Ympäristörikosten ja luonnonvararikosten määrät laskivat vuonna 2021 edellisiin vuosiin verrattuna. Sen sijaan terveyttä ja turvallisuutta vaarantavien rikosten määrä lisääntyi. Ympäristörikoksiin luokitellut vähäisemmät rikkomustasoisetkin rikokset vähenivät.
Kokonaisuutena ympäristörikoksiksi luokiteltujen rikosten määrä vuonna 2021 väheni selvästi edellisiin vuosiin verrattuna.
Nämä tiedot ilmenevät poliisin verkkosivulla julkaistussa Ympäristörikoskatsauksessa vuodelta 2021. Katsauksessa on esitetty poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Syyttäjälaitoksen tietoon tulleet ympäristörikokset rikosnimikkeittäin vuosilta 2017 - 2021.
Rikoslain 48 luvun mukaisia ympäristörikoksia vuonna 2021oli yhteensä 447, kun edellisenä vuonna määrä oli 546. Esimerkiksi ympäristön turmelemiseen liittyviä rikoksia oli 182 (210 vuonna 2020), törkeitä ympäristön turmelemisia 5 (7) ja ympäristörikkomuksia 212 (269).
Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia vuonna 2021 oli yhteensä 539, kun niitä vuotta aiemmin oli 518. Tällasia rikoksia ovat mm. räjähderikos (2021 ja 2020 133 kappaletta) ja varomaton käsittely (539 vuonna 2021 ja 518 vuonna 2020).
Esitutkintaviranomaisen ympäristörikostilastot perustuvat siihen, millä rikosnimikkeellä tapausta on tutkittu esitutkintavaiheessa. Kun asia etenee syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn, rikosnimike on voinut muuttua. Katsauksessa esitetään myös esimerkkitapauksia ympäristörikoksista eri rikosnimikkeellä sekä esitutkintaviranomaisen että tuomioistuimen tilastot.
Tilannekuva ympäristörikollisuudesta
Ympäristörikoskatsaus julkaistaan vuosittain. Katsauksessa tuodaan esiin ympäristörikosten torjuntaan liittyviä ajankohtaisia asioita.
- Vuoden 2022 ympäristörikoskatsauksessa tuodaan esiin tietoa ympäristörikollisuudesta yleisesti ja tietoa muun muassa ympäristörikollisuudesta Suomessa tilastojen valossa, ympäristörikollisuuden kansalliset ja kansainväliset uhkakuvat, lainsäädäntömuutokset, tuoreimmat oikeustapaukset ja tietoa eri viranomaisten rooleista sekä toimivallasta liittyen ympäristörikosten torjuntaan, poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sanoo.
Eri organisaatioiden viranomaisista muodostettu Kansallinen ympäristörikosten seurantaryhmä tuottaa tilannekuvaa Suomen ympäristörikollisuudesta. Seurantaryhmä on laatinut vuosittaisen raporttinsa 1997 alkaen.
Suomen ympäristörikostorjunnan kehittämistä, seurantaa ja vuosiraportointia viranomaisyhteistyössä on kansainvälisestikin pidetty hyvänä.
- Vuosien myötä seurantaryhmä on esittänyt lukuisia ympäristörikostorjunnan tehostamiseen, lainsäädännön ja viranomaisyhteistyön kehittämiseen liittyviä suosituksia, jotka ovat käytännössä myös toteutuneet. Muun muassa kansallisen ympäristörikostorjunnan strategian laatiminen on toteutettu seurantaryhmän aloitteesta.
Stregian ja siihen liittyvän toimintaohjelman ovat laatineet yhteistyössäympäristövalvonta- ja esitutkintaviranomaiset. Alkuvuodesta 2021 valmistui strategian ensimmäinen päivitys, joka on voimassa vuoteen 2026 asti. Samassa yhteydessä julkaistiin järjestyksessä neljäs toimenpideohjelma. Syksyllä 2022 valmistellaan toimenpideohjelman päivitys vuosille 2023 ̶ 2024.
Toimintaa tehostetaan ruohonjuuritasolla
Ympäristöministeriön johtama toimeenpanotyöryhmä seuraa toimenpideohjelman toteutumista.
Ympäristörikosten torjuntaa toteuttavista viranomaisista vuonna 2016 muodostetut alueelliset yhteistyöryhmät kattavat koko valtakunnan alueen ja toiminta on vakiintunutta. Ennalta suunniteltujen yhteisten operatiivisten projektien johdosta on voitu paljastaa uusia ympäristörikoksia, jotka eivät muutoin olisi tulleet viranomaisen tietoon.
- Koska ympäristörikokset ovat suurelta osin piilorikollisuutta, viranomaisten tehostunut paljastava yhteistoiminta on ollut tuloksellista ympäristörikosten selvittämiseksi, Pöyhönen sanoo.
Viranomaistoiminnan organisoiduttua paremmin edellisellä strategiakaudella, alkaneella kaudella ympäristörikostorjunnan painopistettä siirretään toiminnan tehostamiseen ruohonjuuritasolla. Ympäristörikosten ennaltaehkäisemiseen pyritään myös vaikuttamaan lisäämällä yleistä tietoisuutta ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädännön velvoitteista ja järjestämällä tiedotuskampanjoita ympäristörikosteemoista.
