Poliisin liikenneturvallisuustyössä useita onnistumisia vuonna 2024

Liikenneturvallisuus koskettaa koko yhteiskuntaa. Poliisin liikenneturvallisuustyön tarkoitus on ylläpitää ja edistää yleistä lainkuuliaisuutta liikenteessä ja edistää liikenneturvallisuutta. Siihen vaikuttavat esimerkiksi lainsäädäntö, liikennesuunnittelu ja -valvonta.
Poliisilain (872/2011) 1 luvun 1 §:n 1 momentin (581/2019) mukaisesti poliisin tehtävänä on mm. yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Liikennevalvonta on tärkeä osa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtimista.
Liikennevalvonnan uskottavuutta lisää poliisin onnistuminen tässä tehtävässä. Poliisin onnistuessa laajemminkin liikenneturvallisuustyössään, liikenneturvallisuus paranee ja poliisin toiminnalla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Poliisin strategiassa 2024-2028 on priorisoitu yhtenä toimenpiteenä poliisin liikenneturvallisuustyön tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen.
Poliisin liikennevalvonnan toimenpidemäärät, tehokkuusmittarit, poliisin uudet liikenteen seurantaindeksit ja tieliikenteessä kuolleiden määrä indikoivat osaltaan poliisin liikennevalvonnan uskottavuutta sekä onnistumista viime vuonna. Kaikkien mainittujen tunnuslukujen kehitys on ollut positiivista vuoteen 2023 verrattuna.
Poliisi vaikuttaa osaltaan liikennekuolemien vähenemiseen erityisesti suuntaamalla liikennevalvontaa keskeisiin riskitekijöihin. Liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta keskeistä poliisin ja yhteiskunnan kaikkien toimijoiden osalta. Liikenneturvallisuusstrategiassa 2022-2026 on välitavoitteeksi asetettu liikennekuolemien puolittuminen ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Se tarkoittaa 100 kuollutta ihmistä enintään vuonna 2030.
Tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii merkittäviä lisätoimenpiteitä kaikilta liikenneturvallisuustyötä tekeviltä toimijoilta yhteiskunnassa. Se tarkoittaa mm. lainsäädäntötyötä, joka edistää liikenneturvallisuutta, turvallisia teitä ja infraa, turvallisia ajonopeuksia, korkeatasoista ja tavoittavaa ensihoitoa sekä turvallisia ajoneuvoja. Poliisi osaltaan tukee tätä tavoitetta omalla liikenneturvallisuustyöllään. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 tieliikenteessä kuoli 171 ihmistä. Kuolleiden määrä tulee nousemaan lopullisessa määrityksessä, mutta kehitys tullee edelleen jatkamaan positiivista kehitystä. Valitettavasti kehitys ei kuitenkaan tule olemaan niin selkää kuin se on ollut edellisinä vuosina.
Poliisi valvoo liikennettä vuoden jokaisena päivänä
Poliisi suuntasi viime vuonna liikennevalvontaa erityisesti ajokykyyn vaikuttaviin tekijöihin (mm. päihteet, lääkkeet, ajoterveys ja väsymys) sekä ajotapaan. Liikennekuolemissa riskitekijöinä korostuvat edelleen ylinopeus sekä päihteet. Poliisi kohdentaa liikennevalvontaa analyysin perusteella eri alueille ja tienkäyttäjäryhmiin ajankohtina, jolloin onnettomuusriski on tietoperusteisesti suurin. Valvontaa toteutetaan myös satunnaisesti monenlaisilla teillä ja erilaisina ajankohtina. Näin on aina olemassa riski jäädä kiinni, jos liikennesääntöjä ei noudateta. Poliisi ei voi valvoa aina ja joka paikassa, mutta poliisi valvoo liikennettä joka päivä!
Viime vuonna poliisin liikennevalvontatoimenpiteiden (pl. puhallutukset) määrä kasvoi yhdeksällä tuhannella edelliseen vuoteen verrattuna. Rattijuopumusvalvonnassa yksinomaan puhallutusten määrä lisääntyi yli 78 000 puhallutuksella. Samaan aikaan poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä väheni aikaisemmasta. Voikin pohtia lisääntyneen valvonnan merkitystä rattijuopumusten määrän vähenemiseen. Kuten edellä todettiin, päihteet ovat yksi keskeinen tekijä liikennekuolemissa. Valvonta on poliisin keino vaikuttaa rattijuopumusten määrän vähentymiseen. Myös rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden määrä on parin viime vuoden aikana ollut alhaisempi kuin tavallisesti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Kesäaikana rattijuopumusonnettomuuksien uhrien määrä on suurimmillaan. Poliisi on suorittanut tehostettua rattijuopumusvalvontaa heinäkuussa vuosina 2023 sekä 2024. Tilastokeskuksen Tieliikenneonnettomuudet-tietokannan tietojen perusteella rattijuopumusonnettomuuksissa oli heinäkuussa vuosina 2015–2022 lähes poikkeuksetta vähintään 70 uhria (keskimäärin 76). Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät vähenivät vuosien 2023 ja 2024 heinäkuussa selkeästi näistä aiemmista vuosista ollen määrältään noin 40-50 luokkaa. Tämän voidaan nähdä olevan vahva merkki siltä, että valvonnan kohdentamisessa on onnistuttu.
Vuonna 2024 poliisin tietoon tulleiden törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrässä ollaan lähellä aikaisempien vuosien tasoa. Automaattisen liikennevalvonnan toimenpiteiden määrä kasvoi vuodesta 2023. Automaattisessa liikennevalvonnassa on kyse pääsääntöisesti nopeusvalvonnasta. Koska ylinopeus on yksi keskeinen tekijä kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneissa liikenneonnettomuuksissa, on tärkeää, että nopeusvalvontaa saadaan edelleen tehostettua ja lisättyä.
Poliisi seuraa omaa liikenneturvallisuustyötään useilla mittareilla. Poliisin häiriöindeksi on viime kuukausina ollut paljon esillä mediassa. Vuonna 2023 kehitettyjen häiriö- ja valvontaindeksien ohella poliisissa on luotu liikenneturvallisuuden osalta omat indeksit, liikennevalvonta- sekä liikennerikosindeksi. Nämä molemmat indeksit ovat osoittaneet selkeää positiivista kehitystä poliisille sen liikenneturvallisuustyössä.
Vuonna 2025 poliisi edelleen vaikuttaa omalta osaltaan liikennekuolemien vähenemiseen kehittämällä liikenneturvallisuustyönsä tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Liikennevalvontaa kohdennetaan erityisesti edellä mainittuihin liikennekuolemia aiheuttaviin riskitekijöihin. Kyllä, sillä keskeiset liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia aiheuttavat riskitekijät eivät ole muuttuneet edellisestä vuodesta, vaikka poliisi onnistuikin osaltaan riskitekijöitä pienentämään. Tekemistä kaikille liikenneturvallisuuden parissa työskentelevillä vielä riittää ja katse tulee kohdistaa myös sinne ratin ja penkin väliin.
Lähteet
Halmela, Tero: Road Policing: huumeita tiellä. Huumausainerikollisuuden paljastaminen liikenteen valvonnassa Sisä-Suomen poliisilaitoksessa. Opinnäytetyö. Poliisiammattikorkeakoulu 2016. https://www.theseus.fi/handle/10024/117854
Hyyti, Jari: Liikennepsykologia. Teoksessa Jasmin Kaunisto (toim.): Poliisityön psykologia. Poliisiammattikorkeakoulu 2021, 117-182.
Kiiski, Kimmo & Tolvanen, Matti: Uusi tieliikennelaki 2020. Edita Publishing Oy 2021.
Rintamäki, Iivo, Huotari Vesa & Sutela, Mika: Vaikuttavuuden indikaattorit poliisin liikenneturvallisuustyössä. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 141. https://www.theseus.fi/handle/10024/746457
Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuudet-tietokanta. https://tieliikenneonnettomuudet.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Tieliikenneonnettomuudet/ (viitattu 19.2.2025)
Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT). https://stat.fi/tilasto/ton (viitattu 28.1.2025)