäksi huomioida, että poliisilla on myös monia erilaisia muita kuin esitutkintatehtäviä, ja esitutkintaan liittyy myös muita osallisia kuin rikoksesta epäiltyjä. Siksi keskustelua ei voi rajata pelkästään rikoksesta epäillyn tietojen julkisuuden arviointiin, mikä sekään ei ole selvää lainsäädännön perusteella, vaikka näinkin on julkisuudessa väitetty.
Poliisihallinnon julkisuuslainsäädännön ohjausta tukee mm. aiemmin mainittu eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 16.10.2020 ja lisäksi poliisihallinto seuraa tarkasti korkeimpien oikeuksien antamia ohjaavia ratkaisuja, jotka se huomioi omassa sisäisessä ohjauksessaan. Poliisihallitus toivoo, että julkisuuslainsäädännön haastavaan tulkintaan saataisiin ennakkotapauksia, jotka selventäisivät näitä tulkintahaasteita ja toivottavaa on myös lainsäädännön tarkentaminen epäselviin kohtiin.
