Rikosepäily: Tuhansia tonneja jätettä liikutettiin laittomasti Suomen ja Viron välillä

Julkaisuajankohta 31.1.2022 10.50
Uutinen

Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkintakokonaisuuden, joka koostuu yhteensä kolmesta epäillystä törkeästä ympäristön turmelemisesta. Poliisi on tutkinut laajaa ja kansainvälistä ympäristörikoskokonaisuutta vuoden 2020 alusta lähtien. Esitutkinnan etenemisestä tiedotettiin toukokuussa 2021.

Kuvakollaasi, jossa kaksi kuvaa jätekuormasta.
Kuvassa oleva jätekuorma pysäytettiin Tallinnan satamassa syksyllä 2019 ja palautettiin Suomeen, kun valvontaviranomaisen tarkastuksessa ilmeni, ettei jäte ollut luvassa hyväksyttyä rakennus- ja purkujätettä. Kuva: Poliisi

Tutkittuihin jätesiirtoihin liittyy suomalaisia ja virolaisia henkilöitä sekä yhtiöitä. Suomen ja Viron esitutkintaviranomaisten yhteistyönä tutkiman rikoskokonaisuuden kolmea tapausta yhdistävät osittain samat epäillyt.

1700 tonnia rakennusjätettä luvattomasti Suomesta Viroon

Ensimmäinen epäilty törkeä ympäristönturmelemisrikos koskee rakennusjätteen luvatonta vientiä Suomesta Viroon. Toiminta paljastui, kun Suomen ympäristökeskus (SYKE) sai syksyllä 2019 Viron kansainvälisistä jätesiirroista vastaavalta viranomaiselta tiedon Tallinnan satamassa pysäytetystä ja tarkastetusta jätekuormasta. 

Siirtoasiakirjan mukaan kuormassa oli rakennus- ja purkujätettä, mutta kuorman tarkastuksessa selvisi, että lastissa olikin rakennus- ja purkujätteen mekaanisessa käsittelyssä syntyvää hienojakoista alitetta, jonka siirtämiseen ei ollut lupaa. Alite on hienoainesta, jota ei voida hyödyntää samaan tapaan kierrättämällä kuin rakennus- ja purkujätettä, ja siksi se tarvitsee oman jätteenvientiluvan.

Esitutkinta epäillystä törkeästä ympäristön turmelemisesta aloitettiin Keskusrikospoliisissa SYKEn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Tutkinnassa ilmenneen perusteella poliisi epäilee, että suomalainen yritys ehti touko-lokakuussa 2019 viedä vääränlaisella luvalla yhteensä noin 1700 tonnia alitetta 70 erässä ennen kuin jäi tarkastuksessa kiinni ja lupa peruttiin.

Luvatonta öljyjätteiden kuljetusta Viron ja Suomen välillä

Alitteen kuljettamiseen liittyvän esitutkinnan aikana ilmeni, että epäillyt ovat alitteen lisäksi vieneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua muuntajaöljyä luvatta Suomesta Viroon toukokuun 2018 ja marraskuun 2019 välisenä aikana. SYKE teki Keskusrikospoliisille asiasta tutkintapyynnön ja esitutkinnan perusteella poliisi epäilee suomalaisen toiminnanharjoittajan syyllistyneen törkeään ympäristön turmelemiseen viemällä ilman jätesiirtolupaa Suomesta Viroon yhteensä noin 860 tonnia jäteöljyä.

Kolmas Keskusrikospoliisissa tutkittu epäilty törkeä ympäristörikos koskee Virosta Suomeen luvatta tuotuja 26 kuormaa jäteöljyä. Eräs suomalainen yhtiö havaitsi sisäisessä tarkastuksessaan, että heille tuotiin huhti-toukokuussa 2020 jäteöljyä Virosta. Yhtiö ilmoitti asiasta SYKElle, joka teki Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön. SYKEn selvityksen mukaan jätteen tuojat eivät olleet hakeneet tarvittavaa lupaa jätesiirtoa varten. Esitutkinnan jälkeen poliisi epäilee jätteen tuojien syyllistyneen törkeään ympäristön turmelemiseen, kun toivat luvatta Suomeen 26 kuormassa yhteensä noin 670 tonnia jätettä. 

– Asian havainneen ja siitä viranomaisille ilmoituksen tehneen suomalaisen yhtiön toiminnassa ei epäillä rikosta, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Lauri Pajunoja Keskusrikospoliisista. 

Epäillyt kiistävät syyllisyytensä

Tutkitussa kokonaisuudessa on Suomessa rikoksesta epäiltynä kuusi henkilöä ja asiakokonaisuuksiin liittyy suoranaisesti kaikkiaan seitsemän suomalaista ja virolaista yhtiötä. 

Virossa rikostutkintaa johtavan Pohjoisen syyttäjänviraston aluesyyttäjän Jürgen Hüvan mukaan tutkinnassa epäillään, että eri yhtiöiden nykyiset ja entiset hallituksen jäsenet ovat toimineet tietoisesti ja yksissä tuumin välttääkseen jätteensiirrosta aiheutuvia kustannuksia. 

– Kaikki rikoksesta epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin, Pajunoja kertoo.

Jätteiden siirtoa ja käsittelyä sääntelevät lait pyrkivät turvaamaan käsittelyn jätteen vastaanottavassa maassa siten, ettei ihmisten terveyttä vaaranneta ja ympäristölle aiheutuva haitta minimoidaan. Tapauskohtainen riskien arviointi ja hallinnan suunnittelu tehdään osana viranomaisen ympäristölupakäsittelyä ja on edellytys luvan myöntämiselle. 

– Jos jätteitä kuljetetaan ilma lupia tai vääränlaisilla luvilla, ei viranomaisilla ole mahdollisuutta arvioida siirrettävien jätteiden käsittelyä ja riskejä ympäristölle. Muodostuu vaara, ettei jätteitä käsitellä asianmukaisesti, Pajunoja selventää.

Tutkintaa varten poliisi perusti yhteisen tutkintaryhmän Viron esitutkintaviranomaisten kanssa. Tutkintaryhmässä Suomi ja Viro vastaavat sovitusti omien kansalaistensa tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkimisesta.

– Tutkimme tässä valtion rajat ylittävää rikosta, jossa todisteita tarvitaan molemmista maista ja jossa on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Yhteinen tutkintaryhmä antaa molempien maiden esitutkintaviranomaisille mahdollisuuden nopeampaan ja mutkattomampaan tiedonvaihtoon, Hüva sanoo.

– Kansainvälisen laittoman jäteviennin selvittäminen edellyttää tiivistä tiedonvaihtoa kansallisten viranomaisten kesken. Rikosten tutkinta onnistui viranomaisyhteistyön ansiosta, Pajunoja kiittää.

Seuraavaksi tutkintakokonaisuus Suomen osalta siirtyy syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueen syyttäjille.